Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Valtion virkamieslakiin tulossa muutoksia – ylimmän johdon karenssiaika pitenee maksimissaan vuoteen

Valtiovarainministeriö
21.10.2021 13.29
Tiedote

Hallitus on tänään 21. lokakuuta esittänyt muutoksia valtion virkamieslakiin. Valtionhallinnon keskeisissä ylimmän johdon tehtävissä ja Puolustusvoimien tietyissä ylemmän johdon tehtävissä toimiville voidaan jatkossa asettaa enintään vuoden karenssi. Lisäksi laki mahdollistaa ministerien erityisavustajien sidonnaisuuksien selvittämisen. Myös ilman julkista hakumenettelyä tehtävään määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetyn virkamiehen vakinaistamiseen ja virkamiehen lakisääteiseen muutosturvaan ehdotetaan muutoksia. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alusta.

Karenssilla rajoitetaan uuteen palvelussuhteeseen tai toimintaan siirtymistä. Ylimmän johdon karenssin maksimipituus olisi ehdotuksen mukaan jatkossa kuuden kuukauden sijasta 12 kuukautta. Tavoitteena on pystyä paremmin varmistamaan, että palvelussuhteissa saadut merkittävät salassa pidettävät tiedot ovat menettäneet merkityksensä uuden palvelussuhteen alkaessa. Lisäksi vahvistetaan luottamusta viranomaistoiminnan puolueettomuuteen ja pyritään estämään mahdollinen korruptio ylimpien virkamiesten siirtyessä yksityiselle sektorille.

Virastot päättävät karenssisopimuksen tekemisestä ja sen pituudesta. Karenssia ei ole tarpeen soveltaa kaikissa niissä tilanteissa, joissa virkamies siirtyy valtionhallinnon ulkopuolelle toisiin tehtäviin. Rajoitusajalta maksetaan karenssisopimukseen perustuvaa korvausta. Tällä hetkellä tiedossa on vain muutamia tapauksia, joissa valtion palveluksesta poistuneelle virkamiehelle on asetettu karenssisopimuksen mukainen rajoitusaika ja maksettu palkkaa vastaava korvaus.

Sidonnaisuudet julki Euroopan neuvoston korruption vastaisen toimielimen suosituksesta 

Valtionhallinnon ylimmän johdon virkamiesten sidonnaisuusilmoitusten sisällöt pyritään lain muutoksella yhdenmukaistamaan, jotta kaikilta velvoitteen piiriin kuuluvilta virkamiehiltä pyydettäisiin samat sidonnaisuuksiin liittyvät tiedot. Jatkossa ilmoituksen tekevä virkamies ei voi itse määritellä niitä tietoja, joilla on hänen itsensä mielestä merkitystä, kun arvioidaan edellytyksiä hoitaa täytettävänä olevaa virkaa. 

Jatkossa velvoite antaa sidonnaisuusilmoitus ennen nimittämistä koskee myös ministereiden erityisavustajia. Erityisavustajilla on tehtäviinsä ja asemaansa liittyen pääsy lähes kaikkiin samoihin tietoihin kuin heidän esimiehenään toimivalla ministerillä.

Rekrytointia kehitetään vastaamaan virastojen tarpeita 

Ilman julkista hakumenettelyä tehtäviin nimityksiin ehdotetaan muutoksia. Mikäli yli kaksi vuotta kestäneen määräaikaisen virkasuhteen tilalle perustetaan uusi virka, voitaisiin uuteen virkaan nimittää tässä aiemmassa määräaikaisessa virkasuhteessa työskennellyt virkamies. Näissä tilanteissa uutta virkaa ei tarvitsisi julistaa haettavaksi sitä ensimmäistä kertaa täytettäessä. Samassa yhteydessä muutettaisiin määräaikaisia nimityksiä koskevaa ohjeistusta siten, että nimitys voidaan jatkossa tehdä enintään kahden vuoden määräajalle ilman julkista hakumenettelyä. Tällä hetkellä enintään vuoden määräaikainen virkasuhde voidaan täyttää ilman julkista hakumenettelyä. Menettely koskee erityisesti hanke- ja projektimuotoisia virkoja. 

Jatkossakin nimityksen määräaikaisuuden lakisääteiset perusteet tulee täyttyä. 

Lisäksi laissa esitetään korjattavaksi muutamia pykäläviittauksia voimassaolevaan lainsäädäntöön. Virkamieslakia koskevat muutokset olivat lausuntokierroksella tämän vuoden keväällä. 

Lisätietoja:
Erityisavustaja Lauri Finér, puh. 0295 530 283, lauri.finer(at)gov.fi
Lainsäädäntöneuvos Miska Lautiainen, puh. 0295 530 212, miska.lautiainen(at)gov.fi