Vuoden 2020 harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta myönnettiin 66 kunnalle
Valtioneuvosto myönsi torstaina 19. marraskuuta vuoden 2020 harkinnanvaraiset valtionosuuden korotukset. 66 kuntaa saa tukea yhteensä 60 miljoonaa euroa.
Valtionosuuden korotusta haki tänä vuonna 149 kuntaa ja haettu summa oli yhteensä lähes 346 miljoonaa euroa. Valtionosuuden korotusta myönnettiin 66 kunnalle. Vuonna 2019 hakijoita oli 89, joista tukea sai 21, ja jaossa oli 10 miljoonaa euroa.
”Harkinnanvaraisen tuen ennätyksellisen suuri hakija- ja saajajoukko osoittaa, kuinka poikkeuksellisia aikoja elämme. Korona on vaikuttanut myös isompiin kaupunkeihin, joita on saajien joukossa. Tukien myöntämisessä olemme noudattaneet niin aiempia tutuksi tulleita kriteerejä kuin huomioineet koronan vaikutukset ja jo maksetut koronaan liittyvät tuet,” kertoo kuntaministeri Sirpa Paatero.
Tuen myöntäminen perustuu kokonaisarviointiin
Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta voidaan myöntää kunnalle, joka tarvitsee lisätukea poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi. Lisäksi otetaan huomioon paikalliset erityisolosuhteet.
Kunnat perustelivat korotuksen tarvetta hakemuksissaan muun muassa taloudellisen tilanteen heikkenemisellä, korona-epidemian aiheuttamilla tulomenetyksillä sekä lisäkustannuksilla, verotulojen yleisellä vähenemisellä, tilinpäätösten alijäämien kasvulla ja niiden tasapainotusongelmilla, valtionosuusleikkauksilla, palvelutarpeiden muutoksilla sekä poikkeuksellisilla ja ennakoimattomilla menoilla sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Kuntia vertailtiin niiden hakemuksessa esittämien perustelujen ohella vuosien 2018 - 2019 tilinpäätöksistä lasketuin tunnusluvuin. Talouden tunnuslukujen perusteella hakijakunnat saatiin taloustietojen mukaan samalle lähtöviivalle. Päätöksissä painotettiin vuoden 2019 tilinpäätösten tietoja.
Valintaperusteissa keskityttiin tarkastelemaan kunnan hakemuksessaan ilmoittamia tietoa erityisesti vuoden 2020 talouden kehittymisestä, siihen vaikuttavista tekijöistä ja näiden tekijöiden merkitystä kunnan talouteen. Lisäksi arviointiperusteena käytettiin kunnan ilmoittamia toimia menokehityksen hillitsemiseksi, verohallinnon ilmoittamia verotilityksiä kunnille sekä muita kunnille maksettuja tukia vuonna 2020.
Korotusta myönnettiin erityisesti sellaisille kunnille, joiden talouteen perusteena mainitut tekijät vaikuttivat jo vuoden 2020 aikana merkittävästi.
”Harkinnanvaraisen valtionosuuden määrän kasvattamisesta päätettiin kesäkuussa 4. lisätalousarvion yhteydessä osana valtion maksamia muita kuntien tukia ja avustuksia. Tilanne on kaikille uusi ja se on elänyt ja elää vielä syksyn aikana. Kuntien rooli epidemian hyvässä hoitamisessa on ollut keskeinen. Valtion tukien tarkoitus on ollut mahdollistaa palvelujen ylläpitäminen eri puolilla Suomea,” kuntaministeri taustoittaa.
Korotuksen myöntämisen ehtona suunnitelma talouden tasapainottamisesta
Valtionosuuden korotuksen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi. Suunnitelma tuli liittää hakemukseen. Valtionapuviranomainen voi asettaa korotuksen myöntämiselle ja käytölle myös muita kunnan talouteen liittyviä ehtoja.
Korotus on tarkoitettu osaksi kunnan omia talouden tervehdyttämistoimia, joihin kunnan on syytä varautua korotuksesta riippumatta. Korotus ei saa aiheuttaa vastaavan suuruista lisäystä kunnan omassa päätäntävallassa oleviin menoihin.
Korotukset maksetaan kunnille tämän vuoden loppuun mennessä.
Lisätietoja:
kuntaministerin erityisavustaja Minna Salminen, puh. 050 445 5350, minna.salminen(at)vm.fi
neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen, puh. 02955 30389, vesa.lappalainen(at)vm.fi