Hallituksen esitys sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan talousarvioesitykseksi vuodelle 2026

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalalle esitetään 14,8 miljardin euron määrärahaa vuodelle 2026. Se on noin 0,5 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa.

STM:n hallinnonalan määrärahat eivät sisällä hyvinvointialueiden rahoitusta, joka kuuluu valtiovarainministeriön pääluokkaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin noin 37 prosenttia, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen sekä perustoimeentulotukeen noin 29 prosenttia, työttömyysturvaan noin 13 prosenttia, sairausvakuutukseen noin 12 prosenttia, sosiaali- ja terveydenhuollon tukemiseen noin 2 prosenttia sekä avustuksiin terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen noin 2 prosenttia. Muihin pääluokan lukuihin käytetään kuhunkin 0,4–1,1 prosenttia pääluokan määrärahoista.  

Määrärahoihin vaikuttavat keskeiset muutokset

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahatasoihin vaikuttavat arviomäärärahamomenttien tarvearvioiden tarkistusten lisäksi erityisesti pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaiset toimenpiteet sekä kevään 2024 ja 2025 kehysriihissä tehdyt päätökset.

• Äitiysavustuksen rahasummaa ja äitiyspakkauksen arvoa kasvatetaan 40 eurolla 210 euroon 1.4.2026 lukien. Korotukseen kohdennetaan 1,32 miljoonaa euroa.
• Yleis- ja erikoislääkärin vastaanottokäynnistä maksettavaa Kela-korvausta lasketaan 30 eurosta noin 8 euroon. Muutokset vähentävät valtion rahoitusosuutta 29,2 miljoonalla eurolla. Muutokset eivät kohdistu Kela-korvauksiin tehtyihin muihin laajennuksiin (muun muassa hedelmöityshoidot, suun terveydenhuolto, gynekologin vastaanotto ja fysioterapia) tai 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun.
• Turvakotitoimintaan esitetään 3,45 miljoonan euron tasokorotusta turvakotipaikkojen riittävyyden turvaamiseksi.
• Opiskelijoiden siirtyminen yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin vähentää yleisen asumistuen määrärahaa 219 miljoonalla eurolla.
• Toimeentulotuen kokonaisuudistus pienentää määrärahoja 57 miljoonalla eurolla.
• Kelan toimintamenoihin kohdennetaan kertaluonteinen 50 miljoonan euron säästö.
• Yli 65-vuotiaille suunnattuun valtakunnalliseen valinnanvapauskokeiluun osoitetaan 44,5 miljoonan euron rahoitus.
• Nuorten huumekuolemien ehkäisyyn ja C-hepatiitin eliminointiin esitetään yhteensä 17,5 miljoonan euron lisäystä.
• Terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen vahvistamiseen kohdennetaan 7,5 miljoonan euron lisämääräraha.
• Rikos- ja riita-asioiden sovitteluun ehdotetaan 7,6 miljoonaa euroa, jossa on lisäystä 0,5 miljoonaa euroa kustannusnoususta johtuen.

Esityksen yksityiskohtaisemmat sisällöt

Perhe-etuudet ja asumisen tukeminen sekä Kelan toimintamenot

Perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen, perustoimeentulotukeen ja eräisiin palveluihin esitetään noin 4,3 miljardin euron määrärahaa, mikä on 419 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys johtuu pääosin hallitusohjelman mukaisista uudistuksista sekä perhe-etuuksiin ja yleiseen asumistukeen tehtyjen tarvearvioiden muutoksista.

Suurin yksittäinen säästö aiheutuu opiskelijoiden siirtymisestä yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisän piiriin, mikä vähentää asumistukimomentin määrärahaa 219 miljoonalla eurolla.
Elatustukijärjestelmää uudistetaan siten, että elatusavun ensisijaista asemaa lapsen elatuksen turvaajana vahvistetaan. Muutoksen säästövaikutus on 3 miljoonaa euroa, josta 1 miljoona on huomioitu vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa.

Kelan toimintamenoihin esitetään yhteensä 452 miljoonaa euroa, mikä on 42 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahoissa on huomioitu muun muassa eläkekulujen kasvu ja ansiotason muutokset, Kela-korvausten valinnanvapauskokeilu sekä kertaluonteinen 50 miljoonan euron toimintamenosäästö.

