Odotettu käänne taloudessa käsillä
Talouskasvu kiihtyy 2,6 prosenttiin vuonna 2021 globaalin kasvun ja elvytyksen tukemana, ennustaa valtiovarainministeriö 17. kesäkuuta julkaistussa ennustepäivityksessään.
Talouden kehityksen suunta on alkuvuonna vaihdellut voimakkaasti koronatilanteen kehityksen mukaan, mutta myönteiset näkymät ovat vahvistuneet selvästi. Talous toipuu selkeästi loppuvuonna 2021 ja alkuvuonna 2022. Vientimarkkina kasvaa vahvasti ja investointinäkymät kirkastuvat, minkä seurauksena vuonna 2022 bruttokansantuote (BKT) kasvaa 2,8 prosenttia. Vuonna 2023 BKT:n kasvu hidastuu 1,6 prosenttiin.
Julkinen talous on myönteisestä talouskehityksestä huolimatta tänä vuonna yli 10 miljardia euroa alijäämäinen. Ensi vuonna menojen ja tulojen välinen epätasapaino pienenee merkittävästi, kun monet koronaepidemiaan liittyvät tukitoimet päättyvät ja talouskasvu jatkuu ripeänä. Julkinen talous pysyy kuitenkin huomattavan alijäämäisenä, ja julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen jatkaa kasvuaan.
”Tuoreimmat tiedot kertovat odotetusta käänteestä taloudessa. Kysyntä elpyy, työllisyys kasvaa ja koronakuilu umpeutuu nopeasti. Käsillä oleva noususuhdanne on otollista aikaa tukea talouden rakennemuutosta ja vahvistaa julkista taloutta”, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.
Maailmantalous jatkaa voimakasta kasvua
Maailmantalous elpyy koronarokotusten edistymisen, rajoitusten purkamisen sekä mittavan raha- ja finanssipoliittisen elvytyksen ansiosta. Finanssipoliittisen elvytyksen ajoituksen takia talouskasvu on nopeinta tänä vuonna Yhdysvalloissa ja ensi vuonna euroalueella. Myös Kiinan talous kasvaa nopeasti tänä vuonna.
Maailmantalous kasvaa 5,5 prosenttia tänä vuonna, 4,5 prosenttia ensi vuonna ja 3,2 prosenttia vuonna 2023. Maailmankauppa elpyy nopeaan kasvuun patoutuneen kulutustarpeen purkautuessa. Maailman tavarakauppa kasvaa 6,9 prosenttia tänä vuonna, 4,9 prosenttia vuonna 2022 ja 4,3 prosenttia vuonna 2023.
Tuotannolliset investoinnit ja vienti kääntymässä nopeaan kasvuun
Teollisuuden tuotanto kasvaa voimakkaan kansainvälisen elpymisen ja vientikysynnän lisääntymisen vuoksi. Rakentamisessa asuntotuotanto on vilkasta vuonna 2021, mutta kokonaisuudessaan rakentaminen kääntyy kasvuun vasta vuonna 2023. Palveluiden tuotannon arvioidaan kiihtyvän voimakkaasti vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä ja jatkavan kasvua koko ennusteperiodin ajan.
Yksityiset investoinnit kasvavat heikosti vielä vuoden 2021 alkupuolella, mutta kasvu voimistuu vuoden loppua kohti. Investoinnit asuinrakentamiseen eivät vähene yhtä voimakkaasti kuin aiemmin ennakoitiin, sillä asuntojen uudistuotannon kehitys on ollut alkuvuonna suotuisaa. Teollisuuden positiiviset näkymät heijastuvat suotuisasti rakentamiseen vuonna 2022.
Vahva maailmantalous kirittää kone- ja laiteinvestoinnit kasvuun tänä vuonna, ja kasvu jatkuu ensi vuonna kotimaisten hankkeiden tukemana. Muista investoinneista tutkimus- ja kehitysinvestoinnit kasvavat koko ennustejakson, muun muassa suotuisan tukipolitiikan ansiosta.
