Hyppää sisältöön
Media

Vuodenvaihteen 2022–2023 muutoksia VM:n hallinnonalalla

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 21.12.2022 10.47
Tiedote

Vuodenvaihde tuo muutoksia muun muassa verotukseen. Vuonna 2023 on mahdollista saada kotitalousvähennystä suurien sähköenergialaskujen perusteella. Tilapäisiä säännöksiä matkakulujen enimmäismäärästä ja kilometrikohtaisesta vähennyksestä jatketaan. Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 60 vuotta täyttäneille ja asuntolainan korkovähennys poistuu. 

Täydennetty 29.12. asetus aluehallintovirastojen maksuista tammi–kesäkuussa vuonna 2023.

Muutoksia tuloverotukseen

Ansiotulojen veroperusteisiin tehdään sote-uudistuksen rahoituslaskelmien päivityksestä johtuvat muutokset. Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluiden rahoitus siirtyy kunnilta valtiolle. Verotuloja siirretään tämän johdosta myös kunnilta valtiolle. Verotuottojen arvioidaan pienenevän sote-uudistuksen johdosta yhteensä noin 310 miljoonaa euroa. 

Ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla, jotta verotus ei kiristy yleisen ansiotasokehityksen vuoksi. Tarkistus perustuu ansiotasoindeksin 3,5 prosentin nousuun.

Indeksitarkistus tehdään korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla perusvähennyksen enimmäismäärää, työtulovähennyksen enimmäismäärää sekä kertymä- ja poistumaprosentteja. 

Perusvähennyksen enimmäismäärä on ensi vuonna 3 870 euroa ja työtulovähennyksen enimmäismäärä on 2 030 euroa. Sote-verouudistuksessa toteutetun valtionverotuksen ja kunnallisverotuksen veropohjien yhdistämisen johdosta perusvähennys ja ansiotulovähennys myönnetään nyt myös valtionverotuksessa. Myös eläketulovähennys myönnetään jatkossa saman suuruisena ja samoin perustein valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa. 

Valtion progressiivinen tuloveroasteikko vuonna 2023

Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä 
tulon osasta, %
0 0 12,64
19 900 2 515,36 19
29 700 4 377,36 30,25
49 000 10 215,61 34
85 800 22 727,61 44
Valtion progressiivinen tuloveroasteikko vuonna 2023. 

Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 60 vuotta täyttäneille

Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan ikäperusteisesti. Korotus kasvaa ikään perustuen kolmessa portaassa, jotka ovat 60 vuotta, 62 vuotta ja 65 vuotta. Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 200 eurolla 60–61-vuotiailla, 400 eurolla 62–64 -vuotiailla ja 600 eurolla 65 vuotta täyttäneillä.

Tilapäisiä säännöksiä matkakulujen enimmäismäärästä ja kilometrikohtaisesta vähennyksestä jatketaan vuodelle 2023

Vuonna 2022 väliaikaisesti voimassa ollutta matkakuluvähennyksen enimmäismäärän ja oman auton käytön perusteella myönnettävän kilometrikohtaisen vähennyksen korotuksen voimassaoloa jatketaan vuodelle 2023. Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten perusteella myönnettävän vähennyksen enimmäismäärä on vuonna 2023 yhteensä 8 400 euroa. Oman auton käytön perusteella myönnettävän kilometrikohtaisen vähennyksen määrä puolestaan on 30 senttiä kilometriltä ja käyttöetuauton käytön perusteella myönnettävän vähennyksen 24 senttiä kilometriltä. Määrät pysyvät ennallaan vuoteen 2022 verrattuna.

Matkakulujen omavastuuta alennetaan osan vuodesta perhevapailla olleille

Perhevapaalla verovuoden aikana olleen henkilön matkakuluvähennyksen omavastuuta alennetaan. Omavastuuta alennetaan 70 eurolla jokaiselta täydeltä korvauskuukaudelta, joilta verovelvollinen on saanut sairausvakuutuslain mukaisia vanhempainpäivärahoja. Omavastuuosuus on kuitenkin vähintään 140 euroa. Omavastuuta alennettaisiin samaan tapaan kuin työttömänä olleille. 

Tunnustuspalkinnot säädetään kokonaan verovapaiksi

Tieteellisen, taiteellisen ja yleishyödyllisen toiminnan tunnustukseksi saadut palkinnot säädettäisiin koko määrästään verovapaiksi. Muutoksen johdosta valtiovarainministeriö ei enää jatkossa tekisi tunnustuspalkintojen verovapauspäätöksiä.

