Digitaitojen oppiminen on jatkuva prosessi, jota yhteiskunnan eri toimijoiden tulee tukea
Digi arkeen -neuvottelukunta järjesti helmikuussa pyöreän pöydän keskustelun osaamisesta ja taidoista digitaalisessa yhteiskunnassa. Tilaisuudessa tavoitteena oli keskustella ja ymmärtää, millainen on ihmisten digitaitojen oppimispolku läpi koko elämän. Pyöreän pöydän moniääninen asiantuntijaryhmä luonnosteli lopputuloksena digitaitojen elämänpolun, jonka pohjalta on tehty tänään julkaistava loppuraportti.
Ikä ei määritä digiosaamisen tasoa
Pyöreän pöydän mukaan on keskeistä huomioida, että tiettyyn ikäryhmään kuuluminen ei määritä digiosaamisen tasoa. Kaikissa ikäryhmissä on ihmisiä, joilla on erilaista osaamista ja erilaisia taitoja.
Keskustelussa korostettiin, että digitaitoja ja -osaamista tulee päivittää jatkuvasti, jotta taidot pysyvät ajantasaisina. Digitaitojen ja -osaamisen kehittäminen ja varmistaminen yhteiskunnassa edellyttävät yhteiskunnan eri toimijoiden yhteistyötä.
"On arvovalinta, että panostamme yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa nyt riittävästi digitaitoihin ja -osaamiseen pitkäjänteisesti. Tällöin voimme vahvistaa jokaisen pysymistä mukana osana yhteiskuntaa ja saamme kurottua kiinni digitaalisia kuiluja", neuvottelukunnan puheenjohtaja Marianne Heikkilä Marttaliitosta tiivistää.
Digitaidot ovat elämisen taitoja
Lasten osalta pyöreän pöydän keskustelussa korostui perheen digiarki. Vanhempien osaaminen ja taidot sekä kasvuympäristö vaikuttavat ja ohjaavat lasten digitaitojen ja asenteiden kehittymistä. Digiasioista pitäisi puhua lasten kanssa kannustavasti, ja lasten digitaitojen kehittäminen tulisi aloittaa jo varhain. Tämän edellytyksenä on, että lasten kanssa toimivilla aikuisilla, niin kodeissa kuin yhteiskunnan palveluissakin, on tarvittavat tiedot ja osaaminen.
Pyöreän pöydän havaintojen perusteella nuoret tarvitsevat lisää erityisesti medialukutaitoihin, tietoturvaan, yksityisyyden suojaan ja oman datan arvon ymmärtämiseen liittyvää osaamista. Digiosaaminen ei ole nuorilla muista elämisen taidoista erillinen taito. Nuoruuteen kuuluu monia uusia velvollisuuksia tuovia elämänvaiheita, kuten täysi-ikäiseksi tuleminen. Tällöin digitaidoilla on suuri merkitys. Eri elämänvaiheiden siirtymäkohdissa voi jäädä helposti yhteisön ja yhteiskunnan ulkopuolelle, jos riittäviä digitaitoja tai osaamista esimerkiksi digitaaliseen asiointiin ei ole.
”Digitaidot ovat arjen kansalaistaitoja siinä missä muutkin taidot. Ne ovat osa arkeamme ja elämäämme. Siksi on tärkeä ymmärtää digitaalisen maailman meille tuomat hyödyt ja mahdollisuudet. Digitaitojen kehittäminen on elinikäinen prosessi. Digitaidot myös vanhentuvat, joten omia taitoja täytyy muistaa ylläpitää. Oma asenne ja motivaatio ovatkin avainasemassa, kun ajatellaan omien digitaitojen pitämistä ajan tasalla”, sanoo digituen projektipäällikkö ja Digi arkeen -neuvottelukunnan jäsen Minna Piirainen Digi- ja väestötietovirastosta.
On hyväksyttävää pyytää apua
Aikuisten osalta keskustelussa korostuivat digitaitojen ylläpito sekä jatkuvan oppimisen kyvyn ja oppimishalun säilyminen. Teknologian jatkuva kehittyminen voi aiheuttaa innostusta mutta myös kuormitusta, mikäli henkilöllä ei ole kattavia digitaitoja. Etenkin työelämässä sallivan ja avoimen työkulttuurin kehittäminen, jossa on hyväksyttyä pyytää apua teknologian haasteisiin, vähentää uuden oppimisesta aiheutuvaa kuormitusta ja stressiä.
Ikääntyvillä voi tulla esiin haasteita digitaitojen hankkimisessa. Pyöreässä pöydässä korostettiinkin, että ilmaisen tai edullisen tuen löytäminen on avainasemassa. Ikääntyvät saavat tyypillisesti digitarpeisiinsa apua joko vertaisopastuksena, julkisten palvelujen kautta tai läheisiltään. Läheisten ihmisten tuella on suuri merkitys ikäihmisten oppimisen motivoinnissa osana arkielämää.
Pyöreä pöytä etsii ratkaisuja moniäänisesti
Pyöreän pöydän keskusteluun osallistui noin 50 henkilöä lähes 40 eri organisaatiosta. Keskustelijat olivat digitaitojen ja -osaamisen asiantuntijoita järjestöistä, tutkimussektorilta, valtionhallinnosta, kunnista sekä elinkeinoelämästä.
Osaamista ja taitoja digitaalisessa yhteiskunnassa käsiteltiin pyöreässä pöydässä ikäryhmittäin. Näitä ikäryhmiä olivat lapset, nuoret, aikuiset ja ikääntyneet. Työpajassa rakennettiin digitaitojen elämänpolku ja sen pohjalta loppuraportti, johon on koottu, millaisia digitaitoja tarvitaan elämän eri tilanteissa, miten niitä voi kehittää ja millaisia haasteita syntyy, mikäli henkilöllä ei ole riittäviä digitaitoja.
Helmikuinen pyöreän pöydän keskustelu oli keskustelusarjan toinen tilaisuus. Ensimmäinen keskustelu järjestettiin lokakuussa 2020, ja sen teema oli hyvinvointi ja osallisuus digitaalisessa yhteiskunnassa. Kolmas keskustelu oikeuksista digitaalisessa yhteiskunnassa ja palveluissa järjestetään toukokuussa 2021.
Lisätiedot:
projektipäällikkö Minna Piirainen, Digi- ja väestötietovirasto, puh. 0295 535 280, minna.piirainen(at)dvv.fi
erityisasiantuntija Sanna Sinisalo, valtiovarainministeriö, puh. 02955 30506, sanna.sinisalo(at)vm.fi