Budjetti
Luottamusta ja kestävää kasvua koko Suomeen
Valtiovarainministeri Matti Vanhasen ehdotus valtion vuoden 2021 talousarvioksi lisää luottamusta ja tuo kestävää kasvua koko Suomeen. Sekä kansainvälisen talouden kehitys että epidemiatilanne tuovat epävarmuutta. Sen vuoksi kotimaisessa talouspoliittisessa päätöksenteossa on keskeistä toimia ennakoitavasti ja johdonmukaisesti sekä vahvistaa viennin edellytyksiä.
Korjattu kello 15.21: Teollisuuden sähköveron alennus vähentää verotuottoja 245 miljoonaa euroa vuositasolla, ei vuonna 2021. Sähkön osalta palautus ei ole enää mahdollinen.
”Jaan monen suomalaisen huolen valtion nopeasta velkaantumisesta. Projektini on saada velkaantuminen hallintaan. Tämä edellyttää, että hallitus huolehtii viruksen leviämisen estämisestä ja palaa kehyssääntöön. Lisäksi on päätettävä ripeästi työllisyystoimista ja sote-uudistuksesta”, painottaa valtiovarainministeri Matti Vanhanen.
Valtiovarainministeriön ehdotus noudattelee hallituksen aiemmin tekemiä linjauksia ja tukee kestävää kasvua. Budjettiehdotuksen loppusumma on 61,6 miljardia euroa. Ehdotus julkaistaan kokonaisuudessaan valtiovarainministeriön verkkosivuilla torstaina 13. elokuuta. Tulevaisuusinvestoinnit ja EU:n elvytyspaketti yhteensovitetaan ja niistä linjataan myöhemmin.
Toimintaympäristön epävarmuus suurta
Maailmantalous ja Suomi ovat ajautuneet syvään taantumaan koronaviruspandemian seurauksena. Taudin etenemistä hillitseviä rajoituksia on jo kesällä pystytty purkamaan, mikä on talouden toipumisen kannalta välttämätöntä. Suomen talouskehitys on ollut kriisin aikana parempaa kuin sen alkuvaiheessa oletettiin. Ennen kuin epidemiaan löytyy rokote tai muu parannuskeino, on epävarmuus tulevasta suurta, mikä hidastaa talouden toipumista.
Suomessa yksityinen kulutus on tiettyjä palveluita lukuun ottamatta toipunut nopeasti. Viennin ja investointien näkymät ovat heikommat maailmantalouden huonomman kehityksen seurauksena. Lomautettujen henkilöiden määrä on alentunut selvästi ja työttömyys on kasvusta huolimatta jäänyt odotettua alhaisemmaksi. Hallitus saa tuoreimmat ennusteluvut käyttöönsä syyskuun puolenvälin budjettiriiheen, ja valtiovarainministeriö julkistaa taloudellisen katsauksen 5. lokakuuta.
Talouspolitiikka vahvistaa viennin ja kestävän kasvun edellytyksiä
Valtiovarainministeriö ehdottaa talousarvioehdotuksen määrärahoiksi 61,6 miljardia euroa. Se on 3,9 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa, mutta 5,7 miljardia euroa vähemmän kuin vuodelle 2020 on budjetoitu mukaan lukien lisätalousarviot.
Valtiovarainministeriön budjettiehdotus vuodelle 2021 on 7,0 miljardia euroa alijäämäinen. Vuoden 2020 alijäämä on lisätalousarviot mukaan lukien 18,9 miljardia euroa.
Valtionvelka nousee ensi vuonna arviolta 132 miljardiin euroon.
Valtiovarainministeriön ehdotus perustuu pääosin huhtikuun julkisen talouden suunnitelmaan. Ehdotus sisältää myös kevään 2020 lisätalousarvioiden koronavirustilanteesta aiheutuneiden päätösten heijastevaikutuksia vuoteen 2021. Erityisesti vuoden 2020 neljännen lisätalousarvion elvytyskokonaisuudesta aiheutuu lukuisia vaikutuksia, esimerkiksi monivuotisten väylähankkeiden ja yritystukien maksatusten muodossa.
