Syksyn 2018 rahoitushaku

Valtiovarainministeriö kannustaa virastoja yksinkertaistamaan ja automatisoimaan prosessejaan. Kehittämistyön tueksi valtiovarainministeriö on jakanut rahoitusta tuottavuutta edistäville kokeiluille ja hankkeille, joissa hyödynnetään robotiikkaa, analytiikkaa, tekoälyä tai muita keinoja. 

Hankkeet, joissa keskitetty rahoitusosuus on enintään 1 miljoonaa euroa

Valtiovarainministeriö sai yhteensä 12 hakemusta. Investointijohtoryhmä puolsi rahoitettavaksi seuraavia neljää hanketta:

  • Poliisihallitus: Mobiilipalvelut
  • Puolustusvoimat: Puolustusvoimien ja TUVE-ympäristön chatbot
  • Puolustusvoimat, Pääesikunta: Varusmiesten mobiilipalvelut, VMMOBI
  • Suomen Ympäristökeskus: Automatisoitu ympäristörekisterien laadunvarmennus (enviQrobo)

Hankkeet, joissa keskitetty rahoitusosuus on enintään 50 000 euroa

Valtiovarainministeriö sai yhteensä 54 hakemusta. Rahoitusta sai 31 kokeilua, joista 30 kokeilua toteutettiin. 

Tutustu tarkemmin: 

Robotisaatiokokeilujen päätöstilaisuus 6.11.2019: 

Tutustu hankkeisiin ja kokeiluihin

Kokeilussa testataan robotiikan ja tekoälyn hyödyntämistä digitaalisessa toimintaympäristössä yritysasiakkaan ensivaiheen palvelutarvekartoituksessa ja asiakasohjauksessa. Asiakas ohjataan helposti ja kiinnostavalla tavalla sekä tarkentavilla kysymyksillä oikeaan palveluun tai asiantuntijan luokse tai hakemusprosessiin. Samalla aktivoidaan ja rohkaistaan yrityksiä liiketoiminnan kehittämiseen. Menetelmä mahdollistaa palvelujen markkinoinnin ja viestinnän.

Etelä-Savon ELY-keskuksen esitysmateriaali: KasvuBot – älykäs kasvupalveluohjaaja
Loppuraportti: KasvuBot – älykäs kasvupalveluohjaaja

Lisätietoja:

Kirsi Kosunen, kirsi.kosunen(at)ely-keskus.fi


Kokeilun tavoitteena on saada kokemuksia koneoppimisesta, ja pyrkiä hyödyntämään sitä KUTI-järjestelmän uusissa toiminnoissa. Toimintojen avulla pyritään automatisoimaan manuaalista korjaustyötä, sekä jakamaan nopeammin tärkeää tietoa asiantuntijoiden käyttöön. Pidemmällä aikavälillä nähtäisiin korjaustyön vähenemistä, ja nopeampaa tiedonjakoa, jotka johtaisivat työajan säästymiseen.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston esitysmateriaali: Koneoppimisen hyödyntäminen KUTI-järjestelmän tiedon laadun parantamisessa sekä automaattiset seurantatyökalut KUTI-järjestelmässä
Loppuraportti 

Lisätietoja:

Oliver Kostia, oliver.kostia(at)kkv.fi


Kartellitutka-projektin tavoitteena on tehostaa kartellivalvontaa. Investoinnin avulla on mahdollista nostaa avoimien tietolähteiden käyttö uudelle tasolle ja kasvattaa kartellien kiinnijäämisriskiä. Samalla mahdollistetaan merkittävä työajan säästö aineiston keräämisessä.

Tavoitteena on proof-of-concept -toteutuksella todentaa koneoppimisen soveltuminen avoimista tietolähteistä saatavan tiedon soveltuminen kartellimaisen toiminnan jättämien jälkien havaitsemiseen ja yhdistelemiseen.

