Päätös Korkein hallinto oikeus 12.2.2021 Virantoimituksesta pidättäminen H277/2021 (Dnro 20538/03.04.04.04.03/2020)

 

Asia

Virantoimituksesta pidättämistä koskeva valitus

Asiasanat

Esimies
Kohtuullinen aika
Käyttäytymisvelvollisuus
Poliisi
Päätöksen perusteleminen
Rikossyyte
Virkavelvollisuuden laiminlyönti
Virkavelvollisuuden rikkominen
Yhdenvertainen kohtelu
Yleinen luottamus viranomaiseen 

Hallinto-oikeus

Helsingin poliisilaitos oli pidättänyt rikostarkastaja A:n virantoimituksesta valtion virkamieslain 40 §:n 2 momentin 1 kohdan nojalla rikossyytteen käsittelyn ajaksi toistaiseksi tai kunnes toisin määrättäisiin. A:ta vastaan oli aiemmin 19.10.2017 nostettu syyte virkavelvollisuuden rikkomisesta. A:n virkarikossyyte liittyi poliisin tietolähteiden rekisteröinnin laiminlyöntiin siten, että vastaajien menettely oli omiaan vaarantamaan vakavalla tavalla poliisin tietolähteiden turvallisuuden sekä poliisin toiminnan tehokkuuden sekä tekemään poliisin toiminnan lainmukaisuuden valvonnan esimiesten ja laillisuusvalvojien kannalta käytännössä mahdottomaksi. Vastaajien toiminta heikensi myös luottamusta Helsingin huumepoliisiin.

A:n ylempää esimiestä, Helsingin poliisipäällikköä, vastaan oli myös aiemmin 16.5.2018 nostettu syyte, koska tämän epäiltiin laiminlyöneen velvollisuutensa valvoa, että A:n ja tämän esimiehen vastuulla ollut Helsingin poliisin tietolähdetoiminta oli lain ja ohjeiden mukaisesti järjestetty. Poliisipäällikkö oli tämän vuoksi myös virasta pidätettynä. A:ta itseään vastaan nostetun rikossyytteen lisäksi poliisilaitos otti A:ta koskevassa päätösharkinnassa huomioon myös poliisipäällikköä vastaan nostetun syytteen ja tämän virantoimituksesta pidättämisen sekä sen, että näillä yhdessä saattoi olla vaikutuksia A:n edellytyksiin hoitaa virkaansa asianmukaisesti. Huomioon otettiin myös A:n työtehtävät ja hänen organisatorinen asemansa sekä virkavelvollisuuksien vastaiseksi epäillyn menettelyn laatu ja luonne. Merkitystä annettiin myös sille, että poliisilaitoksen toiminnan oli näytettävä objektiiviselta. Poliisilaitos katsoi tasapuolisen ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen edellyttävän, että asianosaiset samassa asiakokonaisuudessa olivat yhdenvertaisessa asemassa. Poliisilaitoksen mukaan myös A:n itsensä kannalta vakavaan syytteeseen vastaaminen oli parhainta hoitaa vaativista virkatehtävistä vapaana. A toimi itsekin esimiestehtävissä ja hänellä oli tutkinnanjohtajana pakkokeinovaltuuksien mukanaan tuoma toimivalta puuttua kansalaisten perusoikeuksiin erityistä luottamusta edellyttävällä tavalla.

A valitti poliisilaitoksen päätöksestä hallinto-oikeuteen vaatien päätöksen kumoamista. A esitti valituksessaan, että poliisipäällikköä koskevan selvityksen vaikutus arvioon A:n edellytyksistä jatkaa tehtävässä oli lainvastainen. Poliisilaitoksen perustelut objektiivisuudesta ja tasapuolisuudesta eivät myöskään perustuneet lakiin. Sittemmin 2.6.2019 tekemällään päätöksellä poliisilaitos keskeytti A:n virantoimituksesta pidättämisen 1.7.2019 alkaen. 