Ulkomaankauppa kasvaa voimakkaasti ennustejakson aikana. Tavaroiden vienti elpyy nopeasti vuosina 2021 ja 2022 maailmankaupan imussa. Palveluiden vienti ja tuonti kääntyvät kasvuun tavaroiden ulkomaankauppaa hitaammin, joskin toimialakohtaiset erot ovat suuria. Sekä viennin että tuonnin vuosikasvu on nopeinta vuonna 2022, jolloin erityisesti palveluiden ulkomaankaupan odotetaan kasvavan voimakkaasti.
Kuluttaminen pääsee vauhtiin rajoitusten purkamisen myötä
Yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna aiemmin ennakoitua hitaammin, koska rajoitustoimia on päästy purkamaan varovaisesti. Palvelujen kulutuksen ennustetaan pääsevän kunnolla vauhtiin vasta kuluvan vuoden loppupuolella, minkä seurauksena yksityisen kulutuksen kasvu on nopeimmillaan vasta vuonna 2022. Kotitalouksien yhteenlaskettu ostovoima ei ole pienentynyt koronaepidemian aikana, ja kotitalouksien säästämisaste oli viime vuonna ennätyksellisen suuri. Säästöjen käyttämisen myötä yksityinen kulutus kasvaa nopeammin kuin ostovoima.
Työllisyys on kasvanut yhtäjaksoisesti kesäkuusta 2020 lähtien, ja talouden toipuminen vahvistaa työllisyyden kasvua myös tänä sekä ensi vuonna. Työllisyys ylittää ensi vuonna ennen koronaa vallinneen tason, ja työvoiman kysynnän kasvun myötä työllisyysaste kohoaa 73 prosenttiin vuonna 2023. Hallituksen päättämät työllisyystoimet tukevat työn tarjontaa, ja työttömyysaste laskee 6,6 prosenttiin vuonna 2023. Palkat nousevat tänä vuonna viime vuotta nopeammin suurempien sopimuskorotusten myötä. Ansioiden oletetaan nousevan noin 2,5 prosenttia seuraavina vuosina.
Kuluttajahinnat nousevat tänä vuonna nopeasti energian hintojen vetämänä. Vaikka energian aiheuttama inflaatiopiikki jääkin väliaikaiseksi, vahvistuva kysyntä kääntää hinnat vähitellen nopeampaan kasvuun.
Julkinen talous pysyy talouden elpymisestä huolimatta huomattavan alijäämäisenä
Julkisen talouden menojen ja tulojen välinen epätasapaino on jäämässä kuluvana vuonna pienemmäksi kuin mitä vielä keväällä arvioitiin. Julkista taloutta vahvistaa erityisesti vahva työllisyyskehitys. Toisaalta koronaepidemiaan liittyvät terveydenhuollon menot sekä tukitoimet pitävät julkiset menot korkealla tasolla. Ennusteessa on huomioitu hallituksen toukokuussa eduskunnalle antama esitys vuoden 2021 kolmanneksi lisätalousarvioksi. Myönteisestä talouskehityksestä huolimatta julkisen talouden alijäämä on mittava, 4,3 prosenttia suhteessa BKT:hen.
Ensi vuonna julkisen talouden alijäämä pienenee merkittävästi, kun talouskasvu jatkuu ripeänä ja monet epidemiaan liittyvät tukitoimet päättyvät. Julkinen talous pysyy kuitenkin koko vuosikymmenen alkupuoliskon huomattavan alijäämäisenä, ja julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen jatkaa kasvuaan.
Valtiohallinnon rahoitusaseman arvioidaan olevan tänä vuonna 4,7 prosenttia alijäämäinen suhteessa BKT:hen. Valtionhallinto kattaa valtaosan koronaepidemiaan liittyvistä kustannuksista. Myös EU:n elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) lisää menoja etenkin vuosina 2021–2023. RRF:ään liittyvät menonlisäykset eivät kuitenkaan kasvata valtionhallinnon tai koko julkisen talouden alijäämää, sillä ennustejaksolla on oletettu, että tukivälineestä saatavat tulot vastaavat menoja.