Hankkeessa tehtävällä investoinnilla on tarkoitus saada toimintapa osaksi viraston pysyvää julkisten tietolähteiden hyödyntämistä.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston esitysmateriaali: Kartellitutka
Loppuraportti

Lisätietoja:

Peter Berglund, peter.berglund(at)kkv.fi
Marian Jecu, marian.jecu(at)kkv.fi 


Kokeilun tarkoituksena oli osaltaan parantaa valtakunnallisesti metsien tuhohyönteisten seurannan tehokkuutta ja ajantasaisuutta automatisoinnin keinoin.

Loppuraportti: Hyönteistuholaisten seuranta -pilotti 


Maahanmuuttovirasto lisäsi kokeilussaan puheen asiointitavaksi Kamu-chatbotiin ja selvitti, voiko puhetoteutus vastata samoihin käyttäjätarpeisiin kuin chatbot. Käyttäjätestauksen perusteella puhemuotoinen kokeilu ei sellaisenaan vielä ole käyttökokemukseltaan yhtä hyvä kuin tekstimuotoinen chatbot.

Maahanmuuttoviraston esitysmateriaali: Puhekamu
Loppuraportti: Puhekamu

Lisätietoja:

Vesa Hagström, vesa.hagstrom(at)migri.fi


Tikka-kokeiluhankkeen tarkoitus oli kokeilla konseptia keinoälyllä varustetusta avoimien lähteiden, sekä Migrin omistamia viranomaistietoja analysoivasta ja luokittelevasta tietojärjestelmästä Maahanmuuttoviraston asiainkäsittelyjärjestelmä UMA:n yhteyteen. Tavoitteina oli parantaa Migrin päätöksentekojen oikeellisuutta, Suomen sisäistä turvallisuutta ja torjua vakavaa rajat ylittävää rikollisuutta.

Loppuraportti: Tiedon jalostus keinoälyllä


Nykyisissä tietojärjestelmissä esitetään valtava määrä informaatiota. Kyetäänkö järjestelmien siirtämisellä virtuaalimaailmaan tuomaan järjestelmän käyttäjälle lisäarvoa. Tutkimuksessa selvitetään yhtäältä järjestelmän virtuaalimaailmaan siirtämisen problematiikkaa sekä virtuaalilasien teknisiä mahdollisuuksia ja rajoituksia. Toisaalta selvitetään virtuaalimaailman aiheuttamia kuormituksia käyttäjään.

Merivoimien esikunnan esitysmateriaali: VR/AR/MR-teknologian tutkimus ja implementointi PASSI-järjestelmään (VEERA)
Loppuraportti 

Lisätietoja:

Jani Kartano, jani.kartano(at)mil.fi
Jussi Malmberg, Jussi.Malmberg(at)mil.fi


Lausuntomenettely on keskeinen osa hallinnon valmistelutyötä, millä pyritään vahvistamaan päätöksenteon tarkoituksenmukaisuutta, avoimuutta ja hyväksyttävyyttä. Se on muun muassa pakollinen osa lainvalmisteluprosessia, joka on yksi valtion ydinprosesseista. Lausuntomenettely on hyvän hallintotavan mukaisesti toteutettuna kuormittava prosessi, jonka toteutuminen laadukkaasti on sekä hallinnon että kansalaisyhteiskunnan etujen mukaista. Oikeusministeriö onkin pyrkinyt kehittämään lausuntomenettelyä rakentamalla sähköisen palvelun (lausuntopalvelu.fi) lausuntokierrosten toteuttamiseen. Tällä on pyritty avaamaan ja tehostamaan prosessia. Nykyinen rakenteinen lausuntopyyntöpohja lausuntopalvelussa mahdollistaa tehokkaamman tavan kerätä lausuntoja, mutta analysointi vaatii edelleen suuren määrän manuaalista työtä ja kuormittaa valmisteluhankkeita. Lausuntojen sähköinen muoto mahdollistaa kuitenkin entistä tehokkaampien analysointityökalujen hyödyntämisen.

