Hyppää sisältöön
Media

Lainsäädäntöneuvos Jaakko Weuro:
Aina on maksettava – käteisellä, kortilla vai kryptoilla?

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 30.11.2022 8.31
Kolumni

Maksamisessa digitalisaatio on näkynyt uusien maksutapojen markkinoille tulona, mutta taustalla olevat järjestelmät ovat pysyneet pitkälti muuttumattomina. Digitalisaatio on lisännyt tehokkuutta ja tuottanut erityisesti kuluttajille toimivat ja edulliset maksamisen palvelut. Kehitys on kuitenkin edennyt pisteeseen, jossa päättäjien ratkaistavaksi tulee lähivuosina, miten varmistetaan, että maksamisen markkinat säilyvät kilpailullisina myös jatkossa ja palvelevat tasapuolisesti kaikkia – koko Suomessa ja kaikissa olosuhteissa.

Viime vuosina on ollut paljon puhetta lohkoketjupohjaisten maksamisratkaisujen (kuten esimerksi Bitcoin) vaikutuksesta maksamismarkkinoilla. Tähän mennessä ne eivät kuitenkaan ole tuoneet mukanaan suurta disruptiota tai maksamisen vallankumousta ja niiden käyttö laillisessa maksamisessa on ollut erittäin vähäistä. Kuten viime kuukausien myllerrykset ovat viimeistään osoittaneet, kryptovarojen arvon heilahtelut voivat olla hyvinkin suuria ja niiden luotettavuuteen liittyy merkittäviä ongelmia. EU on toiminut kryptovarojen sääntelyssä globaalisti edelläkävijänä, ja kryptovarojen markkinoita koskeva kattava EU-lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2024 aikana.

Muun digitaalisen liiketoiminnan tavoin maksamisessa verkostohyödyt ovat merkittäviä. Tämä on osaltaan vauhdittanut maksamisen ratkaisujen keskittymistä muutamalle suurelle toimijalle, käytännössä kansainvälisille korttiyhtiöille. Palveluiden taso, luotettavuus ja käytettävyys ovat tällä hetkellä korkealla tasolla, mutta keskittymiskehitys voi johtaa uusien innovaatioiden ohittamiseen ja kustannusten kasvuun heikommassa neuvotteluasemassa oleville maksupalveluiden käyttäjille.

Yhteiskunnan kannalta kriittisten toimintojen keskittyminen muutaman globaalin toimijan käsiin on herättänyt myös maksamisen osalta Euroopassa keskustelun teknologian hallinnasta ja EU:n strategisesta autonomiasta. Parhaillaan pohditaan, kuinka pikatilisiirtoon pohjautuvaa maksamista voitaisiin edistää Euroopan unionissa. Tämä on ajankohtainen aihe myös meillä Suomessa, sillä olemme tällaisten maksamisratkaisujen suhteen selvästi jäljessä muita Pohjoismaita.

Digieurosta kirittäjä maksamisen ratkaisuille?

Vaikka käteisen käyttö on viime vuosina jatkanut vähenemistään, niin se on edelleen joillekin väestöryhmille ainoa maksutapa. Käteisellä on edelleen merkitystä myös lyhytaikaisena ”kotivarana” erityisesti lyhytaikaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa. Jos käteisen halutaan säilyvän jatkossakin mahdollisena maksuvälineenä, tulee lähivuosina ratkaistavaksi sekä sen saatavuuteen että käytettävyyteen liittyviä kysymyksiä.

Fyysisenä maksuvälineenä käteiseen liittyy myös paikallinen ja alueellinen näkökulma - miten käteisen käytön tulevaisuus ratkaistaan koko Suomessa? Muissa Pohjoismaissa käteisen saatavuutta on turvattu sääntelyllä, ja keskustelu käteisen asemasta on virinnyt myös EU-tasolla.

Käteisen käytön vähentyminen ja digitaaliseen maksamiseen liittyvät keskittymäriskit ovat haastaneet keskuspankit selvittämään tosissaan myös digitaalisen keskuspankkirahan kehittämistä. Euroopan keskuspankki on omassa selvitystyössään jo pitkällä ja sen odotetaan esittävän alustavat päätelmänsä mahdollisen digitaalisen euron teknisestä toteuttamismallista jo vuoden 2023 aikana. EU:n komissio valmistelee digitaalisen euron käyttöönottoa koskevaa lainsäädäntöehdotusta, joka on tarkoitus antaa vuoden 2023 alkupuolella. Digitaalinen euro olisi käteisen rinnalla toinen julkisen vallan tarjoama maksuväline, joka valittavasta toteuttamistavastaan riippuen voisi toimia haastajana, kirittäjänä ja mahdollistajana uusille yksityisille innovaatioille ja palveluille.

Maksaminen on yhteiskunnan kannalta välttämätön toiminto. Jokaisella tulee olla mahdollisuus käyttää toimivia ja turvallisia maksuvälineitä ja -palveluja, kaikissa olosuhteissa. Teknologian ja markkinoiden murroskohdissa tarvitaan myös julkiselta vallalta aktiivisia toimia tasapuolisen kehityksen varmistajana. 

Jaakko Weuro
Lainsäädäntöneuvos
@JaakkoWeuro

Valtiovarainministeriö julkaisee joulukuussa 2022 virkamiespuheenvuoron, jossa käsitellään tulevan vaalikauden talous- ja hallintopolitiikan lähtökohtia. Tämä kolumni on osa virkamiespuheenvuoron kolumnisarjaa, joka taustoittaa virkamiespuheenvuorossa käsiteltäviä ajankohtaisia teemoja.