Hallinnon rakenteet

Tyylikkäät rappuset ulkona. Kuva: Lasse Eklöf / Gorilla.

Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet poliittiseen päätöksentekoon. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten parantamiseen. Tarkoituksena on kehittää julkisen hallinnon toimintaa ja turvata laadukkaat ja kattavat palvelut. Samalla valtiovarainministeriö pyrkii varmistamaan julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden.

 

Suomen hallintorakenne

Suomen hallintorakenne muodostuu valtion ylimmistä toimielimistä, joita ovat eduskunta, tasavallan presidentti ja valtioneuvosto, riippumattomat tuomioistuimet sekä valtionhallinto ja muu julkinen hallinto.

Valtionhallinto muodostuu valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnosta. Valtion keskushallinto muodostuu ministeriöistä ja niiden hallinnonalalla olevista valtakunnallisista virastoista ja laitoksista. Ministeriöitä on 12. Kaikkiaan valtion keskushallinnon organisaatioita on ministeriöt mukaan lukien noin sata. Aluehallintoviranomaisina toimii kuusi aluehallintovirastoa (AVI) sekä 15 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta (ELY-keskus). Valtion paikallishallinnon viranomaisina toimivat 11 poliisilaitosta, 11 maistraattia, 22 ulosottovirastoa, 11 syyttäjänvirastoa sekä 15 työ- ja elinkeinotoimistoa.

Muuhun julkiseen hallintoon kuuluvat kunnallishallinto (kunnat), kirkollishallinto sekä välillinen julkinen hallinto. Välilliseen julkiseen hallintoon kuuluvat itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset (kuten Kansaneläkelaitos, Suomen Pankki, Työterveyslaitos, Suomen metsäkeskus ja yliopistot) ja lainsäädännön tai sen nojalla annetun säännöksen tai määräyksen perusteella julkista tehtävää hoitavat yhteisöt, laitokset, säätiöt sekä yksityiset henkilöt (kuten kalastuksen- ja eläinsuojeluvalvojat) niiden käyttäessä julkista valtaa.

Ahvenanmaan maakunnalla on itsehallinto sen mukaisesti kuin Ahvenanmaan itsehallintolaissa erikseen säädetään.

Lisätietoa valtion hallintorakenteesta Suomi.fi-portaalista

Hallinnon rakenteiden kehittäminen

Valtioneuvostossa on käynnissä valmistelutyö keskushallinnon uudistamiseksi. Tavoitteena on, että valtioneuvostosta muodostetaan toiminnallisesti ja taloudellisesti nykyistä yhtenäisempi rakenteellinen kokonaisuus. Lue lisää keskushallinnon kehittämisestä Valtion keskushallinto -alasivulta.

Valtiovarainministeriö asetti toimikaudelle 11.4.2014 - 28.2.2015 Kataisen hallituksen rakennepoliittisen ohjelman 3.9 kohtaan perustuen Keskus- ja aluehallinnon virastoselvitys –hankkeen (VIRSU). Hankkeessa selvitettiin keskus- ja aluehallinnon virastorakennetta. VIRSUN hankesivut

Valtion aluehallintoa uudistettiin laajalla kokonaisuudistuksella vuoden 2010 alusta lukien (ns. ALKU-hanke). Tuolloin perustettiin nykyiset aluehallintovirastot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Uudistuksen toimeenpanon vaikutuksista annettiin Eduskunnalle selonteko helmikuussa 2013. Aluehallinnon kehittämistä jatketaan selonteon ja eduskunnan antaman vastauksen linjausten pohjalta.

Paikallisviranomaisten toimialueet ovat viime vuosina laajentuneet ja ne ovat pääosin nykyisten maakuntien laajuisia.