Valtiovarainministeriön talousarvioehdotus ei sisällä EU:n tulevaan rahoituskehyskauteen ja elpymisvälineeseen liittyvien kesän neuvottelujen vaikutuksia. EU:n elpymisväline yhteensovitettuna tulevaisuusinvestointeihin on keskeisin elvyttävä elementti. Tästä kokonaisuudesta päätetään myöhemmin.
Määrärahatasoa vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon verrattuna nostavat muun muassa yritystukitoimien kokonaisuuteen liittyvät maksatukset, työttömyysmenojen kasvu, laki- ja sopimusperusteiset indeksikorotukset, valtion palkkaratkaisu sekä jo aiemmin päätetyt lisäpanostukset. Hallitusohjelman mukaiseen oppivelvollisuusiän korotukseen 18 ikävuoteen ja maksuttomaan toisen asteen koulutukseen kohdistetaan 22 miljoonaa euroa. Vanhuspalvelulain 0,7-hoitajamitoituksen asteittaiseen voimaantuloon kohdennetaan vuodelle 2021 noin 53 miljoonaa euroa kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen, minkä lisäksi muutokseen varautumiseksi lisätään lähihoitajakoulutukseen 27 miljoonalla eurolla noin 2 700 opiskelijavuotta. Lakia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista uudistetaan 1.7.2021 alkaen, mihin kohdennetaan 17,9 miljoonaa euroa. Poliisitoimen operatiivisen toimintakyvyn turvaamiseen kohdistetaan 10 miljoonaa euroa ja harmaan talouden torjuntaan 3,3 miljoonaa euroa.
Hallitus käy vuoden 2021 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä läpi näkymän kuntatalouden tulevaisuudesta sekä samassa yhteydessä tarkastelee kuntien tehtävät ja velvoitteet. Veikkauksen tuoton alenemisen vaikutukset edunsaajille ratkaistaan budjettiriihessä.
Talousarvioehdotuksessa on varauduttu hävittäjähankintaan 1,5 miljardilla eurolla, mutta rahoitustarve täsmentyy hankintaprosessin edetessä. Talousarvioehdotus tulee sisältämään päätöksen koko 10 miljardin euron rahoituksesta. Tämän hetken tiedon mukaan maksatukset tapahtuvat vuosina 2021−2031.
Valtiovarainministeriön ehdotuksessa viennin edellytyksiä parannetaan useilla toimilla
Ensi vuoden alusta teollisuuden sähkövero alennetaan EU:n minimitasolle. Muutos vähentää verotuottoja vuositasolla noin 245 miljoonaa euroa. Teollisuuden sähköveron alentaminen vähentää automaattisesti energiaintensiivisille yrityksille maksettavaa energiaveronpalautusta, sillä sähkön osalta palautus ei ole enää mahdollinen. Jäljelle jäävää fossiilisen energian käytön verotukea alennetaan asteittain siten, että toimijoille varataan kohtuullinen sopeutumisaika muutokseen. Kokonaisuus tukee teollisuuden sähköistymistä ja päästöjen vähenemistä. Sähköveron alennus koskee suurempaa joukkoa yrityksiä kuin nykyinen energiaverojen palautusjärjestelmä.
Väylämaksujen puolitusta jatketaan. Elvytys infrarakentamisen kautta voimistuu vuonna 2021, kun kuluvan vuoden neljännessä lisätalousarviossa päätettyjä tie-, rata- ja vesiväylähankkeita edistetään suunnitellusti.
Investointeja vauhditetaan purkamalla lupakäsittelyn ruuhkaa Vaasan hallinto-oikeudessa vesi- ja ympäristöasioissa. Kivihiilestä luopumista aikaistetaan kohdentamalla energiatukivaltuuteen 60 miljoonaa euroa kivihiiltä korvaaviin investointeihin.
