Päätös Hämeenlinnan hallinto-oikeus 14.10.2021 Nimittämispäätös nro 21/0444/2 (diaarinumero 01274/20/1403)

 

Asia     
Nimityspäätöstä koskeva valitus

Asiasanat 
Ansiovertailu
Nimitysharkinta
Nimittämispäätös

Asian tausta ja käsittely hallinto-oikeudessa

Koulu oli 19.5.2020 tekemällään päätöksellä päättänyt nimittää ohjaajan virkaan yhteisöpedagogi B:n. Nimittämättä jäänyt A valitti päätöksestä ja vaati sen kumoamista sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine korkoineen. A:n mukaan nimitysmuistio oli puutteellinen, sillä siinä ei ollut riittävästi selostettu ja vertailtu hakijoiden ansioita. Nimitysmuistioon ei sisältynyt lainkaan perusteluja, vaan hakijoiden vertailun päätelmänä oli todettu ainoastaan ne seikat, joita hakijoiden haastattelussa oli arvioitu. Lisäksi A:n mukaan hänellä oli ollut virassa edellytetty koulutus ja huomattavasti pidempi työkokemus kuin virkaan valitulla B:llä, ja näin ollen A oli tullut ansioituneempana hakijana syrjäytetyksi ohjaajan virkaa täytettäessä.

Puutteellisten perusteluiden osalta hallinto-oikeus totesi, että nimitysmuistiossa oli selostettu haastateltaviksi kutsuttujen hakijoiden valintaa sekä haastattelussa käytettyjä painotuksia. Päätöksestä ilmeni, että hakijalista, nimitysmuistio ja ansio-yhteenveto oli toimitettu hakijoille pyydettäessä. Koulu oli esittänyt hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa yksilöidympää selvitystä B:n valinnan perusteista ja seikoista, joiden perusteella ansiovertailu oli tehty. Hallinto-oikeus oli varannut A:lle tilaisuuden antaa selityksensä koulun lausunnon johdosta. A:lla oli lisäksi ollut tiedossaan viranhakuilmoituksessa ilmoitetut tiedot virkanimityksessä painotetuista seikoista, joten hänellä oli katsottava olleen riittävästi tietoja B:n valinnan perusteista voidakseen valituksessaan ja selityksessään esittää perustellun näkemyksensä nimitysharkinnan oikeellisuudesta. Koulun päätöstä ei ollut tämän vuoksi syytä kumota, vaikka päätöksen perustelut olivat olleet puutteelliset.

Hallinto-oikeus toi tämän jälkeen esiin pääasiasta, että sekä A:n että B:n koulutus täytti ilmoitetun koulutusta koskevan kelpoisuusehdon. B:n suorittamat ilmoitettua vähimmäiskelpoisuusehtoa laajemmat sosiaali- ja kasvatusalan opinnot oli voitu lukea hänen edukseen ansiovertailussa. Sekä A:lla että B:llä oli todettu olevan riittävä työkokemus ja muita hakuilmoituksessa mainittuja viran tehtävien menestyksellisen hoitamisen kannalta merkityksellisiä taitoja.

Hallinto-oikeuden mukaan B:n valinta ohjaajan virkaan oli perustunut vertailuun, jossa oli otettu huomioon koulutuksen ohella hakijoiden työkokemus ja haastattelussa esiin tulleet seikat. Viran tehtävät painottuivat psyykkisesti oireilevien ja haastavasti käyttäytyvien lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn, jossa vaadittiin oppilaan toimintakykyä edistävää ja mielenterveyttä tukevaa työotetta. Viran tehtäviin sisältyi vastuu oppilaista myös koulupäivän ulkopuolella. Koulu oli hallinto-oikeuden mukaan voinut perustellusti katsoa, että viran työkentässä tapahtuneet muutokset huomioon ottaen virassa oli erityistä hyötyä työkokemuksesta laaja-alaisen erityisopettajan työparina sekä suurempien oppilasryhmien vastuullisena ohjaajana toimimisesta. Sanotun kaltaista työkokemusta oli koulun antaman selvityksen perusteella ollut B:llä, kun taas A:lla vastaavaa kokemusta ei ollut. Näin ollen hallinto-oikeus katsoi, että rehtori oli voinut kokonaisarvioinnin perusteella pitää B:tä hänen koulutuksensa ja monipuolisemman, viran tehtäväalaan täsmällisemmin sopivan työkokemuksensa sekä henkilökohtaisten ominaisuuksiensa vuoksi A:ta ansioituneempana virkaan, vaikka A:lla oli pidempi kokemus oppilaan henkilökohtaisena ohjaajana toimimisesta. Koulu ei siten ollut menetellyt Suomen perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaisten yleisten virkanimitysperusteiden vastaisesti nimittäessään virkaan B:n. 

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.

Lainvoimainen.

Sovelletut oikeusohjeet

Valtion virkamieslaki 6 § 1 momentti ja 59 § 
Perustuslaki 125 § 2 momentti
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 95 §
Hallintolaki 45 § 1 momentti