Kokeilussa selvitetään tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia tukea valmistelijoiden työtä lausuntopalautteen käsittelyssä mm. luonnollisen kielen analysointimenetelmillä. Lopputuloksena on POC tekstinanalysointi- ja prosessointityökaluista, joilla lausuntokierrosten aiheuttamaa kuormitusta valmisteluhankkeissa voitaisiin avulla keventää.

Oikeusministeriön esitysmateriaali: Kokeiluhanke liittyen sähköisen lausuntomenettelyn kautta tulleiden lausuntojen analysointiin ja raportointiin luonnollisen kielen analyysin keinoin

Loppuraportti: Lausuntojen esianalysointi ja koostaminen tekoälyn keinoin

Lisätietoja:

Sami Demirbas, sami.demirbas(at)om.fi


Viivi, Viitteettömien maksujen käsittelyrobotti

Vuosittain Oikeusrekisterikeskus vastaanottaa noin 12 000 viitteetöntä maksua. Näiden maksujen käsitteleminen on manuaalityötä.  Kokeilussa tavoitteena on toteuttaa sähköpostilla tehtävät maksajatietokyselyt robotin avulla ja tarkistaa tiedot VTJ-tietojärjestelmästä.

Lupu, Lunastamattomien palautusten käsittelyrobotti

Robotti hakee järjestelmästä lunastamattomia maksujen palautuksia ja tutkii palautuksen henkilötunnuksen perusteella, onko järjestelmässä avoimia asioita. Lunastamattomia palautuksia on tällä hetkellä odottamassa toimenpiteitä n. 10 000kpl ja viikoittain tulee lisää.

Suurimpana hyötynä tässä on se, että asiakkaan aiemmin maksamat maksut tulevat käytetyksi uusille asioille sen sijaan, että ne tuloutetaan valtiolle. Asiakas hyötyy rahallisesti.

Potentiaaliset hyödyt: 2HTV sekä asiakkaiden rahallinen hyöty palautusten käsittelyssä.

Oikeusrekisterikeskuksen esitysmateriaali: Oikeusrekisterikeskuksen kansalais- ja viranomaispalvelujen maksujen käsittelyrobotti
Loppuraportti: Sakkomaksujen käsittelyn automatisointi

Lisätietoja:

Sara-Lotta Moilanen, sara-lotta.moilanen(at)om.fi


Kokeilussa testataan mobiilisovelluksella toimintatapaa, jossa puolustusvoimien henkilöstö voi nopeasti ilmoittaa havaitsemiaan vaaroja tai poikkeamia turvallisuudesta vastaavalle taholle. Painopiste on työ- ja palvelusturvallisuuspoikkeamien ilmoittamisessa.

Esitysmateriaali: Mobiili riski- ja poikkeamailmoitus ”Lassie”
Loppuraportti 

Lisätietoja:

Katri Järvinen, katri.jarvinen(at)mil.fi


Kokeilussa tarkoituksena on kokeilla tekoälyn ja tekstianalytiikan hyödyntämistä osana palvelutikettien laatimista siten, että loppukäyttäjä kuvaa vapaamuotoisella tekstillä ongelmansa, josta tekoäly laatii tiketin, määrittää ongelman luokittelun ja tarjoaa eri ratkaisuja. Mikäli sopivaa ratkaisua ei löydy, ohjataan tiketti asiantuntijalle.

Puolustusvoimat, Pääesikunnan esitysmateriaali: HATKAT - Hallinnollisen taakan vähentäminen
Loppuraportti 

Lisätietoja:

Jaakko Vesanen, jaakko.vesanen(at)mil.fi


Puolustusvoimien hankkeessa on tarkoituksena testata palvelurobottia, joka toimii opastustehtävissä Puolustusvoimien ICT-testausympäristön vierailijoille (mm. tilojen tietoturvallisuusratkaisut, käyttöperiaatteet, paloturvallisuus ja toimenpiteet hälytystilanteissa), ottaa vastaan, käsittelee ja luokittelee palvelupyynnöt sekä vastaa niihin ja toimii sulautettujen järjestelmien testauksen tukena. Testausrobotti oli saapunut paikan päälle tilaisuuteen ja kiinnosti suuresti osallistujia. Lue lisää Puolustusvoimien tiedotteesta.