Poliisin hallinnosta annetun lain 15 f §:n mukaan poliisimiehen on virassaan ja yksityiselämässään käyttäydyttävä tavalla, joka ei ole omiaan vaarantamaan luottamusta poliisille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon. Arvioitaessa poliisimiehen käyttäytymistä huomioon tuli ottaa myös hänen asemansa ja tehtävänsä poliisihallinnossa. Koska poliisilaitoksen päätöksen perusteluissa oli mainittu muun muassa sovellettu valtion virkamieslain 40 §:n 2 momentin 1 kohta sekä A:ta vastaan nostettu rikossyyte ja sen vaikutus A:n edellytyksiin hoitaa tehtäväänsä, hallinto-oikeus katsoi, että päätös oli perusteltu hallintolain 45 §:n edellyttämällä tavalla.

Poliisilaitoksen päätöksessään käyttämien oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamiseen ja samassa rikosasiakokonaisuudessa vastaajina olevien virkamiesten yhdenvertaisuuteen liittyvien perusteiden osalta hallinto-oikeus katsoi, etteivät ne olleet valtion virkamieslain 40 §:n mukaisia perusteita virkamiehen virantoimituksesta pidättämiseen. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytyksistä huolehtii kulloinenkin tuomioistuin. Virantoimituksesta pidättämistä harkittaessa virkamiehen edellytykset hoitaa tehtäviään on arvioitava jokaisen virkamiehen kohdalla erikseen, joten A:n virasta pidättämistä ei ollut sallittua perustella myöskään sillä, että myös poliisipäällikkö oli tullut virastaan pidätetyksi, koska tällä seikalla ei ollut merkitystä arvioitaessa A:n edellytyksiä hoitaa tehtäviään. Virantoimituksesta pidättämistä ei hallinto-oikeuden mukaan voinut perustella myöskään A:n omalla edulla. Virkamiehen pidättäminen virantoimituksesta on turvaamistoimi, jota käytetään julkisen intressin turvaamiseksi. Virkamies voidaan pidättää virantoimituksesta rikossyytteen ajaksi, jos viranomaisen julkinen luotettavuus sitä edellyttää. Hallinto-oikeus katsoi, että poliisilaitoksen päätös oli oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden osalta perustunut seikkoihin, joihin ei virantoimituksesta pidättämisen yhteydessä ole voitu vedota. Tästä huolimatta hallinto-oikeus katsoi, että A:n virasta pidättämiselle oli julkisen intressin turvaamiseksi hyväksyttävät perusteet, joten päätös ei tullut kumottavaksi vain virheellisten perusteluiden vuoksi. 

Hallinto-oikeuden mukaan Helsingin poliisilaitos oli voinut päätyä siihen arvioon, että A:ta vastaan nostetulla rikossyytteellä voi olla vaikutuksia hänen edellytyksiinsä hoitaa tehtäväänsä etenkin, kun syytteessä oli kysymys virantoimituksessa tehdystä rikoksesta ja hänen epäiltiin tahallaan rikkoneen tietolähdetoiminnan järjestämisestä annettuja määräyksiä. Hallinto-oikeus totesi lisäksi sen seikan, että valtion virkamieslain 40 §:ssä ei ole säädetty siitä, missä ajassa virantoimituksesta pidättäminen on tehtävä. Näin ollen virantoimituksesta pidättämiseen voitiin lähtökohtaisesti ryhtyä niin kauan, kun valtion virkamieslain 40 §:ssä mainitut edellytykset virantoimituksesta pidättämiselle ovat olemassa. Näin ollen A:n väite siitä, että toimiin oli ryhdytty kohtuuttoman myöhään, torjuttiin.

Hallinto-oikeus hylkäsi A:n valituksen. 

Korkein hallinto-oikeus

A pyysi korkeimmalta hallinto-oikeudelta lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. 

Asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ollut valitusluvan myöntämisen perustetta. 

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituslupahakemuksen eikä siten antanut ratkaisua valitukseen. 

Lainvoimainen.

Sovelletut oikeusohjeet

Hallinto-oikeus

Hallintolaki 45 §
Laki poliisin hallinnosta 15 f §
Valtion virkamieslaki 14 § 1 momentti
Valtion virkamieslaki 14 § 2 momentti 1 kohta
Valtion virkamieslaki 40 § 

Korkein hallinto-oikeus

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 111 § 1 momentti