Suomen valtionhallintoa pidetään luotettavana ja vastuullisena, avoimuutta ja taloudellisuutta kaivataan lisää
Valtiovarainministeriö selvitti kansalaisille ja virkamiehille suunnattujen kyselyjen avulla valtionhallinnon arvojen toteutumista virkamiesten toiminnassa. Kyselyjen tulokset julkistettiin Arvot arkeen -seminaarissa 9.11.2016. Seminaarin järjestivät valtiovarainministeriö ja Valtion virkamieseettinen neuvottelukunta.
Kansalaiset luottavat valtionhallinnon vastuullisuuteen ja riippumattomuuteen
Kansalaiskyselyssä virkamiesetiikan ja moraalin tila arvioitiin kokonaisuutena melko hyväksi. Laillisuusperiaate ja vastuullisuus toteutuvat valtionhallinnossa kansalaisten mielestä parhaiten. Eniten parannettavaa nähtiin hallinnon avoimuudessa ja taloudellisuudessa.
- Valtionhallinto ei ole erillinen umpio, vaan se toimii osana julkishallinnon kokonaisuutta. Yhteiskunnassa luottamus on erittäin tärkeä pääoma. Valtionhallinnon riippumattomuuteen ja asiantuntemukseen luotetaan. Parannettavaakin toki löytyy. Kansalaisvastauksissa kritisoitiin monimutkaista asioiden käsittelyä ja vaikeaa virkakieltä. Hallinnon ymmärrettävyyden parantaminen, avoimuus ja selkeä kieli ovatkin selkeitä kehittämiskohteitamme, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen sanoi seminaarin avauspuheessaan.
- Suomalainen virkamieskunta toimii vastuullisesti ja asiantuntevasti. Virkamiesetiikkaa voikin pitää maamme kilpailuvalttina, ministeri totesi.
Kansalaiskyselyyn vastasi lähes tuhat 15 – 79 -vuotiasta suomalaista eri puolilta Suomea.
Virkamiehet arvioivat laillisuusperiaatteen toteutuvan parhaiten
Valtionhallinto omin silmin -virkamieskyselyssä tarkasteltiin virkamiesetiikan eri puolia: hallinnon arvojen muutosta, virkamieseettisiä periaatteita, eettisesti ongelmallisia tilanteita sekä erilaisia keinoja, joilla virkamiesetiikan korkeata tasoa voidaan ylläpitää ja kehittää.
Virkamieskyselyn perusteella perinteiset virkamiesarvot ovat edelleen arvossaan: valtaosa vastaajista piti asiantuntemusta, puolueettomuutta, riippumattomuutta sekä laillisuusperiaatetta valtionhallinnon ydinarvoina. Toisaalta virkamiehet eivät välttämättä osaa tunnistaa valtiolta poissiirtymiseen liittyviä eturistiriitoja riittävän hyvin.
- Johdon esimerkki on tärkein korkeaa virkamiesetiikkaa edistävä asia, minkä myös tutkimustulos selkeästi osoittaa, ministeri Vehviläinen totesi.
Kyselyyn vastasi lähes tuhat virkamiestä eri hallinnonaloilta.
Valtion virkamieseettinen neuvottelukunta suosittelee virkamiesetiikan tutkimista säännöllisesti
Nyt toteutettu valtion virkamiehille suunnattu kolmas kysely pohjautui valtion virkamieseettisen toimikunnan suositukseen.
- Kyselyitä tulee tehdä säännöllisin väliajoin, jotta tiedämme mihin suuntaan luottamus hallintoa kohtaan kehittyy, totesi virkamieseettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Teuvo Metsäpelto.
Etiikka on mukana kaikissa kehittämishankkeissa
Seminaarin päätöspuheenvuorossa valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio totesi virkamieslain muutoksen olevan parhaillaan eduskunnassa mm. karenssiaikojen osalta. – Lain muutokset ja sääntely eivät pelkästään riitä, vaan tarvitsemme myös keskustelua ja laajaa osaamista, jotta virkamiesetiikan taso säilyy korkeana jatkossakin. Virkamieseettinen työ ei ole erillinen hanke, vaan eettiset kysymykset ovat perustyötämme ja osana kaikkia kehittämishankkeitamme.
Lisätietoja:
Hallitusneuvos Kirsi Äijälä, p. 02955 30172 (kansalaiskysely ja virkamieslaki)
Neuvotteleva virkamies Timo Moilanen, p. 02955 30455 (virkamieskysely)
Puheenjohtaja Teuvo Metsäpelto, p. 050 466 3646 (virkamieseettinen neuvottelukunta)