Puolustusvoimien esitysmateriaali: PVRobo
Loppuraportti: PVRobo

Lisätietoja:

Alexandra Hauhia, alexandra.hauhia(at)mil.fi


Ruokaviraston hankkeessa kokeillaan kahden toimittajan AI-tuotteita elintarvikevalvonnan datan analysointiin tavoitteena selvittää, saadaanko datasta analyytikan avulla irti enemmän, kun analysoidaan vapaasti kirjoitettua tekstidataa luokitellun datan lisäksi.

Ruokaviraston esitysmateriaali: AI Elintarvikevalvonnan dataan
Loppuraportti: Puheentunnistus lihantarkastukseen

Lisätietoja:

Terho Miettinen, terho.miettinen(at)ruokavirasto.fi


Elintarviketarkoituksessa teurastettavat eläimet tarkastetaan teurastamoissa ja pienteurastamoissa niiden elintarviketurvallisuuden varmistamisen vuoksi. Lihantarkastuksen suorittaa tarkastuseläinlääkäri, joka voi käyttää apunaan lihantarkastajia. Tämän kokeilun tavoitteena on kehittää teurastamoissa ja pienteurastamoissa tapahtuvaa lihantarkastusta siirtymällä kirjaamaan lihantarkastuslöydökset puheentunnistuksen avulla. Ensisijaisena tavoitteena on kokeilla puheentunnistuksen soveltuvuutta ja luotettavuutta lihantarkastusolosuhteisiin, joissa on huomioitava mm. melun ja ilman kosteuden vaikutukset. Puheentunnistussovellusta täytyy pystyä käyttämään teurastamon tiloissa etänä eli puheen sanelu mikrofoniin tapahtuu etäällä siitä päätelaitteesta, jolla tuotetun tekstin viimeistely tapahtuu. Tarkastustulos eläimestä on ainutkertainen ja tämän vuoksi tiedon tallentumisen luotettavuudella on tärkeä merkitys. Jatkossa tavoitteena on tuottaa raportteja sanellun tekstin pohjalta.

Ruokaviraston esitysmateriaali: Puheentunnistus lihantarkastukseen
Loppuraportti: Puheentunnistus lihantarkastukseen

Lisätietoja:

Eeva-Riitta Wirta, eeva-riitta.wirta(at)ruokavirasto.fi


Tavoitteena on kehittää Ruokaviraston asiakaspalvelua toteuttamalla Ruokavirasto.fi nettisivuille automatisoitu chatbot -asiakaspalvelu, joka parantaisi asiakaspalvelua ja vähentäisi henkilökohtaiseen neuvontaan käytettyä työaikaa yksinkertaisissa tapauksissa. Uuden toimintamallin ja teknologiaratkaisun toiminnan todentamisvaiheessa toteutetaan chatbot lemmikkieläinten tuontiehtojen osalta.

Ruokaviraston esitysmateriaali: Robotiikan kehittäminen Ruokaviraston asiakaspalveluun
Loppuraportti: Ruokavirasto: Chatbot – lemmikkieläinten tuontiehdot 

Lisätietoja:

Vesa Kippola, vesa.kippola(at)ruokavirasto.fi
Elina Eteläaho, elina.etelaaho(at)ruokavirasto.fi


Ruokaviraston sertifiointipäätösten automatisoinnissa on tavoitteena automatisoida monimutkainen päätöksenteko. Tuloksia verrataan laatuvaatimuksiin, jotka on syötetty tietojärjestelmään ja tämän jälkeen järjestelmä muodostaa automaattisesti valituskelpoisen päätöksen.