Kuntatalouteen kohdistetut koronatuet käänsivät paikallishallinnon ylijäämäiseksi viime vuonna ja helpottavat paikallishallinnon taloustilannetta myös kuluvana vuonna. Vaikka paikallishallinnon menojen kasvu hidastuu huomattavasti vuonna 2022 koronaepidemian helpottaessa, heikkenee paikallishallinnon rahoitusasema voimakkaasti määräaikaisten tukitoimien päättyessä. Kertaluonteiset koronaepidemiasta johtuvat tuet eivät ratkaise kuntatalouden rakenteellista menojen ja tulojen välistä epätasapainoa, joka on seurausta väestön ikääntymisen aiheuttamasta sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvupaineesta ja työikäisten määrän vähenemisestä.
Paikallishallinnon menojen kasvupaine helpottuu sote-uudistuksen myötä vuonna 2023, kun sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille. Paikallishallinto jää tästä huolimatta alijäämäiseksi myös sote-uudistuksen jälkeen. Myös uuden hyvinvointialueet-sektorin rahoitusasema on hieman alijäämäinen. Alijäämä johtuu kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille siirtyvistä investointihankkeista.
Sosiaaliturvarahastot ovat ainoa julkisen talouden sektori, jossa tulot ylittävät menot. Työeläkelaitosten ylijäämä vahvistuu tänä vuonna, kun osana koronatukitoimia päätetty väliaikainen työeläkemaksun alennus päättyy. Maksualennusta kompensoiva väliaikainen maksukorotus sekä palkkasumman ja omaisuustulojen kasvu vahvistavat ylijäämän 1 prosentin tuntumaan suhteessa BKT:hen lähivuosina. Muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema tasapainottuu tänä vuonna työttömyysmenojen pienentyessä ja lomautusten vähentyessä.
Riskit painottuvat suotuisamman kehityksen suuntaan
Maailmantalous kasvaa voimakkaasti valtioiden elvytyksen tukemana, mikä voi kohentaa kotitalouksien ja yritysten luottamusta ja heijastua yksityisen kulutukseen ja investointeihin voimakkaammin kuin ennusteessa oletetaan. Lisäksi maailmankaupan voimakkaampi kasvu tai Suomen aseman koheneminen vientimarkkinoilla voisivat kasvattaa vientiä entisestään.
Maailmantalouden ennustettua nopeampi kasvu vaikuttaisi investointeihin positiivisesti. Investointiaste nousee ennustejaksolla finanssikriisiä edeltäneelle tasolleen, mutta silti myös kotimaiset investointisuunnitelmat saattavat osoittautua suuremmiksi kuin ennusteessa.
Yksityisen kulutuksen ostovoiman kasvua nopeampi kehitys riippuu siitä, miten alas säästämisasteen odotetaan painuvan. Yllätyksiä voi tulla molempiin suuntiin. Jos kuluttajien luottamus alkaisi horjua, kulutuksen kasvu voisi jäädä ennustettua hitaammaksi.
Paljon on kiinni pandemian kehityksestä. Talouden kehitys voi jäädä ennustettua hitaammaksi, jos epidemiatilanne ei pysy hallinnassa vuoden 2021 jälkipuoliskolla. Epidemian kiihtyminen uudelleen vaikuttaisi kotimaiseen talouteen erityisesti yksityisen kulutuksen ja merkittävimmin palveluiden kysynnän kautta. Kriisi ei ole ohi ennen kuin pandemia on hallinnassa maailmanlaajuisesti.
Lisätietoja:
Ylijohtaja Mikko Spolander, puh. 02955 30006, mikko.spolander(at)vm.fi
Finanssineuvos Jukka Railavo, puh. 02955 30540, jukka.railavo(at)vm.fi (reaalitalous)
Finanssineuvos Marja Paavonen, puh. 02955 30187, marja.paavonen(at)vm.fi (julkinen talous)