Työttömien sosiaaliturvan ja palveluiden kehittäminen

Hallitus esittää sosiaali- ja terveysministeriölle työttömyysturvaan 2,1 miljardin euron määrärahaa vuodelle 2026. Summa on 183 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahaa pienentävät hallitusohjelman mukaiset työttömyysturvan muutokset ja kasvattaa muun muassa suhdannetilanteesta johtuva työttömien määrän arvioitu kasvu.

Toimeentulotulotukea, yleistukea sekä työvoimapalveluita ja työttömyysturvaseuraamuksia koskevien hallituksen esitysten suora julkista taloutta vahvista vaikutus on noin 78 miljoonaa euroa (vuoden 2027 taso). Lisäksi esitysten arvioidaan vahvistavan työllisyyttä ja sitä kautta julkista taloutta noin 48 miljoonalla eurolla (vuoden 2027 taso). Yhteensä julkista taloutta vahvistavan vaikutuksen arvioidaan olevan siis noin 126 miljoonaa euroa (vuoden 2027 taso).

Hallitusohjelman mukaisen yleistukiuudistuksen ensimmäinen vaihe astuu voimaan 1.5. 2026. Yleistuki olisi ensi vaiheessa työttömän työnhakijan sosiaaliturvaetuus, joka korvaisi nykyisen työmarkkinatuen ja peruspäivärahan. Vaikka uudistukseen ei liity säästötavoitetta, yleistuen käyttöönoton arvioidaan vahvistavan julkista taloutta 4,2 miljoonalla eurolla vuoden 2027 tasossa. Tästä 1,8 miljoonaa euroa kohdistuu valtion rahoitusosuuteen vuonna 2026. 

Toimeentulotukeen tehtävät muutokset muun muassa vahvistaisivat tuen saajan velvoitteita hakea ensisijaisia etuuksia ja kokoaikatöitä. Tavoitteena on selkiyttää toimeentulotuen luonnetta viimesijaisena ja väliaikaisena tukimuotona sekä vahvistaa julkista taloutta. Esityksellä arvioidaan olevan 70 miljoonan euron suora julkista taloutta vahvistava (vuoden 2027 taso), kun huomioidaan etuuksiin ja verokertymään tulevat muutokset. Uudistuksen arvioidaan kasvattavan toimeenpanokustannuksia yhteensä 18 miljoonalla eurolla. Lisäksi uudistuksen on arvioitu lisäävän työllisyyttä 1 200 henkilöllä, mikä vahvistaisi julkista taloutta noin 29 miljoonaa euroa. Osana laajempaa sosiaaliturvauudistusta toteutettava toimeentulotuen kokonaisuudistus vähentää määrärahatarvetta 57 miljoonalla eurolla vuonna 2026 kun huomioidaan toimeentulotukimenojen 107 miljoonan euron vähennys ja työttömyysetuuksien perusturvan lisäys 50 miljoonaa euroa.

Työttömyysturvaseuraamuksia työvoimapalveluihin osallistumisen tai työnhaun laiminlyönnistä ehdotetaan kiristettäväksi. Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellun hallituksen esityksen arvioidaan vahvistavan julkista taloutta 14,9 miljoonaa euroa (vuoden 2027 taso). Lisäksi uudistuksen yhdessä työvoimapalveluihin tehtävien muutosten kanssa arvioidaan vahvistavan työllisyyttä 400 työllisellä, joka vahvistaisi julkista taloutta 9,7 miljoonalla eurolla (vuoden 2027 taso). Uudistus vähentää määrärahatarpeita STM:n pääluokassa yhteensä 4,0 miljoonaa euroa vuonna 2026, jossa on huomioitu työttömyysturvamenojen vähennys ja asumis- ja toimeentulotukimenojen lisäys.

Sairausvakuutus ja Kela-korvausten uudistaminen

Sairausvakuutukseen esitetään 1,8 miljardin euron määrärahaa, mikä on 82 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Muutos aiheutuu pääosin hallitusohjelman mukaisista uudistuksista.

Yli 65-vuotiaille suunnattuun valtakunnalliseen valinnanvapauskokeiluun osoitetaan valtion rahoitusosuutena 44,5 milj. euroa. Kokeilun myötä tämän ikäryhmän henkilöt voivat 1.9.2025 alkaen hakeutua yksityiselle yleislääkärille, ja maksaa julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun suuruisen omavastuun.