Ruokaviraston esitysmateriaali: Siemenpäätösten automatisointi
Loppuraportti: Siemenpäätösten automatisointi -kokeilu

Lisätietoja:

Ritva Vallivaara-Pasto, ritva.vallivaara-pasto(at)ruokavirasto.fi


Ruokaviraston riskinarvioinnin yksikön ja Iris.ai:n yhteisessä hankkeessa on tarkoitus tehostaa riskinarvioinnin prosessin tiedonhaun vaihetta Iris.ai-tekoälyassistentin avulla. Hankkeessa yhdistetään riskinarvioinnin käyttämät tietolähteet Iris.ai:n avointen tietolähteiden rinnalle, jolloin Iris.ai hakuprosessinsa tuloksena pystyy palauttamaan riskinarvioinnin tutkijoille relevanttia materiaalia myös maksumuurin takana olevista tieteellisistä lehdistä. Kun haluttujen tietokantojen yhdistäminen onnistuu ja tutkijat alkavat käyttää työkalua tehokkaasti, tiedonhakuun käytetty aika vähene ja riskinarvioinnin yksikön resursseja voidaan suunnata tehokkaammin.

Ruokaviraston esitysmateriaali: Tekoälyassistentti tiedonhaussa
Loppuraportti: Tekoälyassistentti tiedonhaussa 

Lisätietoja:

Leena Seppä-Lassila, leena.seppa-lassila(at)ruokavirasto.fi


Sosiaali- ja terveysministeriön ohjaamassa hankkeessa selvitetään ensi- ja akuuttihoidossa tehtävän hoidontarpeen arvioinnin vaikuttavuutta potilasturvallisuuteen. Kyse on hätäkeskustoiminnassa, sairaalan ulkopuolisessa ensihoitopalvelussa ja akuuttisairaalahoidossa muodostuvien tietojen yhdistämisestä. Toistaiseksi näiden tietojen yhdistäminen ei systemaattisesti valtakunnallisesti onnistu. hankkeessa valmistellaan siirtymistä nykyisestä järjestelmästä siihen, että on käytössä kansallinen sähköinen ensihoitokertomus ja edellä kuvatut tiedot on yhdistettävissä ja analysoitavissa valtakunnallisesti. Tämän vaiheen aloitus on vuonna 2020. Hankkeessa selvitetään hoitoketjun tietoja kolmen sairaanhoitopiirin ensihoitotietojen avulla ja tekoälyn avulla selvitetään uuden hoidon syy –luokituksen käyttöönottoa ensihoitopalvelussa.

Sosiaali- ja terveysministeriön esitysmateriaali: Ensi- ja akuuttihoidon hoidon tarpeen arvion vaikuttavuus potilasturvallisuuteen
Loppuraportti  

Lisätietoja:

Lasse Ilkka, lasse.ilkka(at)stm.fi


Pilottihankkeen tarkoituksena on vahvistaa valtionhallinnon, alueiden ja kuntien tiedolla johtamista ja tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. Hankkeessa paneudutaan hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta koskevan tiedon hyödyntämiseen.

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden johtaminen on poikkihallinnollista ja edellyttää monialaisen tiedon hyödyntämistä. Johtamisen ja toiminnan kehittämisen kannalta olennaista tietoa on runsaasti saatavilla, mutta se on sirpaloitunut eri toimijoiden kesken. Tiedon yhdistäminen mahdollistaa uusien ilmiöiden hahmottamisen, nykyistä paremman ennakoinnin ja toimenpiteiden tarpeenmukaisen kohdentamisen. Resurssien oikean kohdentamisen ja toiminnan vaikuttavuuden parantamisen myötä lisätään myös julkisen hallinnon tuottavuutta. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa turvallisuus- ja hyvinvointiaineistosta tekoälyä hyödyntävän analytiikan tuloksena ilmiöitä, joiden perusteella voidaan ennakoida tulevia trendejä ja vahvistaa julkishallinnon tietojohtamisen menetelmiä sekä tunnistaa paremmin palvelutarpeita. Hanke toteutetaan yhteistyössä kuntaliiton, sisäministeriön, terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä valtiovarainministeriön kanssa. 

