Päätös Hämeenlinnan hallinto-oikeus 5.10.2021 Virkajärjestely nro 21/0433/2 (diaarinumero 01439/20/1401)

 

Asia     
Puolustusvoimien virkamiehen siirtymisvelvollisuutta koskeva valitus

Asiasanat 
Puolustusvoimat
Organisaatiomuutos
Siirtymisvelvollisuus

Asian tausta ja käsittely hallinto-oikeudessa

Esikunta oli päättänyt 1.12.2017 tekemällään päätöksellä, että ESJA-arviointijärjestelmän mukaisessa siviilivirassa olevan A:n hoitama sektorinjohtajan tehtävä viestitekniikkakeskuksen suunnittelusektorilla muutettiin osastoinsinöörin tehtäväksi ja siirrettiin tehtävänhoitajineen viestitekniikkakeskuksen johto-osaan osastoinsinöörin tehtäväksi. Hallinto-oikeus oli jättänyt vuonna 2018 A:n valituksen puolustusvoimista annetun lain 41 §:n 3 momenttiin viitaten tutkimatta ja hylännyt hänen oikeudenkäyntikuluvaatimuksensa. Korkein hallinto-oikeus oli kumonnut hallinto-oikeuden aiemmin asiasta antaman päätöksen ja palauttanut asian hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. Päätöksen perustelujen mukaan puolustusvoimista annetun lain 41 §:n 3 momentissa ei voitu katsoa kielletyn valittamasta päätöksestä, jolla puolustusvoimien virkamies siirretään ilman omaa suostumustaan samalla paikkakunnalla alempaan virkaan tai tehtävään. 

A vaati päätöksen kumoamista ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine viivästyskorkoineen. Perusteluina A:n mukaan oli se, että hänen virkaa oli puolustusvoimissa tehdyn viestitekniikkakeskuksen sektorirakenteen uudistamisen yhteydessä muutettu ja hänet oli puolustusvoimista annetun lain 41 §:n vastaisesti määrätty vastoin tahtoaan vaativuudeltaan ja palkkaukseltaan alempitasoiseen tehtävään. A oli siirretty viestitekniikkakeskuksen suunnittelusektorin sektorinjohtajan tehtävästä saman keskuksen osastoinsinöörin tehtävään, ja samalla A:n alaisena toiminut virkamies oli siirretty insinöörin tehtävästä sektorinjohtajan tehtävään. Järjestely ei ole ollut A:n mukaan edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla tarpeen tehtävien hoidon tai asianomaisen palveluksen asianmukaista järjestämistä varten. Lisäksi A:n aiemmin hoitamat tehtävät olivat säilyneet entisellään ja niitä hoitamaan oli määrätty toinen henkilö, jonka tilalle A oli sijoitettu. A oli sijoitettu virkahierarkiassa alempaan virkaan, ja hänen tehtävänsä olivat muuttuneet olennaisesti. Hänen aiemmat tehtävänsä olivat pysyneet kokonaisuutena, jota hän olisi pystynyt hoitamaan. Puolustusvoimilla ei ollut A:n mukaan laillista perustetta siirtää häntä vastoin tahtoaan vaativuudeltaan ja palkkaukseltaan alempitasoiseen tehtävään.

Esikunta oli lausunnossaan puolestaan todennut muun ohella, että A:n virka ei ollut muuttunut, vaan tehtävä oli vaihtunut. A oli määrätty osastoinsinöörin tehtävään työnantajan tarpeen, tehtävänhoitajan koulutuksen ja osaamisen sekä tehtävien asianmukaisen hoitamisen perusteella. Osastoinsinöörin tehtävä noudatti esikunnan mukaan sisällöltään entisen suunnittelusektorin johtajan tehtävän sisältöä. Tehtävä oli muokattu viestitekniikkakeskuksen tason asiantuntijatehtäväksi ja esimiesrooli oli poistunut laaja-alaisen asiantuntijaroolin korostuessa. Puolustusvoimien tekemän vaativuusarvioinnin perusteella tehtävän vaativuusluokka oli ESJA12. A:n aikaisemman tehtävän vaativuusluokka oli ollut ESJA13. Palkkauksen muutosta oli kompensoitu palkkausjärjestelmäsopimuksen mukaisella takuupalkkauksella.

