Hyppää sisältöön
Media

Päätös Helsingin hallinto-oikeus 5.11.2020 nro 20/0915/2 (Dnro 04543/19/1403)

 

Asia

Virkaan nimittämistä koskeva valitus 

Asiasanat

Ansiovertailu
Kelpoisuusvaatimukset
Nimittämispäätös
Nimitysharkinta
Syrjintä
Yhdenvertainen kohtelu

Asian tausta ja käsittely hallinto-oikeudessa 

Tullissa oli ollut haettavana kolme tulliylitarkastajan (asiakasneuvojan) virkaa. Hakuilmoituksen mukaan viran tehtäviin lukeutuivat muun muassa henkilö- ja yritysasiakkaiden yleisneuvonta ja netti-ilmoittamisen neuvonta. Hakijalta odotettiin nimikkeistön, tullimenettelyjen ja lainsäädännön hyvää osaamista ja käytännön soveltamista sekä muun muassa neuvontatehtävissä tarvittavaa laaja-alaista tietoa Tullin tehtäväkentästä ja osaamista netti-ilmoittamisen palveluista. Hakijalta odotettiin myös esimerkiksi kokemusta asiakasneuvonnasta sekä käytännössä osoitettuja hyviä asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaitoja. Virkoihin valittiin Tullin osaston ylijohtajan päätöksellä B, C ja D. Päätöksen perustelujen mukaan virkaan valituilla katsottiin hakemuksen ja haastattelun pohjalta tehdyn kokonaisarvioinnin perusteella olleen parhaimmat edellytykset viran hoitamiseen. Perusteluissa heidän kokemuksensa ja koulutuksensa todettiin tukevan viran menestyksellistä hoitamista.

Virkaa hakenutta A:ta ei ollut valittu haastatteluun eikä myöskään virkaan. A valitti päätöksestä ja vaati sen kumoamista. A:n mukaan hänet oli selvästi ansioituneempana ja pätevämpänä henkilönä jätetty valitsematta virkaan. Virantäyttömenettelyssä oli toimittu naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain ja yhdenvertaisuuslain vastaisesti, sillä kaikki haastatteluun kutsutut ja virkoihin valitut olivat olleet naisia. A:n mukaan kyse oli joko naisten suosimisesta tai miesten syrjimisestä. Myöhemmin hallinto-oikeudelle antamassaan selityksessä A katsoi sukupuolensa lisäksi tulleensa syrjityksi iän perusteella, sillä hänen pitkää kokemustaan tullityöstä oli vähätelty. Valituksessaan A huomautti, että asiassa oli toimittu myös Tullin rekrytointiohjeen vastaisesti. Ohjeen mukaan hakijoille olisi tullut ilmoittaa, millä aikataululla haastateltavat valittiin, mutta A ei ollut saanut kyseistä ilmoitusta eikä muutakaan tietoa valintaprosessin etenemisestä.

Perusteluissaan hallinto-oikeus ensin totesi, että Tullin rekrytointiohjeen mukaan henkilöstöhallin-non oli tullut ilmoittaa hakijoille, millä aikataululla haastateltavat valitaan. A:n mukaan hän ei ollut saanut mainittua ilmoitusta. Hallinto-oikeuden mukaan, vaikka A olisi jäänyt ilman ohjeen mukaista ilmoitusta, ei sillä sinänsä ollut merkitystä valituksenalaisen nimityspäätöksen lainmukaisuutta arvioitaessa. Hallinto-oikeus totesi myös, että valituksessa mainittu nimityspäätöksen tehnyt osaston ylijohtaja ei ollut tehnyt valituksenalaista päätöstä.

Hallinto-oikeus totesi myös valittujen hakijoiden ja A:n välisestä ansiovertailusta, että A:lla oli sinänsä pisin työkokemus Tullin palveluksessa, mutta pelkästään tällä seikalla ei voitu katsoa ole-van enää virkaan valittujen noin 10 vuoden työkokemuksen jälkeen ratkaisevaa merkitystä. Tästä syystä asiassa oli kiinnitettävä huomiota hakijoiden työkokemuksen laatuun ja monipuolisuuteen. Lisäksi perustuslain 125 §:n 2 momentin yleisiä nimitysperusteita oli tulkittava yhteydessä asian-omaisen viran tehtäväpiiriin sekä virkaan kuuluviin konkreettisiin työtehtäviin. Hallinto-oikeuden mukaan A:lta, toisin kuin haastatelluilta virkaan valituilta, oli voitu katsoa puuttuvan virkojen konkreettisiin työtehtäviin nähden riittävä työkokemus ja osaaminen asiakkaan näkökulmasta tapahtuvasta neuvonnasta netti-ilmoitusten täyttämisessä. A ei ollut myöskään työskennellyt laajoissa tulliselvitystehtävissä ennen vuotta 2011, eikä tulliselvitystehtävät A:n työskentelypaikassa olleet työnantajan mukaan yhtä monipuolisia kuin virkaan valittujen työskentelypaikoilla.

Johtopäätöksenä hallinto-oikeus toi esiin, että työnantajalla on virkavalinnassa oikeus painottaa virkatehtävien hoitamista parhaiten edistäviä ansioita. Kun otettiin huomioon viranhakuilmoituksesta ilmenevät virkojen konkreettiset työtehtävät sekä etukäteen vahvistetut valintaperusteet liittyen etenkin asiakaspalveluvalmiuksiin ja netti-ilmoittamisen neuvontaan, hallinto-oikeus katsoi, että Tullin osaston ylijohtaja oli voinut pitää virkoihin nimitettyjä B:tä, C:tä ja D:tä virkoihin kokonaisuutena arvioiden A:ta ansioituneempina. Lisäksi asiassa ei ollut hallinto-oikeuden mukaan syntynyt syrjintäolettamaa A:n iän tai sukupuolen perusteella, kun A:ta ei hänen ansioistaan saadun selvityksen perusteella ollut pidettävä ansioituneempana kuin virkoihin valittuja henkilöitä. Edellä todettuun nähden ylijohtaja ei ollut menetellyt yleiset virkanimitysperusteet sisältävän Suomen perustuslain 125 §:n 2 momentin tai yhdenvertaisuuslain tai naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain vastaisesti päättäessään kokonaisarvion perusteella valita virkoihin B:n, C:n ja D:n.

Valituksenalainen päätös ei ollut lainvastainen, minkä seurauksena hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.

Lainvoimainen.

Sovelletut oikeusohjeet

Laki naisten ja miesten tasa-arvosta 8 §:n 1 momentti 1 kohta
Laki naisten ja miesten tasa-arvosta 9 a §
Suomen perustuslain 125 §:n 2 momentti sekä säännöstä koskevat yksityiskohtaiset perustelut
HE 1/1998 vp 
Valtion virkamieslaki 1 §:n 2 momentti
Valtion virkamieslaki 6 §:n 1 momentti
Valtion virkamieslaki 6 §:n 2 momentti
Yhdenvertaisuuslaki 8 §:n 1 momentti