Okko-Pekka Salmimies: Poikkihallinnollisuus valtaa alaa OECD:n työssä

OECD:n työmuotoja ovat erityisesti tilastojen kerääminen, niiden vertailu ja analysointi ja sekä näistä politiikkasuositusten johtaminen. OECD:n työn lisäarvoa mitataan erityisesti sillä, miten jäsenvaltiot hyödyntävät järjestön esittämiä neuvoja ja suosituksia. Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että Suomi on vuodesta 1969 alkaneen jäsenyytensä alusta alkaen hyödyntänyt järjestöä tehokkaasti ja monipuolisesti. OECD:n työ ja sen tarjoama hyöty on perinteisesti pohjautunut sektorikohtaiseen tarkasteluun, mutta tämän rinnalle on viime vuosina voimakkaasti työntynyt poikkihallinnollinen ja horisontaalinen lähestymistapa. OECD on pyrkinyt toiminnassaan vastaamaan jäsenmaiden muuttuviin tarpeisiin ja siihen, että hallitusten ongelmat yhä harvemmin kunnioittavat hallinnonalojen keskinäisiä rajoja.

Hallintoministerit avainasemassa uudistusten edellytysten luomisessa

Suomi on ollut jäsenmaiden eturintamassa kannustamassa OECD:tä suuntaamaan työtään poikkihallinnollisiin aiheisiin. Poikkihallinnollisen käsittelyn ja työn edistäminen sopii erityisen hyvin hallinnosta ja sen kehittämisestä vastaavien ministereiden tehtäväksi. Helsingin hallintoministerien kokouksen yhtenä pääaiheena onkin pohtia minkälaiset hallinnon rakenteet, toimintatavat ja johtamisjärjestelmät tarjoavat hyvät edellytykset käsitellä poikkihallinnollisia ongelmia nyt ja tästä eteenpäin. Tulevaisuuden hallinnon visiointi perustuu OECD:n selvitys-, tutkimus-, vertailu- ja analyysityöhön. Suomi oli yhdessä Viron kanssa hiljattain historiallisen, kahden maan vertailevan OECD-selvityksen kohteena. Selvityksessä tarkasteltiin molempien maiden hallitustason strategista suunnittelua, toimeenpanoa ja seurantaa sekä sähköistä hallintoa. Selvityksen tuloksia hyödynnettiin pääministeri Sipilän hallitusohjelman rakenteen ja sisällön laadinnassa.

Hallintoministerikokouksen puheenjohtajuus on tunnustusta Suomen tekemästä työstä

Hallintoministerikokouksen puheenjohtajuuden myöntäminen Suomelle osoitus siitä, että Suomen panosta ja kokemusta julkishallinnon kehittämistä koskevassa kansainvälisessä yhteistyössä arvostetaan korkealle. Jäsenyys puheenjohtajistossa on OECD-yhteistyössä keskeinen vaikuttamisen paikka. Suomelle on tärkeää päästä vaikuttamaan siihen, mitä OECD:ssä hallinnon kehittämisen osalta selvitetään ja miten selvitetään. Kuvaavaa puheenjohtajiston merkitykselle on, että ministerikokouksen varapuheenjohtajia ovat kolme suurinta G7-ryhmän maata: Yhdysvallat, Japani ja Saksa.

Tuottavuus, tuottavuus ja tuottavuus

Hidas tuottavuuden kasvu on talouspolitiikan pääaiheita niin Suomessa kuin muuallakin. Hallintoministerikokouksessa esillä tulee olemaan julkishallinnon ja julkisen sektorin rooli ja merkitys tuottavuuden lisäämistä koskevissa ponnisteluissa. Mitä suurimmassa määrin poikkihallinnollinen aihe tuottavuus on keskeisesti esillä myös kahdessa muussa käynnissä olevassa Suomea koskevassa OECD:n toiminnossa. Tuottavuus on erityinen painopiste ensi vuoden alussa julkaistavassa OECD:n Suomen talouspoliittisessa maatutkinnassa. Tuottavuus tulee myös olemaan pääaihe ensi vuonna OECD:n yleisessä ministerikokouksessa, jonka yhtenä varapuheenjohtajana Suomi tulee toimiman. Suomi tulee Helsingin hallintoministerikokouksen puheenjohtajana pyrkimään siihen, että kokous tuottaisi mahdollisimman selkeitä politiikkasuosituksia myös tuottavuuden osalta siten, että tämä tukisi 2016 OECD:n yleisen ministerikokouksen sisältöä ja johtopäätöksiä.

Lisääntyvä poikkihallinnollisuus edellyttää yhteensovittamista

Poikkihallinnollisten kysymysten ja aiheiden käsittelyn lisääntyminen OECD:n komiteavetoisessa työssä edellyttää usein yhteensovittamista. Yhteensovittamisen keskeisenä foorumina on OECD-asioiden koordinaatioryhmä, joka koostuu paitsi eri hallinnonalojen myös keskeisten sidosryhmien edustajista. OECD-työtä korkealle arvostavalle Suomelle on tärkeää, että edustamamme kantamme eri komiteoissa ja korkeimmasta päätösvallasta vastaavassa neuvostossa ovat johdonmukaisia ja yhteensovitettuja. Suomen OECD-edustusto Pariisissa toimii kantojemme johdonmukaisuuden ja yhteensovittamisen viimeisenä portinvartijana.

Okko-Pekka Salmimies

Suomen OECD-suurlähettiläs