Hyppää sisältöön
Media

Päätös Helsingin hallinto-oikeus 5.7.2021 Nimittämispäätös nro H3486/2021 (diaarinumero 20426/03.04.04.04.03/2020)

 

Asia     
Valtion virkaan nimittämistä koskeva valitus

Asiasanat     
Ansiovertailu
Nimittämispäätös
Nimitysharkinta

Asian tausta ja käsittely hallinto-oikeudessa

Rikosseuraamuslaitoksen vankilan toistaiseksi sijoitetun vartijan virkoihin oli nimitetty 1.5.2020 alkaen B, C, D, E ja F. Virkaan valitsematta jäänyt A valitti päätöksestä vaatien päätöksen kumoamista ja korvauksen maksamista virkaan nimittämättä jättämisen vuoksi. A toi esiin antamassaan vastaselityksessä, että hän halusi keskittyä itsensä lisäksi E:n ja F:n valintaan liittyviin tekijöihin, sillä B, C ja D oli valittu virkaan annetun selityksen mukaan pidemmän työkokemuksen perusteella. A:n mukaan ei ollut tosiasiallista näyttöä siitä, että E ja F olisivat A:ta ansioituneempia virkaan.

Hallinto-oikeus totesi aluksi, ettei se käsitellyt A:n taloudellista korvausta koskevaa vaatimusta, sillä kyseinen vaatimus ei kuulunut hallinto-oikeuden toimialaan tuomioistuinlain 4 luvun 1 §:n nojalla.

Tutkituilta osin hallinto-oikeus toi esiin, että nimitysmuistion perusteella A:lla, E:llä ja F:llä oli kaikilla muodollinen pätevyys vartijan virkaan ja kaikki olivat vankilassa saadun käytännön kokemuksen puolesta sopivia virkaan. Lisäksi kaikilla kolmella oli useamman vuoden työkokemus rikosseuraamusalalta. Vertailtaessa A:ta, E:tä ja F:ää, osasivat E ja F tuoda haastattelussa paremmin esiin lähityön vaatimukset ja merkityksen. Nimitysmuistiosta ei ilmennyt, että E:n ja F:n työkokemus tai koulutus olisivat asetettu ansiovertailussa A:n työkokemusta tai koulutusta edelle. Sen sijaan hallinto-oikeudelle annetussa lausunnossa työnantaja oli ilmoittanut, että näiden kolmen hakijan välisessä vertailussa oli painottunut haastattelussa menestyminen, ja erityisesti asennoituminen lähityöhön. Annetun lausunnon mukaan E:n ja F:n käsitys lähityöstä ja vangin muutosmotivaatiosta vastasi paremmin työnantajan odotuksia lähityöstä vartijan virassa vankilassa. 

Hakuilmoituksessa pääsääntöisiksi työtehtäviksi oli lueteltu vartiointi-, valvonta- ja kuljetustehtävät, jotka selvityksen mukaan olivat nimenomaan lähitöitä. Hakuilmoituksessa oli lisäksi tuotu esiin vuorovaikutustaidot ja ilmoitettu tehtävää täytettäessä kiinnitettävän erityistä huomiota hakijan henkilökohtaiseen soveltuvuuteen rikosseuraamusalan tehtäviin. Vankilan johtaja oli hallinto-oikeuden mukaan harkintavaltansa perusteella arvioinut E:n ja F:n koulutuksensa ja työkokemuksensa perusteella yhtä ansioituneiksi kysymyksessä oleviin virkoihin ja painottanut valinnassa lähityön vaatimuksia ja merkitystä haastattelussa saaduilla tiedoilla.

Hallinto-oikeus katsoi hakijoiden vertailun perustuneen hakuilmoituksesta ilmeneviin valintaperusteisiin. Valituksessa ei tuotu hallinto-oikeuden mukaan esiin sellaisia seikkoja, joiden perusteella vankilan johtajan päätöstä olisi voitu pitää lainvastaisena. Näin ollen vankilan johtaja oli voinut kokonaisarvion perusteella valita kyseessä oleviin vartijan virkoihin E:n ja F:n.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.

Lainvoimainen.


Sovelletut oikeusohjeet

Tuomioistuinlaki 4 luku 1 §
Perustuslaki 125 § 2 momentti ja säännöstä koskeva hallituksen esitys (HE 1/1998vp)
Valtion virkamieslaki 1 § 2 momentti, 6 § 1 momentti ja 59 §
Valtioneuvoston asetus Rikosseuraamuslaitoksesta 13 § 1 momentti
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 13 § 1 momentti ja 82 § 2 momentti 1 kohta