Kela-korvausten kehittämiseen koko vaalikaudeksi varattu valtion rahoitus laskee 335 miljoonasta eurosta noin 304 miljoonaan euroon. Yleis- ja erikoislääkärin vastaanottokäynnistä maksettavaa Kela-korvausta lasketaan 30 eurosta noin 8 euroon. Kela-korvauksiin tehdyt laajennukset (mm. hedelmöityshoidot, suun terveydenhuolto, gynekologin vastaanotto ja fysioterapia) säilyvät. Yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilu toteutuu suunnitellusti. 

Lääkkeiden ehdolliseen korvattavuuteen liittyvät palautusmaksut ohjataan jatkossa täysimääräisesti Kelan sairausvakuutusrahastoon alentamaan valtion rahoitusosuutta sairaanhoitovakuutuksen menoista. Muutos alentaa valtion rahoitusosuutta 43,7 miljoonalla eurolla.

Lääketaksan leikkaaminen vähentää lääkekorvausmenoja 30 miljoonalla eurolla, josta valtion rahoitusosuus on 15,4 miljoonaa euroa. Samalla lääkkeiden käyttäjien lääkekustannukset laskevat 6 miljoonalla eurolla. Lisäksi apteekkiveroa uudistetaan siten, että vero määräytyy jatkossa myyntikatteesta eikä liikevaihdosta nykyiseen tapaan.

Laittomasti maassa oleskelevien terveydenhuoltoa rajoitetaan jatkossa siten, että heille tarjotaan pääsääntöisesti vain kiireellinen hoito. Muutoksen säästövaikutus on 0,56 miljoonaa euroa sairaanhoitovakuutuksen valtion osuuteen.

Eläkemenot ja yrittäjien eläketurva

Eläkkeisiin esitetään 5,5 miljardin euron määrärahaa, mikä on 24 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Menot vähenevät erityisesti tarvearvion pienentymisen ja eläkeläisten asumistukeen tehtyjen muutosten seurauksena.

Yrittäjän työeläketulon tarkistamiseen ehdotetaan muutoksia vuodesta 2026 alkaen. Vuosina 2023–2025 aloittaneille yrittäjille säädettäisiin sama 4 000 euron korotusraja kuin muille yrittäjille ensimmäisiin työtulotarkastuksiin vuosille 2026–2028. Muutos nostaa valtion osuutta yrittäjän eläkemenosta 15 miljoonalla eurolla.

Veteraanien tukeminen ja kuntoutuspalvelut

Veteraanien tukemiseen esitetään 89,3 miljoonan euron määrärahaa, mikä on 33,8 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatason lasku johtuu veteraanien lukumäärän vähenemisestä.
Esitetystä määrärahasta osoitettaisiin 35,6 miljoonaa euroa sotilasvammakorvauksiin ja sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 2,3 miljoonaa euroa rintamalisiin sekä 50 miljoonaa euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen ja kotona asumista tukeviin palveluihin. Lisäksi sotainvalidien puolisoiden sekä eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen esitetään yhteensä 0,8 miljoonaa euroa ja valtion korvauksena sodista kärsineiden huoltoon 0,6 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tukeminen

Hyvinvointialueiden järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen tukemiseen esitetään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta 331 miljoonaa euroa, mikä on noin 27 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa.

Yliopistotasoiseen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimukseen esitetään 40 miljoonaa euroa. Erikoistumiskoulutukseen esitetään 89,9 miljoonaa euroa, jossa on huomioitu 15 miljoonan euron kertaluonteinen vähennys ja 3,1 miljoonan euron tuottavuussäästö verrattuna edellisvuoteen.

Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toimet

Osana hallitusohjelman mukaista sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kokonaisuutta esitetään C-hepatiitin eliminointiin 10 miljoonaa euroa ja nuorten huumekuolemien ehkäisyyn 7,4 miljoonaa euroa, josta 1 miljoona ohjattaisiin järjestöille STEA-avustusten kautta. Lastensuojelun hybridimallin käynnistämiseen esitetään 0,5 miljoonaa euroa.

Opiskeluterveydenhuolto ja mielenterveyspalvelut

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) kautta toteutettavaan opiskeluterveydenhuoltoon esitetään 73,3 miljoonan euron rahoitusta. Siitä 1 miljoona euroa kohdennetaan määräaikaisena tukena opiskelijoiden mielenterveyspalveluihin. Lisäksi määrärahassa on huomioitu 0,6 miljoonan euron lisäys hoitotakuuseen ja terapiatakuuseen liittyvien muutosten johdosta.