Hallinto-oikeus totesi perusteluissaan, että A:n siirto virkoineen esitetyn selvityksen mukaan oli liittynyt viestitekniikkakeskuksen organisaatiorakenteen kehittämisen yhteydessä muutettuun organisaatiorakenteeseen ja tehtäväkokoonpanoon. Lisäksi A oli määrätty osastoinsinöörin tehtävään, jotta hänen osaamisensa oli voitu paremmin kohdentaa työnantajan tarpeisiin nähden. Hallinto-oikeus katsoi, että A:n virka oli edelleen viraston yhteinen ESJA-arviointijärjestelmän mukainen siviilivirka, vaikka sen tehtävät olivat muuttuneet. Työnantajalla oli kyseisen viestitekniikkakeskuksen sektorirakenteen ja tehtäväkokoonpanon muuttuessa ollut hyväksyttävät perusteet katsoa, että A:n määrääminen siirtymään valituksenalaisessa päätöksessä mainittuun tehtävään oli tarpeen puolustusvoimien tehtävien hoidon asianmukaista järjestelyä varten.

Tämän jälkeen hallinto-oikeus toi perusteluissaan esiin A:n siirtämisestä yhtä vaativuusluokkaa alemman asteiseen tehtävään muun muassa, että hallituksen esityksestä (HE 264/2006 vp) ja puolustusvaliokunnan mietinnöstä (PuVM 2/2006 vp) oli pääteltävissä, ettei saman tasoiseen tehtävään siirtäminen välttämättä kaikissa tilanteissa tarkoittanut siirtoa palkkauksellisesti saman vaativuusluokan tehtävään. Tältä osin oli otettava huomioon, että Puolustusvoimien palkkausjärjestelmässä samannimisten, virkahierarkiassa saman tasoisten tehtävien palkkaus oli voinut poiketa toisistaan ja virkamiehen palkkauksen perusteena oleva vaativuusluokka oli voinut muuttua, vaikka virkamiestä ei siirrettykään toiseen tehtävään. Puolustusvaliokunnan mietinnön mukaan puolustusvoimista annetun lain 41 §:ään sisältyvä palkkatakuukysymys oli viime kädessä valtion virkaehtosopimuslain mukaisesti virkaehtosopimusneuvotteluissa ratkaistava asia. 

Hallinto-oikeus totesi, että A:n määrääminen virkoineen viestitekniikkakeskuksen osastoinsinöörin tehtävään oli johtunut organisaatiomuutoksesta, joka oli aiheuttanut muutoksia viestitekniikkakeskuksen sektorirakenteeseen ja edelleen virka- ja tehtävärakenteeseen. Virka- ja tehtävärakenteen muutoksista johtuen työnantajalla oli hallinto-oikeuden mukaan ollut tarve kohdentaa virkamiesten osaamista uudelleen tehtävien asianmukaisen hoitamisen tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi. Työnantaja oli arvioinut A:n olevan sopivin hoitamaan osastoinsinöörin tehtävää, jonka koulutus- ja kokemusvaatimukset vastasivat hänen aiemmin hoitamaansa sektorinjohtajan tehtävää. Esikunta oli hallinto-oikeuden mukaan näissä oloissa voinut määrätä A:n siirtymään viestitekniikkakeskuksen suunnittelusektorin osastoinsinöörin tehtävään sen estämättä, että kyseisen tehtävän vaativuusluokka ESJA12 oli ollut hänen aiemmin hoitamansa tehtävän vaativuusluokkaa ESJA13 alempi. Hallinto-oikeus totesi lopuksi kuitenkin, että vaativuusarviointia ja palkkausta koskeva asia voitiin tarvittaessa saattaa erikseen ratkaistavaksi valtion virkaehtosopimuksen mukaisessa menettelyssä.

Hallinto-oikeuden mukaan A:n määrääminen toiseen tehtävään oli ollut tarpeen puolustusvoimien tehtävien asianmukaiseksi järjestämiseksi. Työnantaja oli katsonut A:n olleen asiantuntijuutensa vuoksi ensi sijassa sopivin hoitamaan osastoinsinöörin tehtävää. Tässä tilanteessa A oli ollut velvollinen siirtymään uuteen tehtäväänsä sen estämättä, että hän ei ollut antanut suostumustaan siirtoon.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.

Lainvoimainen.

Sovelletut oikeusohjeet

Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa 45 §
Laki puolustusvoimista 41 § 1 momentti
Hallituksen esitys puolustusvoimalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 264/2006 vp)
Perustuslakivaliokunnan hallituksen esityksestä puolustusvaliokunnalle antama lausunto (PeVL 51/2006 vp) 
Puolustusvaliokunnan hallituksen esityksestä antama mietintö (PuVM 2/2006 vp) 
Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 momentti ja 74 §
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 126 §