Sosiaali- ja terveysministeriön esitysmateriaali: Tekoälyn hyödyntäminen terveyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvien ilmiöiden ennakoinnissa ja tunnistamisessa
Loppuraportti: Tekoälyn hyödyntäminen terveyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvien ilmiöiden ennakoinnissa ja tunnistamisessa 

Lisätietoja:

Tiina Salminen, tiina.salminen(at)stm.fi


Tullin hankkeessa selvitettiin, voidaanko koneoppimisen avulla tunnistaa yleisimmät asiakkaiden kirjallisesti esittämät kysymystyypit ja täten tehostaa asiakaspalvelijoiden työtä, nostaa vastausten laatua ja pienentää vastausviivettä. Selvityksen mukaan koneoppimista on mahdollista hyödyntää asiakasneuvonnassa, mutta vain osa asiakkaiden  kysymyksistä pystytään tunnistamaan  riittävän tarkasti  koneoppimisen avulla. Kokeilun perusteella kirjallisten asiakaskysymysten data ei sovellu kokeilujen pohjaksi johtuen vapaatekstiin liittyvistä haasteista. Mailbotin näkökulmasta riittävää laatua tullinimikekysymyksiin ei kokeilussa saatu.

Katso video kokeilusta

Tullin esitysmateriaali: Koneoppimisen esitutkimus, mallinnus ja prototyypin rakentaminen

Loppuraportti: Koneoppimisen pilotti 

Lisätietoja:

Annukka Elonen, annukka.elonen(at)tulli.fi


NettiDogi-projektin tavoitteena on kehittää verkkokauppojen markkinavalvontaan yksinkertainen datalouhintaan ja analysointiin perustuva sovellus täysin uudenlaisten, laajaan levitykseen tulevien tuotteiden tunnistamiseen, mahdollisesti jo ennen kuin ne saapuvat Euroopan/Suomen markkinoille. Tällöin markkinavalvontaviranomaiset voivat valmistautua ko. tuotteiden markkinoille saapumiseen ja tuotteiden mahdollisesti vaaraa aiheuttaviin ominaisuuksien selvittämiseen nykyistä nopeammin sekä varautua myös tiedottamaan kuluttajille tuotteisiin liittyvistä vaaroista.

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston esitysmateriaali: NettiDogi
Loppuraportti: NettiDogi

Lisätietoja:

Tarja Valvisto, tarja.valvisto(at)tukes.fi


Valtiokonttorin TIA Vahingonkorvausjärjestelmään tehdään uusien ominaisuuksien ja laajennusten käyttöönottoja sekä korjauksia useita kertoja vuodessa. Ohjelmistoasennukset testataan ensin sovellustoimittajan ympäristössä, sen jälkeen asennukset koestetaan vahingonkorvausjärjestelmän useassa testiympäristössä ja lopuksi asennus tehdään tuotantoympäristöön. Jokaisessa asennusvaiheessa tarvitaan käyttöpalvelutoimittajalta ja asiakkaalta useita henkilöitä erilaisilla osaamisprofiileilla (projektinhallinta, varmistukset, Oracle, Windows, Linux jne.) suojaustasoilla ST IV ja ST III.

Kokeilun tarkoituksena oli automatisoida TIA-vahingonkorvausjärjestelmän asennusketju mahdollisimman pitkälle kustannusten ja henkilötyön säästämiseksi sekä laadun parantamiseksi.

Valtiokonttorin esitysmateriaali: Asennusautomaatioteknologian pilotointi kapasiteettipalvelussa
Loppuraportti: Asennusautomaatioteknologian pilotointi kapasiteettipalvelussa

Lisätietoja:

Petri Pehkonen, petri.pehkonen(at)valtiokonttori.fi


POC-projektin tarkoituksena on selvittää lohkoketjuteknologian mahdollisuudet uusia liikennevakuutuksen laiminlyöntimaksujen käsittelyprosessi siten, että kaikkien toimijoiden ja asiakkaiden aikaa sekä kustannuksia säästyisi oleellisesti nykyiseen toimintamalliin verrattuna.

