Hyppää sisältöön
Media

Digitaalista henkilöllisyyttä edistävä lainsäädäntö koetaan tarpeellisena

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 22.6.2022 13.58
Tiedote
Henkilö maksaa ostoksiaan kännykällä

Digitaalisen henkilöllisyyden kehittäminen koetaan tarpeellisena. Digitaalisten palveluiden, sähköisen asioinnin ja verkkokaupan yleistymisen ja nopean kehityksen nähdään luovan tarvetta henkilön itse hallitsemalle digitaaliselle henkilöllisyydelle niin julkisissa kuin yksityisissä asiointipalveluissa. Huolenaiheita ovat tietosuoja- ja tietoturvakysymykset sekä kansalaisten yhdenvertaisuus.

Tämä tulee esiin lausuntopalautteessa, joka koskee luonnosta hallituksen esitykseksi lainsäädännöksi digitaalisesta henkilöllisyydestä. Lausuntoaika oli helmi-huhtikuussa, ja valtiovarainministeriö sai yhteensä 651 lausuntoa viranomaisilta, järjestöiltä, yrityksiltä ja kansalaisilta.

Lausuntopyynnön kohteena olleella esitysluonnoksella on tarkoitus mahdollistaa digitaalinen henkilöllisyystodistus. Käytännössä kyse on uudesta digitaalista asiointia tukevasta mobiilisovelluksesta. Sovelluksella voisi todistaa henkilöllisyyden asioinnissa niin paikan päällä kuin verkossa. Digitaalinen henkilöllisyystodistus parantaa omien henkilötietojen hallintaa. Lisäksi ehdotetulla lainsäädännöllä mahdollistettaisiin ulkomaalaisen digitaalinen asiointiväline ja luonnollisen henkilön tunnistusväline sellaisille henkilöille, jotka eivät voi tai halua käyttää mobiilisovellusta. Ulkomaalaisen digitaalinen asiointiväline helpottaa ulkomaalaisten sähköistä asiointia suomalaisissa palveluissa. Luonnollisen henkilön tunnistusväline toimisi julkisen sektorin sähköisessä asioinnissa ja sen myöntäisi Digi- ja väestötietovirasto. Virasto myöntäisi myös ulkomaalaisen asiointivälineen.

Digitaalisen henkilöllisyyden kehityksessä tulee ottaa huomioon eurooppalainen ulottuvuus

Selkeä enemmistö lausunnonantajista piti digitaalista henkilöllisyyttä edistävää lainsäädäntöä kannatettavana tavoitteena. Lausunnoissa todettiin, että digitalisoituvassa maailmassa valtion toimet ovat oikean suuntaisia ja julkisen sektorin digitalisaation ja teknologian kehittäminen on tärkeää. Tässä ympäristössä on tarve henkilön itse hallitsemalle digitaaliselle identiteetille niin julkisissa kuin yksityisissä asiointipalveluissa. Digitaalista henkilöllisyyttä edistävän lainsäädännön arvioitiin parhaimmillaan parantavan Suomen kilpailukykyä ja julkista taloutta.

Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen lisäksi erityisesti ulkomaalaisen digitaalisen asiointivälineen ja luonnollisen henkilön tunnistusvälineen nähtiin lisäävän yhdenvertaisia mahdollisuuksia sähköisen asioinnin parissa. 

Lausuntopalautteissa nostettiin toistuvasti esiin, että kansallisessa valmistelussa tulee huomioida EU:n sähköistä tunnistamista ja sähköisiä luottamuspalveluja koskeva eIDAS-asetus ja siihen valmisteilla olevat muutokset, jotka koskevat yhteisen lainsäädännön kehittämistä eurooppalaisille lompakkosovelluksille. Kansallisten ratkaisujen tulee olla yhteensopivia eurooppalaisen puitteen kanssa ja Suomen tulee osallistua EU-tason työhön aktiivisesti.

Käyttöönotto vaatii paljon aikaa ja viranomaisten ohjeistusta

Lain valmistelu herätti myös huolenaiheita. Uudistuksen laajamittaisen ja -alaisen käyttöönoton yhteiskunnassa nähtiin vaativan aikaa. Useat lausunnonantajat pitivät tärkeänä, että kehitettävien välineiden rinnalla on jatkossakin mahdollista tunnistautua nykyisillä vahvoilla sähköisillä tunnistusvälineillä eli verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella ja kansalaisvarmenteella.

Lausuntopalautteissa tuotiin säännönmukaisesti esille se, että muutoksen onnistunut jalkauttaminen tarvitsee riittävästi viranomaisneuvontaa ja oikea-aikaista sekä kattavaa viestintää. Viestinnällä nähtiin olevan keskeinen rooli koko prosessissa ja erityisesti väärinymmärrysten ehkäisemisessä.

Organisaatiot esittivät kriittisiä huomioita myös kilpailuoikeudellisista kysymyksistä sekä tunnistusvälineen käyttöalarajauksista. Tietosuoja- ja tietoturvakysymyksiin kiinnitettiin myös toistuvasti huomiota. 

Kansalaispalaute oli kriittistä

Kansalaispalautteen sävy oli lähes poikkeuksetta kielteinen. Erityistä pelkoa palautteissa tuntui herättävän Suomen valtion muuttuminen kontrollivaltioksi ja pelko digitaalisen henkilöllisyystodistuksen pakollisuudesta sekä järjestelmän kokonaisvaltainen tarpeettomuus ja tietoturvallisuuteen liittyvät epäilyt.

Syynä negatiiviselle palautteelle vaikutti olevan virheellisesti tehdyt tulkinnat hankkeen tavoitteista ja esitysluonnoksessa ehdotetun lainsäädännön sisällöstä. Esityksen tavoitteena ei ole lisätä valtion kontrollimahdollisuuksia suhteessa kansalaisiin vaan päinvastoin – parantaa kansalaisten mahdollisuutta hallita omia tietojaan entistä paremmin ja turvallisemmin. Digitaalinen henkilöllisyystodistus, ulkomaalaisen asiointiväline tai luonnollisen henkilön tunnistusväline ei myöskään ole pakollinen eikä kenenkään tarvitse ottaa sellaista vastoin tahtoaan käyttöönsä.

Seuraavaksi hallituksen esityksen valmistelua jatketaan saatujen lausuntojen pohjalta. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2022. Muutokset voisivat tulla voimaan aikaisintaan vuoden 2023 alusta.