Yli neljännes suomalaisista on asioinut chatissa
Jo 29 prosenttia suomalaisista on käyttänyt sähköisiä etäpalveluja. Yleisin etäpalvelumuoto asioiden hoidossa on chatti, ilmenee valtiovarainministeriön teettämästä kyselystä.
Chattia on käyttänyt useampi kuin joka neljäs suomalainen. Yleisimmin on viestitelty asiakastuen tai verkkokauppojen myyjien kanssa.
Selvästi vähemmän on käytetty muita etäpalveluja, kuten lääkärin tai terveydenhoitajan virtuaalivastaanottoa, verkkokokousta esimerkiksi pankki- tai vakuutusasioiden hoitamisessa tai yleisiä neuvontapalveluja videoyhteydellä.
Näidenkin palvelujen kokeilemiseen suhtaudutaan positiivisesti. Etäpalveluja käyttäneet ovat pääosin olleet tyytyväisiä palveluun.
Etäpalvelu kiinnostaa Kela- ja poliisiasioissa
Vastaajilta kysyttiin, mikä olisi mieluisin tapaa hoitaa asioida julkisen hallinnon kanssa viidessä esimerkkitilanteessa. Mieluisin asiointitapa vaihteli tapauksen mukaan:
- Kelan neuvonta: asiointi etäpalvelulla kotoa
- poliisin lupa-asioiden neuvonta: asiointi etäpalvelulla kotoa
- terveydenhoitajan vastaanotto: henkilökohtainen käynti
- te-palvelujen urapsykologin konsultaatio: henkilökohtainen käynti
- oikeusapu: henkilökohtainen käynti.
Etäpalveluissa vastaajat kokivat myönteiseksi erityisesti palveluiden saatavuuden ja kansalaisten tasa-arvoisuuden lisääntymisen.
Omaa aikaa säästyy
Vastaajien mielestä etäpalveluiden keskeisimpiä etuja on se, että omaa aikaa säästyy eikä palvelun saaminen ole sidottu tiettyyn paikkaan. Suhteellisen usein mainittiin myös säästöt esimerkiksi matkakuluissa, hyödyt liikuntarajoitteisille ja palveluiden tuleminen ihmisten luokse. Vanhimmalle ikäluokalle oli selvästi muita useammin tärkeää se, että palvelua saa ihmiseltä.
"Etäpalvelun ydin on siis se, ettei tarvitse mennä minnekään. Ei edes yhteispalvelupisteeseen. Toki tällainen palvelupiste+neuvoja voi olla vaihtoehtona niille, joilla ei ole omaa konetta tai kynnys etäasiointiin on korkea."
"Etäpalvelujen etu on saavutettavuus ja joustavuus. Ne avaavat mahdollisuuksia kaikenpuoliseen ajan ja vaivan säästöön. Palvelu helpottaa elämää."
Huonoina puolina pidettiin useimmin esimerkiksi verkkojen teknisiä ongelmia, tietoteknisten taitojen puutteita, tietoturvallisuutta, fyysisten toimipaikkojen karsintaa ja tarvetta hankkia sopivia laitteita.
Etäisyys lisää kiinnostusta
Suomalaiset näkevät itsensä hyvin todennäköisinä etäpalveluiden käyttäjinä. Nekin jotka suhtautuivat hieman epäilevästi etäpalveluihin, uskovat vähintäänkin tutustuvansa etäpalveluihin tulevaisuudessa.
Selvä enemmistö on sitä meiltä, että jos matkaa lähimmän viranomaisen luokse olisi vähintään 40 kilometriä, asia hoidetaan mieluummin kotoa etäyhteydellä. Suurin osa suomalaisesta toivoo, että etäpalveluja olisi saatavana virka-ajan ulkopuolella, erityisesti arkisin kello 16:n jälkeen.
"Näen etäpalvelujen olevan tulevaisuuden asiointitapa ja hyvä sellainen. Toivon, että etäpalveluja kehitettäisiin ja niitä saataisiin joka puolelle, ettei kukaan olisi eriarvoisessa asemassa. Toivoisin terveyden- ja sosiaalihuollon palvelua. Paras kanava on videoyhteys. Luotettavuus ja turvallisuus ovat tärkeitä ja ne pitää huomioida kehityksessä."
"Etäpalveluilla on suuri tulevaisuus, kunhan päämäärästä ei tehdä tärkeämpää kuin itse ihmisestä. Pahinta olisi jokin puolivillainen, kankea kompromissi, joka saa ihmiset raivon partaalle."
Kotikäyttöä kokeillaan
Kyselyssä selvitettiin suomalaisten suhtautumista etäpalvelun kotikäyttöön. Kotikäyttöä on kokeiltu keväästä lähtien eri puolilla Suomea.
Julkisen hallinnon etäpalvelua saa jo nykyisin 57 yhteispalvelupisteestä ja asiointipisteestä Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
Yli 2300 vastaajaa
Tutkimuksen teetti valtiovarainministeriön etäpalveluhanke, ja sen teki Taloustutkimus touko-heinäkuussa.
Väestökyselyyn vastasi 2304 suomalaista nettipaneelissa kesäkuussa. Vastaajat olivat 18–79-vuotiaita, ja otos on painotettu valtakunnallisesti edustavaksi iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan.
Tutkimuksen laadullisen osuuden vastaajina oli 28 lapsiperheitä ja suurten ikäluokkien edustajaa, joilla oli tuoretta kokemusta julkishallinnon palveluiden käytöstä. Tämä osuus tehtiin ohjattuna verkkokeskusteluna toukokuussa.
Lainaukset ovat laadullisen tutkimuksen keskusteluista.
Kotikäyttökokeilu VM:n sivuilla
Lisätietoja:
Projektikoordinaattori Nora London, valtiovarainministeriö, puh. 02955 30 750, [email protected]
Hankepäällikkö Eelis Laine, valtiovarainministeriö, puh. 02955 30 260, [email protected]