Päätös Korkein hallinto-oikeus 18.1.2021 Nimittämispäätös nro H34/2021 (Dnro 20371/03.04.04.04.03/2020)

 

Asia 

Virkaan nimittämistä koskeva valitus

Asiasanat 

Esteellisyys
Nimittämispäätös

Asian tausta ja käsittely hallinto-oikeudessa

Poliisilaitoksen poliisipäällikkö C oli nimittänyt päätöksellään B:n hallintopäällikön virkaan.

Virkaa hakenut A valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen vaatien sen kumoamista ja asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi ja ratkaistavaksi. Lisäksi A vaati päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä, kunnes asia tuli lainvoimaisesti ratkaistuksi.

A esitti valituksensa perusteluissa, että virkanimitysasian käsittelyyn oli osallistunut yksi tai useampi esteellinen virkamies, poliisipäällikkö C mukaan lukien. Esteellisyys oli A:n mukaan seurausta C:n suhteesta käräjäoikeudessa vireillä olleisiin riita- ja rikosasioihin, joissa A oli asian-omistajana ja kantajana. Siten luottamus poliisipäällikkö C:n puolueettomuuteen virkanimitysasian käsittelyssä oli vaarantunut hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla. 

Hallinto-oikeuden ratkaistavana asiassa oli, oliko nimityspäätös syntynyt lainvastaisessa menettelyssä A:n valituksessaan esittämällä esteellisyyttä koskeneella perusteella. Hallintolain 27 §:n 1 momentin mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta kuin kohdissa 1−6 mainitusta erityisestä syystä vaarantuu. Mainittua lainkohtaa koskevan hallituksen esityksen (HE 72/2002 vp) mukaan tällaisen erityisen syyn on oltava ulkopuolisen havaittavissa ja sen puolueettomuuden vaarantavan vaikutuksen suunnilleen samanasteista kuin erikseen määritellyissä esteellisyysperusteissa. Hallituksen esityksessä myös nimenomaan todetaan, että tapauskohtaisesti on arvioitava muun muassa tilanteita, joissa virkamies on asianosaisen vastapuoli.

Asiassa saadun selvityksen perusteella hallinto-oikeus totesi, ettei poliisipäällikkö C ollut A:n vastapuoli valituksessa esiin nostetuissa oikeudenkäynneissä. Luottamuksen C:n puolueettomuuteen ei puolestaan voitu hallinto-oikeuden mukaan katsoa vaarantuneen hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaisella tavalla vain sillä perusteella, että C oli ollut todistajana rikosasiassa tai käyttänyt poliisilaitoksen puhevaltaa riita-asiassa, jossa A oli ollut osapuolena. Niin ikään luottamuksen ei voitu katsoa vaarantuneen myöskään siksi, että C oli muussa kuin itseään koskeneessa kantelu-asiassa antanut asiaa koskevan selvityksen. Lisäksi hallinto-oikeus otti huomioon, ettei A ollut nimennyt muita esteellisiksi katsomiaan virkamiehiä kuin C:n. Nimityspäätös ei siten ollut syntynyt esteellisyyden vuoksi virheellisessä menettelyssä. Päätöksen kumoamiseen ei ollut aihetta.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. 

Koska asia tuli edellä mainitulla päätöksellä ratkaistuksi, ei hallinto-oikeus lausunut täytäntöönpanon kieltämistä koskeneesta vaatimuksesta. 

Korkein hallinto-oikeus

A pyysi korkeimmalta hallinto-oikeudelta lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. 

Asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ollut valitusluvan myöntämisen perustetta. 

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituslupahakemuksen eikä siten antanut ratkaisua valitukseen. 

Lainvoimainen.

Sovelletut oikeusohjeet

Hallinto-oikeus

Hallintolaki 27 § 1 momentti
Hallintolaki 28 § 1 momentti 7 kohta 

HE 72/2002 vp koskien hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan perusteluja

Korkein hallinto-oikeus

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 111 § 1 momentti