Matalan kynnyksen mielenterveysavun ja -palvelujen kehittämiseen esitetään 2 miljoonaa euroa ja itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpanoon 0,3 miljoonaa euroa.

Turvallisuus, valmius ja sosiaalisten palveluiden tuki

FinnHEMS Oy:n lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaan esitetään 41,1 miljoonan euron valtionavustusta, mikä on 0,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa.

Puolustusvoimien terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen ylläpitoon esitetään 7,5 miljoonaa euroa.

Turvakotitoimintaan esitetään yhteensä 31 miljoonaa euroa, joka sisältää 3,45 miljoonan euron tasokorotuksen turvakotipaikkojen riittävyyden turvaamiseksi.

Rikos- ja eräiden riita-asioiden sovitteluun esitetään 7,6 miljoonaa euroa. Sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan esitetään noin 1,3 miljoonaa euroa.

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen esitetään noin 59,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,15 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Osana hallitusohjelman mukaista investointiohjelmaa jatketaan ikäihmisten toimintakyvyn, kotona pärjäämisen ja omaishoitajien tukemista 6,5 miljoonan euron määrärahoilla. Lisäksi nuoriin kohdistuvaan erityiseen huolenpitoon osoitetaan 2,5 miljoonaa euroa ja huumevalistustyöhön 0,5 miljoonaa euroa.

Lomitustoiminta maatalousyrittäjille ja turkistuottajille

Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoimintaan esitetään yhteensä 128,4 miljoonaa euroa. Tämä on 4,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys johtuu pääosin tarvearvion muutoksesta sekä aiemmin linjatuista lomitusalueiden yhdistämisistä saatavista toimintamenosäästöistä.

Avustukset hyvinvoinnin edistämiseen

Yhteisöille ja säätiöille suunnattuihin avustuksiin terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi esitetään 268,6 miljoonaa euroa, mikä on 35,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Taseen jakamattomista voittovaroista puretaan vielä viimeisen kerran 25,8 miljoonaa euroa vuonna 2026.

Virastojen ja laitosten rahoitus

STM:n hallinnonalan virastojen ja laitosten momenteilla on huomioitu 3,8 miljoonan euron lisäys palkkauksien tarkistuksiin. Tutkimuslaitosten post doc -ohjelmien jatkoon osoitetaan 1,8 miljoonaa euroa. Uusina toimintamenosäästöinä on huomioitu 5,4 miljoonan euron vähennykset.

Toksikologisten osaamiskeskusten perustamiseen Itä-Suomeen esitetään yhteensä 0,4 miljoonan euron lisäys Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Työterveyslaitoksen (TTL) momenteille.

Opintotuen muutoksenhakulautakunta siirretään Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan (SAMU) yhteyteen, ja tätä varten siirretään 0,7 miljoonaa euroa opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokasta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirasto (Valvira) yhdistetään uuteen Lupa- ja valvontavirastoon (LVV) vuoden 2026 alusta. Valviran toimintamenomomentti lakkautetaan, ja määrärahat siirretään valtiovarainministeriön hallinnonalalle.

Psykoterapiakoulutuksen kaksiportaisen mallin toteutukseen esitetään 5 miljoonan euron määrärahaa siirtona OKM:stä. 

Muut toimet

Vakinaistettua ruoka-aputyötä järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien kautta tuetaan 3 miljoonan euron määrärahoilla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista tiedonhallintaa kehitetään edelleen. Tähän sisältyy muun muassa Kanta-palvelujen jatkokehittäminen ja tietotuotannon uudistaminen. Momentille esitetään yhteensä 21,4 miljoonan euron määrärahaa, mikä on 4,7 miljoonaa euroa vähennystä verrattuna vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa.

Lisätietoja

kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi, p. 0295 163 425
talousjohtaja Mikko Staff, p. 0295 163 214
sosiaali- ja terveysministerin erityisavustaja Nuutti Hyttinen, p. 0295 163 073
sosiaali- ja terveysministerin erityisavustaja Hannu Peurasaari, p. 0295 163 662
sosiaaliturvaministerin erityisavustaja Annu Jaakkola, p. 0295 163 330
sosiaaliturvaministerin erityisavustaja Niilo Heinonen, p. 0295 163 603

Sähköpostit ovat muotoa [email protected].