Valtiokonttorin esitysmateriaali: Lohkoketjuteknologian hyödyntäminen liikennevakuutuksen laiminlyöntimaksujen käsittelyyn
Loppuraportti 

Lisätietoja:

Tuuli Karjalainen, tuuli.karjalainen(at)valtiokonttori.fi


Esimiestyön tiedolla työskentelyn haasteeksi on tunnistettu tiedon tehottomat käyttömahdollisuudet. Tieto on hajautuneena eri järjestelmiin ja raporteille. Tiedon käsittely hyödyntämiskelpoiseen ja visuaaliseen muotoon vie liikaa aikaa. Lisäksi olisi hyödyllistä saada hälytyksiä aiheista joihin esimiehen tulisi reagoida. Tämän johdosta Palkeet kehitti ratkaisua, jolla esimiestä helpotetaan tiedon haussa ja hyödyntämisessä. Digicontroller on nimitys ratkaisulle, jossa esimies voi pyytää keskustelukanavaa käyttämällä mitä tietoa on saatavilla ja saada tiedon visuaalisesti käyttöönsä. Lisäksi Digicontroller voi tarjota proaktiviisesti esimiehelle herätteitä raja-arvoista joiden perusteella tulisi käynnistää toimenpiteitä. Ratkaisulla tavoitellaan esimiehelle työajan säästöä ja mahdollistetaan parempaa tietoon perustuvaa johtamista.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeiden esitysmateriaali: BI Digicontroller
Loppuraportti: Henkilökohtainen digicontroller

Lisätietoja:

Heikki Asikainen, heikki.asikainen(at)palkeet.fi


Valtorin asiakasvirastolla on tuotantokäytössä yli 15 kpl ContactCenter instansseja (Elisa OC SAAS), joilla hoidetaan Kansalaisten yhteydenottokontakteja viranomaisiin. Tärkeä osa järjestelmää on raportointi. Nykyisin kukin virasto ottaa käsityönä yleisimmin kuukausitasolla raportit liiketoiminnan käyttöön. Samoin järjestelmän vaatimat käyttövaltuushallinnat tehdään käsityönä. Hankkeen tarkoituksena on automatisoida raporttien tuottaminen, sekä automatisoida käyttövaltuushallinta. Hankkeen tarkoitus on kokeilla kuinka ohjelmistorobotiikka toimii ja soveltuu raporttien ja käyttövaltuushallinnan tuottamiseen.

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin esitysmateriaali: ContactCenter (OC-SaaS) järjestelmien automaatti raportointi ja OC-järjestelmien käyttövaltuushallinta
Loppuraportti 

Lisätietoja:

Ilkka Valli, ilkka.valli(at)valtori.fi


Tärkeä osa häiriöhallintaa on häiriö- ja huoltotiedottaminen, jossa vanha toimintatapa on jakelulistojen (300 kpl) manuaalinen ylläpito ja päivittäminen eri suunnilta tulevien pyyntöjen mukaan. Hankkeen tarkoitus on automatisoida jakelulistojen ylläpito ja tuoda jakelulistat entistä ajantasaisemmiksi, näkyvämmäksi loppukäyttäjälle ja jakelulistojen sisältämä informaatio helpommin saavutettavaksi. Ohjelmistorobotti tekee muutokset kaikkiin tarvittaviin jakelulistoihin ilman viiveitä. Häiriötilanteessa kaikki jakelulistat ovat ajan tasalla ja välittömästi käytettävissä tiedottamiseen.