Yrityksiä kannustetaan aineettomiin investointeihin määräaikaisella tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvällä tutkimusyhteistyön lisäverovähennyksellä vuosina 2021−2024. Yrityksille myönnettäisiin 50 %:n ylimääräinen verovähennys korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa yhteistyössä tehtyjen tutkimus- ja innovaatiohankkeiden menoista.
Talousarvioehdotukseen ei sisälly muutoksia kaivostoiminnan verotukseen. Kaivosveroselvitys valmistuu keväällä 2021, jonka jälkeen arvioidaan kaivoksiin kohdistuvaa verotoimenpidekokonaisuutta.
Veropäätökset hallitusohjelman mukaisia
Valtion talousarvion tuloiksi vuodelle 2021 arvioidaan 54,6 miljardia euroa, josta 46,5 miljardia euroa on verotuloja. Tuloarvio perustuu kesäkuun ennusteeseen. Verotulokertymän arvioidaan kasvavan noin 14 prosenttia vuodelle 2020 budjetoituun verrattuna. Verotulojen kehitykseen vaikuttavat ensi vuonna tavanomaista enemmän veronmaksuun liittyvät kertaluonteiset ajoitustekijät. Verotulojen kasvua vauhdittaa muun muassa verojen huojennettu maksujärjestely, jonka myötä verotuloja siirtyy kuluvalta vuodelta ensi vuoteen.
Valtiovarainministeriön ehdotuksessa jatketaan hallitusohjelman mukaisten veropoliittisten linjausten toteuttamista, joilla tavoitellaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä. Vuonna 2021 tupakkaveroa korotetaan aikaisemmin päätetyn mukaisesti 50 miljoonaa euroa. Samoin alkoholi-veroa korotetaan 50 miljoonaa euroa. Lämmityspolttoaineista saatavia verotuottoja lisätään 100 miljoonalla eurolla 2021 alentamalla yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon verotukea ja korottamalla lämmityspolttoaineiden veroja.
Osana yritystukien karsimista parafiinisen dieselin verotuen pienennys aloitetaan vuonna 2021, joka kasvattaa verotuloa 23 miljoonaa euroa. Veropohjien tiivistämistä jatketaan pienentämällä asuntoluottojen korkojen verovähennysoikeutta. Ansiotulojen verotukseen tehdään indeksitarkistus, jotta verotus ei kiristyisi yleisen hinta- tai ansiotason nousun myötä. Ehdotukseen sisältyy arvonlisäverovelvollisuuden alarajan korottaminen 15 000 euroon vuoden 2021 alusta lukien, minkä arvioidaan pienentävän verotuottoa vuositasolla noin 20 miljoonaa euroa.
Valtiovarainministeriön ehdotuksessa uudistetaan liikenteen työsuhde-etuja kestävää kehitystä suosivaksi. Sähköautojen verotusarvoja alennettaisiin maltillisesti ja sähköautojen latausetu vapautettaisiin verosta määräaikaisesti. Verotusarvoja alennettaisiin maltillisesti. Työsuhdematkalippu olisi jatkossa verovapaata 3 400 euroon asti. Työsuhdepolkupyöräetu säädettäisiin verovapaaksi enintään 750 euroon vuodessa ja käytetty etu vähentäisi työsuhdematkalipun verovapaata enimmäismäärää. Joukkoliikenteen osuus työsuhde-etuna tarjottavasta liikkumispalvelupaketista rinnastettaisiin verovapaaseen työsuhdematkalippuun.
Hallitusohjelman mukainen kiinteistöverouudistus tulee voimaan vasta vuoden 2023 verotuksessa. Uudistus siirtyy vuodella, koska linjauksia varten tarvitaan lisää tietopohjaa ja analyysiä vaikutuksista. Samalla taataan riittävästi aikaa uudistuksen vaatimiin tietojärjestelmämuutoksiin. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa ensi vuonna. Osittaisuudistuksella luonnonsuojelualueet vapautetaan kiinteistöverosta ensi vuonna ja samalla alennetaan merituulivoimaloiden kiinteistöverotusta.
