Päätös Itä-Suomen hallinto-oikeus 8.11.2021 Nimittämispäätös nro 2277/2021 (diaarinumero 20405/03.04.04.04.03/2021)

 

Asia     
Valtion virkaan nimittäminen

Asiasanat 
Ansiovertailu
Kelpoisuusvaatimukset
Nimitysharkinta
Nimittämispäätös
Poliisi
Rikostuomio

Asian tausta ja käsittely hallinto-oikeudessa

Poliisilaitos oli 11.2.2021 tekemällään päätöksellä nimittänyt ylikonstaapelin virkoihin B:n ja C:n. Nimittämättä jäänyt A vaati päätöksen kumoamista ja ensisijaisesti hänen määräämistä nimitettäväksi virkaan. Toissijaisesti A vaati asiaa poliisilaitoksen uudelleenkäsiteltäväksi ja haun toimittamista uudestaan. Lisäksi A vaati oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine korkoineen. A:n väitteen mukaan suurin ero hänen, B:n ja C:n välillä oli A:n pidemmässä työkokemuksessa ja hän oli myös kokonaisarvostelussa muita hakijoita edellä. A ei pitänyt myöskään kohtuullisena, että hänen nimitys estyisi A:n mukaan lievän vuonna 2019 saamansa rikostuomion vuoksi.

Hallinto-oikeus totesi ratkaisussaan aluksi, ettei se tutkinut A:n vaatimusta määrätä häntä hallinto-oikeuden toimesta nimitettäväksi virkaan. Hallinto-oikeuden mukaan tuomioistuin ei voinut korvata viranomaisen nimitysharkintaa omallaan, sillä tuomioistuimen tehtävänä oli valituksen perusteella valvoa, että valituksenalaisen päätöksen tehnyt viranomainen oli käyttänyt harkintavaltaansa lainmukaisesti. Myöskään tuomioistuimen toimivaltaan ei kuulunut ratkaista, miten viranomainen toimisi nimitysasiassa tai kenet se mahdollisesti nimittäisi virkaan sen jälkeen, jos nimityspäätös kumottaisiin lainvastaisena.

Pääasian osalta kaikki kolme hakijaa täyttivät ylikonstaapelin viran kelpoisuusvaatimukset kansalaisuuden, kielitaidon sekä koulutuksen osalta. Lisäksi hallinto-oikeuden mukaan valinnassa oli henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvinä valintaperusteina pidetty viranhakijoiden hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, oma-aloitteisuutta, hyviä esimies- ja kehittämisvalmiuksia sekä kykyä sitoutua poliisilaitoksen linjauksen mukaiseen toimintaan. Henkilökohtaisten ominaisuuksien osalta työnantaja oli arvioinut nimitysmuistiossaan hakijat tasavahvoiksi, eikä hallinto-oikeus arvioinut asiaa toisin. Kuitenkin nimitysmuistiossa A:n kokonaisarvioinnissa kansalaiskuntoa alentavana seikkana oli otettu huomioon A:n vuonna 2019 saama käräjäoikeuden tuomio seksuaalisesta ahdistelusta. Hallinto-oikeus katsoi, että A:n saama rikostuomio oli voitu arvioida alentaneen hänen kansalaiskuntoaan nimitysmuistiossa ja lausunnossa esitetyin tavoin. Huomioon asiassa hallinto-oikeus otti sen, että esimiestehtävissä työskentelevällä poliisimiehellä oli korostunut vastuu toimintansa asianmukaisuudesta, ja tämä vastuu ulottui myös hänen vapaa-aikaansa. Lisäksi huomioon otettiin valtion virkamieslain 8 c §:n 1 momentti, jonka mukaan viranomaisella on velvollisuus ottaa huomioon virkaan nimitettävän henkilön nuhteettomuus.

Tämän jälkeen hallinto-oikeus katsoi, että vaikka työkokemuksen pituudella oli viranhakijoiden ansioituneisuuden vertailussa merkitystä, se ei yksin osoittanut hakijaa ansioituneemmaksi etenkään silloin, kun muillakin hakijoilla oli taustalla pitkä työkokemus. Virkoihin valituilla B:llä ja C:llä oli molemmilla pitkä kokemus poliisin operatiivisesta kenttätoiminnasta ja riittävä kokemus myös kenttäjohto- ja esimiestehtävistä. Poliisilaitoksen päätös oli perustunut hakijoiden vertailuun, jossa oli koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi huomioitu hakijoiden henkilökohtaiset ominaisuudet ja koeteltu kansalaiskunto. Hallinto-oikeuden mukaan poliisilaitos ei ollut menetellyt yleiset virkanimitysperusteet sisältävän perustuslain 125 §:n 2 momentin vastaisesti päättäessään kokonaisarvioinnin perusteella valita kyseessä oleviin virkoihin B:n ja C:n. Poliisilaitos ei ollut myöskään menetellyt kohtuuttomasti tai suhteellisuusperiaatteen vastaisesti ottaessaan huomioon A:n rikostuomion kokonaisarvioinnissa, minkä vuoksi päätös ei ollut hallintolain 6 §:ssä säädettyjen oikeusperiaatteiden vastainen.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.

Lainvoimainen.

Sovelletut oikeusohjeet

Hallintolaki 6 §
Valtion virkamieslaki 6 § 1 momentti, 8 c § 1 momentti sekä kyseisen säännöksen säätämisen yksityiskohtaiset perustelut hallituksen esityksessä (HE 70/2017 vp)
Perustuslaki 125 § 2 momentti ja säännöstä koskeva hallituksen esitys (HE 2/1998 vp)
Laki poliisin hallinnosta 15 f §
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 42 § 2 momentti, 50 § ja 95 § 1 momentti