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin esitysmateriaali: Massaviestinnän toimintatavan automatisointi
Loppuraportti 

Lisätietoja:

Nora London, nora.london(at)valtori.fi


Valtorin toinen kokeiluprojekti on säännöllisten vakioraporttien automatisointi viidelle tuotteistetulle palvelulle.Tavoitteena on automatisoida tuotteistettujen palvelujen palvelukohtaiset palveluraportit ja luoda raportin ensimmäinen versio. Kokeilun päätarkoitus on kokeilla, kuinka ohjelmistorobotiikka toimii ja soveltuu vakioraporttien tuottamiseen.

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin esitysmateriaali: Säännöllisten vakioraporttien tuotannon automatisointi viidelle palvelulle
Loppuraportti 

Lisätietoja:

Tiina Haapaniemi, tiina.haapaniemi(at)valtori.fi


Valtorilla on 700 käyttäjätuen ja palvelutuotannon työntekijää, jotka käsittelevät häiriö- ja palvelupyyntötikettejä TOP-toiminnanohjausjärjestelmässä. Jokaiseen tikettiin jää tieto tekijästä. Tämän lisäksi työtunnit merkitään käsin Kiekun Ajanhallintaan. Hankkeen tarkoitus on poistaa useampaan kertaan kirjaamisen tarve automatisoimalla työaikatiedon siirto TOP:sta Kiekuun, samalla laskutustietoja tarkentaen. Ohjelmistorobotti hakee tarvittavat tiedot, muuntaa ne tarvittavaan muotoon ja tallentaa ne säästäen jokaisen työaikaa.

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin esitysmateriaali: Työajan kirjaus TOP-toiminnanohjaus-järjestelmästä Kiekuun automaattisesti
Loppuraportti 

Lisätietoja:

Nora London, nora.london(at)valtori.fi


Valtorin Virtu IdP2 raportoinnin ja lokianalytiikan automatisointi -kokeiluprojektissa  on tarkoitus toteuttaa manuaalisesti koottuna paljon aikaa vievät  palvelun käyttöraportit ja asiakasraportit automaattisesti sekä toimittaa ne asiakasvirastoille. Tässä kokeillaan ohjelmistorobotiikan hyödyntämistä. Virtu on valtionhallinnon kertakirjautumisratkaisu jolla pääsee kaikkiin virtuistettuihin sovelluksiin.

Valtorin esitysmateriaali: Virtu IdP2 raportoinnin ja lokianalytiikan automatisointi
Loppuraportti 

Lisätietoja:

Minna Olkkonen, minna.olkkonen(at)valtori.fi


Valtiovarainministeriön kansantalousosastolla on käynnistynyt projekti dynaamisten raporttien käyttöönottamiselle. Projektin puitteissa määritellään joustava tietomalli aikasarjamuotoisille aineistoille. Tietomallin pohjalta toteutetaan Power BI -raportteja analysoinnin tueksi ja tietojen havainnollistamiseksi. Raportit pilotoidaan yhden ilmiöalueen aineistoilla mutta tavoitellaan, että raportit ovat helposti ja vähäisillä muutostöillä käyttöönotettavissa laajasti osastolla myös muiden ilmiöalueiden aineistoilla. Projektin tavoitteena on kehittää uusia tehokkaita tapoja analysoida ja esittää aikasarjamuotoisia aineistoja sisäisessä käytössä ja lisäksi mahdollistaa raporttien ulkoinen jakelu. Lisäksi tietomallin tulisi olla joustavasti käytettävissä kaikessa aikasarjamuotoisessa aineistojen käsittelyssä.

Valtiovarainministeriö, kansantalousosaston esitysmateriaali: Dynaamisten raporttien mallipohjien rakentaminen
Loppuraportti 

Lisätietoja:

Mark Rantala, mark.rantala(at)vm.fi


Lisätietoja:

Timo Hattinen, controller 
valtiovarainministeriö, Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen osasto / Julk ICT, Palveluiden ja turvallisuuden ohjausyksikkö 0295530157  


Jenni Taskinen, erityisasiantuntija 
valtiovarainministeriö, Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen osasto / Julk ICT, Digitalisaatio