Kehykseen palataan vuonna 2021
Hallitus päätti vuoden 2020 ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä, että valtiontalouden menokehys ei rajoita kuluvaa vuotta, jolle kohdentuu määräaikaisia ja kohdennettuja toimenpiteitä muun muassa koronaviruksen terveydellisten ja taloudellisten vaikutusten torjuntaan. Hallitus on kuitenkin sitoutunut valtiontalouden kehysmenettelyyn ja julkisen talouden suunnitelmassa 7.10.2019 asetettuun vaalikauden kehykseen, ja kehystä noudatetaan jälleen vuodesta 2021 lukien.
Hallitus päätti 8. huhtikuuta aloittaa kehyssääntöön sisältyvän poikkeusolojen mekanismin käyttöönoton valmistelun. Toukokuussa talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi valtioneuvostolle poikkeus-olojen mekanismin käyttöönottoa, jonka seurauksena menokehyksen taso on vuoden 2021 esityksessä määräaikaisesti 500 miljoonaa euroa alkuperäistä suurempi.
Keskeisten talouspoliittisten kokonaisuuksien valmistelu jatkuu tähtäimenään hallituksen budjettiriihi
Hallituksen budjettiriihessä päätetään ensi vuoden talousarviosta ja työllisyystoimista sekä käsitellään julkisen talouden kestävyystiekarttaa. Lisäksi riihen esityslistalla on kokonaisuus, joka sisältää EU:n elpymistoimet, tulevaisuusinvestoinnit sekä koronaepidemiaan liittyvät jälkihoito- ja jälleenrakennustoimet.
Hallitus on 3.2.2020 sitoutunut laatimaan tiekartan pitkän aikavälin toimista joilla vahvistetaan julkisen talouden kestävyyttä (julkisen talouden kestävyyden vahvistamisen tiekartta). Tiekartta laaditaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa, kesäkuun alussa julkaistussa kestävyyskannanotossa, määriteltiin eri toimenpiteiden potentiaali pienentää kestävyysvajetta sekä asetettiin tavoite julkisen velan vakauttamisen aikatauluksi. Hallituksen tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden velka suhteessa BKT:een vuosikymmenen loppuun mennessä. Toisessa vaiheessa linjataan tarkemmin pitkän aikavälin toimet, joilla julkisen talouden kestävyyttä vahvistetaan. Toisen vaiheen linjauksista päätetään budjettiriihen yhteydessä syksyllä 2020.
Keskeinen osa kestävyystiekarttaa ovat työllisyyttä vahvistavat toimet, joista päätetään budjettiriihessä. Hallitus jatkaa työllisyystoimenpiteiden valmistelua hallitusohjelman mukaisesti nostaen kunnianhimon tasoa ja huomioiden koronakriisin vaikutukset toimintaympäristöön. Osana kestävyystiekarttaa hallitus asettaa budjettiriihessä myös uuden työllisyystavoitteen, joka on suurempi kuin nykyinen 60 000 tavoite.
Talousarvion valmistelu jatkuu syksyn ajan
Vuoden 2021 talousarvioesityksen käsittely:
- 13.8. Valtiovarainministeriön esitys vuoden 2021 talousarvioksi julkaistaan verkossa.
- 25.8. Hallituksen neuvottelu ministeriöiden vastineiden pohjalta.
- 14.−15.9. Hallituksen neuvottelu eli budjettiriihi.
- 5.10. Talousarvioesityksen käsittely valtioneuvostossa. Budjetti julkaistaan VM:n verkkosivuilla.
Lisätietoja:
Talouspoliittinen erityisavustaja Markus Lahtinen, puh. 02955 30417, markus.lahtinen(at)vm.fi
Erityisavustaja Jari Flinck, puh. 02951 60258, jari.flinck(at)vm.fi