Päätös Turun hallinto-oikeus 25.2.2021 Palkkaus nro 21/0017/1 (Dnro 00415/18/1402)

 

Asia: Virkamiehen palkkausta koskeva valitus

Asiasanat:

Organisaatiouudistus
Palkkaus
Viran siirtäminen

Asian tausta ja käsittely hallinto-oikeudessa

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (ELY-keskus) oli toteutettu tehtävien uudelleenorganisointi, jonka yhteydessä tehtäviä oli siirretty ja keskitetty ELY-keskusten välillä. Organisaatiouudistuksessa muun ohella investointipäällikkö A:n hoitamia tehtäviä oli siirtynyt yhteen ELY-keskuksista. Tehtävät eivät olleet siirtyneet sellaisinaan. A oli hakeutunut ja tullut valituksi uuteen investointipäällikön tehtävään. 

ELY-keskus oli kahdella tekemällään päätöksellä vahvistanut A:n palkan perusteet. A oli katsonut tehdyn palkkausmäärittelyn virheelliseksi ja vaatinut siihen oikaisua. ELY-keskuksen oikaisuvaatimuksen johdosta tekemän päätöksen mukaan A:lle tehtyjä palkanvahvistuspäätöksiä ei ollut syytä muuttaa. Päätöksen perusteluiden mukaan palkka oli määritelty ja maksettu viraston palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaisesti.

A valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen vaatien sen kumoamista. Lisäksi A vaati ELY-keskuksen velvoittamista korvaamaan virheellisesti määritelty palkka takautuvasti koko siltä ajanjaksolta, jolta palkkaa oli maksettu virheellisillä perusteilla. 

A esitti valituksensa perusteluissa, että palkan perusteiden määritys oli virastossa noudatettavan ohjeen vastainen. Ohjeen mukaan ELY-keskusten välillä siirtyvän henkilön palkka tuli määritellä kuin uudella henkilöllä paitsi silloin, kun kyseessä oli työnantajasta johtuva siirto. A:n mukaan ELY-keskus oli tulkinnut hänen virkasiirtonsa virheellisesti työnantajasta johtuvaksi siirroksi, vaikka tosiasiassa siirto oli perustunut vapaaehtoiseen hakumenettelyyn. Siten A katsoi, että hänen palkkansa olisi tullut määritellä uuden henkilön palkan määrittelyä koskevan ohjeen mukaan. A perusteli näkemystään toteamalla, että organisaatiouudistuksen yhteydessä hänen tehtävänsä sisältö oli muuttunut aiempaan verrattuna täysin uudenlaiseksi, vaikka tehtävänimike olikin pysynyt samana. Siten kyseessä ei A:n mukaan ollut valtion virkamieslain 5 a §:n mukainen tehtävien siirto.

Hallinto-oikeuden mukaan asiassa ratkaistavana oli, oliko ELY-keskus voinut A:n palkan perusteita vahvistaessaan soveltaa paikallista palkkausjärjestelmäsopimusta niin, ettei A:n palkkaa määritelty kuten uudella henkilöllä. Kyseessä oli siten tarkentavan virkaehtosopimuksen määräyksen tulkinta. Asia tuli hallinto-oikeuden tutkittavaksi, sillä A ei ollut niin sanottu järjestäytynyt virkamies eikä siten voinut saattaa asiaa kanteena työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Hallinto-oikeus totesi ottaneensa ratkaisussaan huomioon työtuomioistuimen soveltamiskäytännön. Sen mukaan työtuomioistuimessa oli annettu edellä mainittua palkkausjärjestelmäsopimusta koskenut ratkaisu, josta ilmenneitä linjauksia oli mahdollista ottaa huomioon myös käsillä ollutta asiaa hallinto-oikeudessa arvioitaessa. Työtuomioistuin oli kyseisessä ratkaisussa katsonut yhtäältä, että palkkausjärjestelmäsopimuksen 5 §:n sanamuoto mahdollisti henkilön käsittelemisen uutena aina tämän vaihtaessa virastoa. Toisaalta se oli kuitenkin katsonut tulkinnanvaraiseksi, olivatko ELY-keskukset erillisiä virastoja määräyksen tarkoittamassa mielessä. Asiaa arvioidessaan työtuomioistuin oli viitannut määräyksestä käydyissä neuvotteluissa muodostuneeseen kantaan, jonka mukaan virastosta toiseen siirtyvää henkilöä ei lähtökohtaisesti pidetä uutena henkilönä, ellei kyseessä ole hakeutuminen täysin erilaiseen organisaatioon ja kokonaan eri tehtäviin. Lisäksi työtuomioistuin oli hallinto-oikeuden mukaan katsonut, ettei sopimuksen tulkinnan kannalta ollut merkitystä sillä, oliko henkilö tullut viraston palvelukseen omasta vai työnantajan aloitteesta. Näillä perustein työtuomioistuin oli katsonut, ettei ELY-keskusten välisissä siirtymisissä henkilöä ollut lähtökohtaisesti perusteltua käsitellä uutena, ellei kysymys ollut kokonaan uusista tehtävistä. 

Työtuomioistuimen linjaukset huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoi, että asiassa keskeistä oli sen arvioiminen, oliko A:n uudessa tehtävässä kyse kokonaan uudesta tehtävästä. Työtuomioistuimen tapaan hallinto-oikeus lausui, ettei painoarvoa tullut antaa sille, oliko A päätynyt uuteen tehtävään ilmoittautumisen vai muun menettelyn kautta. Hallinto-oikeuden mukaan asiassa esitetyn selvityksen perusteella A:n tehtävänkuva ei ollut siirtynyt ELY-keskusten välillä sellaisenaan, mutta vanhan ja uuden tehtävän pääasialliset tehtäväkokonaisuudet olivat kuitenkin samoja. Myös A:n virkapaikka oli pysynyt samana. Siten hallinto-oikeus katsoi, ettei uusi tehtävä ollut laajemmasta tehtäväkuvasta ja vastuualueesta huolimatta siinä määrin erilainen, että siinä olisi ollut kyse kokonaan uudesta tehtävästä. Näin ollen, kun A:n virkasiirrossa oli siten ollut kyse valtion virkojen uudelleenjärjestelyn yhteydessä toteutuneesta tehtävien siirrosta, ei A:n palkkaa tullut hallinto-oikeuden mukaan määritellä kuten uudella henkilöllä. ELY-keskus oli voinut määrittää A:n palkan esittämiensä perusteiden mukaisesti sekä hylätä A:n vaatimuksen palkkaperusteidensa oikaisemisesta. 

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.

Lainvoimainen.

Sovelletut oikeusohjeet

Valtion virkamieslaki 5 a § 1 ja 4 momentti
Valtion virkamieslaki 52 § 1 ja 2 momentti
Valtion virkamieslaki 57 § 

Tarkentava virkaehtosopimus ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksissa (TEM/3050/01.01.01/2011) 3§ ja 7 §