Hämeenlinnan hallinto-oikeus 16.12.2020 Työkyvyn selvittäminen nro 20/1048/2 (Dnro 02654/19/1401)

 

Asia

Valtion virkamieslain 19 §:n mukaista määräystä koskeva valitus

Asiasanat 

Puutteellinen työsuoritus
Terveystarkastus
Työkyky
Työkyvyn selvitys

Asian tausta ja käsittely hallinto-oikeudessa

Virasto oli määrännyt A:n valtion virkamieslain 19 §:n mukaiseen työkyvyn selvitykseen työterveyshuollossa. Päätöksen perusteluiden mukaan A:n työkyky tuli selvittää, sillä A oli vuosien ajan tehnyt virkatehtäviä hoitaessaan virheitä, joiden määrää oli pidettävänä suurena suhteessa hänen tehtäviensä määrään. Viraston mukaan A:n työn laatuun ja oikeellisuuteen ei voinut luottaa normaaliin tapaan, mistä seurauksena oli ylimääräistä työtä A:n kollegoille ja esimiehille. Työsuoritusten puutteita oli käsitelty A:n kanssa vuosittain. Lisäksi päätöksen perusteluiden mukaan A:n lyhyiden sairauspoissaolojen määrä ylitti keskimääräisen tason, eikä A ollut kirjannut niitä asian-mukaisesti työajanhallintajärjestelmään. Edelleen perusteluissa tuotiin esiin, että A oli aiemmin saanut suullisen huomautuksen epäasiallisesta käyttäytymisestä sekä kirjallisen varoituksen epä-asiallisesta käyttäytymisestä ja virkavelvollisuuksien rikkomisesta. Huomautusten seurauksena A oli ohjattu työterveyshuollon piiriin.

A valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen vaatien sen kumoamista. A:n mukaan viraston päätös perustui enimmäkseen virheellisiin tietoihin. Paikkansa pitäviltä osin päätös oli A:n mukaan liioiteltu ja väärä.  

Valtion virkamieslain 19 §:n 1 momentin mukaan valtion virkamies voidaan määrätä hänen terveydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos se on tarpeen tehtävän hoitamisen edellytysten selvittämiseksi. Hallinto-oikeuden mukaan mainittujen työnantajan määräämien tarkastusten ja tutkimusten perustana on tehtävän luonne ja sen perusteella virkamiehen terveydentilalle asetettavat vaatimukset. Säännöksestä seuraa työnantajalle mahdollisuus selvittää, mitä viran hoidossa ilmenneiden virheiden ja puutteellisuuksien taustalla piilee. Hallinto-oikeuden mukaan velvoittamalla virkamies osallistumaan säännöksen tarkoittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin puututaan kuitenkin myös Suomen perustuslain 7 §:ssä turvattuun henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Siten virkamies voidaan määrätä niihin vain, jos objektiivisesti arvioiden on perusteltu syy olettaa, että tämän terveydentila vaikuttaa haitallisesti viranhoitoon.

Hallinto-oikeus katsoi, että virasto oli asiassa tuonut ilmi tyytymättömyytensä A:n työsuorituksiin. Samalla hallinto-oikeus kuitenkin totesi, ettei asiassa ollut ilmennyt, että viraston päätös määrätä A:n työkyky selvitettäväksi olisi perustunut epäilyyn siitä, että A:n terveydentila olisi vaikuttanut haitallisesti tämän viranhoitoon. Hallinto-oikeuden mukaan virasto ei ollut esittänyt epäilleensä A:n terveydentilaa syyksi tämän heikkoihin työsuorituksiin tai että se olisi A:n sairauspoissaolojen perusteella nimenomaisesti epäillyt, että A:n työkyky ei ole hyvä. Virasto ei myöskään ollut tuonut esiin, että ohjatessaan A:n työterveyshuollon piiriin huomautuksen ja varoituksen antamiseen johtaneissa tilanteissa sillä olisi ollut kyseisten tilanteiden perusteella epäilys siitä, että A:n terveydentila vaikuttaisi haitallisesti viran hoitamiseen. Siten hallinto-oikeus katsoi, ettei A:n terveydentilan toteaminen työterveyshuollossa ollut viraston esittämillä perusteilla valtion virkamieslain 19 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tarpeen tehtävien hoitamisen edellytysten selvittämiseksi.

Hallinto-oikeus kumosi viraston päätöksen.

Lainvoimainen.

Sovelletut oikeusohjeet

Valtion virkamieslaki 19 § 1 momentti
Valtion virkamieslaki 57 §