Päätös Hämeenlinnan hallinto-oikeus 11.11.2021 Nimittämispäätös nro 21/0469/2 (diaarinumero 01245/20/1403)

 

Asia     
Nimityspäätöstä koskeva valitus

Asiasanat 
Ansiovertailu
Kelpoisuusvaatimukset
Nimitysharkinta
Nimittämispäätös

Asian tausta ja käsittely hallinto-oikeudessa

Poliisilaitos oli 19.5.2020 tekemällään päätöksellä nimittänyt rikosylikonstaapelin virkaan B:n. Päätöksen perustelujen mukaan B:llä oli useiden vuosien kokemus poliisi- ja rikostutkintatehtävistä, ja hän oli toiminut noin 1,5 vuoden ajan ennalta estävän toiminnan ryhmässä. B:llä oli työkokemuksensa perusteella hyvä tehtäväalueen kokonaistuntemus sekä lisäksi tehtävän hoitamista tukeva koulutus. Hänellä oli myös riittävä kokemus johtamistehtävistä. Tehtävän vaatimukset ja hakijoiden ansiot kokonaisuutena huomioon ottaen B:llä oli päätöksen mukaan parhaat edellytykset tehtävän menestykselliseen hoitamiseen.

Nimittämättä ja haastattelun ulkopuolelle jäänyt A vaati päätöksen kumoamista ja asian käsittelemistä uudelleen. A:n mukaan haastatteluihin ei ollut valittu ansioituneimpia hakijoita, ja häntä oli pidettävä ansioituneempana muun muassa työkokemuksen laaja-alaisuuden, tosiasiallisen esimieskokemuksen ja johtamistaitojen puolesta B:hen nähden. Lisäksi A vaati päätöksen kumoamista vedoten nimityspäätöksen perustelujen puuttumiseen. 

Perusteluiltaan puutteellisesta päätöksestä hallinto-oikeus katsoi, että poliisilaitos oli lausunnossaan esittänyt selvityksen niistä seikoista, joilla B:n ja A:n välinen ansiovertailu oli tehty. Hallinto-oikeus oli myös varannut A:lle tilaisuuden antaa selityksensä poliisilaitoksen lausunnosta. A:lla oli lisäksi ollut tiedossaan viranhakuilmoituksessa olleet tiedot virkanimityksessä painotettavista seikoista, joten hänellä oli hallinto-oikeuden mukaan katsottu olleen riittävästi tietoja B:n valinnan perusteista voidakseen valituksessaan ja selityksessään esittää perustellun näkemyksensä nimitysharkinnan lainmukaisuudesta. Tästä syystä poliisilaitoksen päätöstä ei ollut syytä kumota puutteellisia perusteluja koskevilla perusteilla.

Hallinto-oikeus totesi perusteluissaan nimitysharkinnasta, että sekä A että B täyttivät rikosylikonstaapelin viran säädetyt kelpoisuusvaatimukset. Lisäksi viranhakijoiden koulutukseen, poliisikokemukseen ja erityisesti johtamiskokemukseen liittyviä ansioita oli vertailtu nimitysmuistiossa painottaen ennalta estävän toiminnan ryhmän johtajan tehtävässä tarvittavia ansioita.

Tämän jälkeen hallinto-oikeus toi esiin, että B:n valinta rikosylikonstaapelin virkaan ryhmänjohtajan tehtävään oli perustunut hakijoiden vertailuun, jossa oli otettu huomioon koulutus sekä työ-ja johtamiskokemus. Virantäytön luonteeseen kuului, että vain osa hakijoista kutsuttiin haastatteluun. Nimitysmuistiosta ja poliisilaitoksen lausunnosta ilmeni, että haastateltaviksi oli valittu kolme hakijaa, jotka olivat toimineet päätoimisesti ennalta estävän toiminnan tehtävissä. Viran menestyksellisen hoitamisen kannalta keskeistä oli ennalta estävän toiminnan strategian tuntemus ja ryhmän toiminnan tuntemus, sidosryhmäyhteistyö, ryhmän toiminnan kehittäminen sekä asiantuntijaorganisaation johtaminen. Hakijoiden ansioita arvioitaessa oli painotettu viran keskeisten tehtäväalueiden edellyttämiä ominaisuuksia, kuten kehittämistaitoja ja ajantasaista kokemusta ennalta estävän toiminnan strategiasta ja sen toteuttamisesta. 

Hallinto-oikeuden esiin tuomiin huomioihin nähden poliisilaitos oli hallinto-oikeuden mukaan voinut painottaa nimitysharkinnassa enemmän B:n ennalta estävän toiminnan ryhmässä työskentelystä ja poliisiorganisaation valtakunnallisesta kehittämistoiminnasta hankittua kokemusta kuin A:n pidempää, mutta lähinnä rikostutkinnan tutkintaryhmistä hankittua ryhmänjohtajakokemusta. Se seikka, että A:ta ei kutsuttu haastatteluun, ei merkinnyt sitä, että häntä ei olisi otettu huomioon nimitysharkinnassa. Poliisilaitos oli voinut kokonaisarvioinnin perusteella pitää B:tä hänen viran tehtäväalaan täsmällisemmin soveltuvan työkokemuksensa ja johtamistaitojensa sekä kehittämisvalmiuksiensa vuoksi A:ta ansioituneempana virkaan. 

Johtopäätöksenä hallinto-oikeus katsoi, että poliisilaitos ei ollut menetellyt Suomen perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaisten yleisten nimitysperusteiden tai hallintolain 6 §:n sisältämien hallinnon yleisten oikeusperiaatteiden vastaisesti nimittäessään virkaan B:n.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.

Lainvoimainen.

Sovelletut oikeusohjeet

Hallintolaki 6 § ja 45 § 1 momentti
Valtion virkamieslaki 6 § 1 momentti
Perustuslaki 125 § 2 momentti
Asetus poliisin hallinnosta 16 § 1 momentti 17 kohta ja 16 a §