Asuntovelan korkovähennys ja invalidivähennys poistuvat

Aikaisemmin päätetyn mukaisesti asuntovelan korkovähennysoikeus poistuu kokonaan. Lisäksi sote-uudistuksen voimaantulon yhteydessä invalidivähennys poistuu sekä valtionverotuksessa että kunnallisverotuksessa vuoden 2023 alusta.

Määräaikaista rahastopoikkeusta jatketaan

Tuloverolakiin lisätään määräaikainen säännös, jossa säädetään määrättyihin rahastoihin sovellettavasta poikkeuksesta tuloverolain ulkomaisia yhteisöjä koskevasta yleisestä verovelvollisuudesta tosiasiallisen johtopaikan perusteella. 

Lisätietoja: 
Erityisasiantuntija Pertti Nieminen, puh. 0295 53 0461, pertti.nieminen(at)gov.fi 
Finanssineuvos Filip Kjellberg, puh. 029 55 30 123, filip.kjellberg(at)gov.fi
Neuvotteleva virkamies Minna Upola p. 0295 530 172, minna.upola(at)gov.fi (Rahastopoikkeusta koskevan ehdotuksen osalta)

Kotitalousvähennyksestä apua suuriin sähköenergialaskuihin

Vuoden 2023 verotuksessa on mahdollista saada kotitalousvähennystä vakituisen asunnon suurien sähköenergialaskujen perusteella. Vähennystä voi saada, jos vakituisessa asunnossa tammi–huhtikuun välisenä aikana kulutetusta sähköenergiasta maksettu määrä yhteensä ylittää 2 000 euroa. Vähennyksen suuruus on 60 prosenttia 2 000 euroa ylittävältä osalta ja sitä myönnetään korkeintaan 2 400 euroa vakituista asuntoa kohden. Sähköenergialaskujen perusteella myönnettävä kotitalousvähennys ei vaikuta muuhun kotitalousvähennykseen.

Vähennyksen voi joko ilmoittaa verokorttihakemuksessa tammikuusta alkaen tai esitäytetylle veroilmoitukselle keväällä 2024.

Sähköenergialaskujen perusteella myönnettävän kotitalousvähennyksen arvioidaan vähentävän verotuloja yhteensä noin 265 miljoonalla eurolla ja sen arvioidaan koskevan noin 252 000 kotitaloutta.

Lisätietoja vähennyksestä ja sen hakemisesta löytyy Verohallinnon verkkosivuilta

Kotitaloudet, jotka eivät pysty pienien tulojen vuoksi hyödyntämään verovähennystä, voivat verovähennyksen sijaan hakea Kelan myöntämää sähkötukea. Lisätietoa Kelan myöntämästä sähkötuesta löytyy Kelan verkkosivuilta

Lisätietoja: 
Neuvotteleva virkamies Timo Annala, puh. 02955 30318, timo.annala(at)gov.fi

Tulorekisterin käyttäjien piiri laajenee

Tulotietojärjestelmästä annetun lain muutoksen myötä tulorekisteriin tulisi vuoden alusta useita uusia tietojen käyttäjiä, muun muassa hyvinvointialueet, Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikkö, poliisi, Tulli ja Maahanmuuttovirasto. Tiedonvälitys uusille käyttäjille tulorekisterin kautta nykyisten menetelmien sijasta vähentää osapuolten hallinnollista taakkaa. Tiedon käyttäjille uudistus tarjoaa mahdollisuuksia toimintaprosessien automatisointiin sekä vähentää manuaalityötä ja tapauskohtaisia tietopyyntöjä.

Lisätietoja:
Lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen, puh. 02955 30239, jukka.vanhanen(at)gov.fi

Muutoksia kuntien yhteisöveron jako-osuuksiin

Verontilityslain säännöksiä, jotka koskevat veronsaajaryhmien yhteisöveron pysyvää jako-osuutta ja väliaikaisesti sovellettavia jako-osuuksia verovuosille 2023-2029, muutetaan. Myös tuloverolakiin tehdään vastaavat muutokset, jotta osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti vastaisi jatkossakin kuntien osuutta yhteisöverosta. 

Jako-osuuksien muutoksilla kompensoidaan valtion vuoden 2023 talousarvioesitykseen sisältyvistä, ostovoiman vahvistamiseksi toteutettavista varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta sekä yksityisen hoidon tuen hoitolisän korottamisesta aiheutuva vaikutus kunnille. Lisäksi jako-osuuksien muutoksilla kompensoidaan kunnille yhteisöverotukseen tehtävistä veroperustemuutoksista aiheutuvat verotuottomuutokset hallitusohjelman mukaisesti.

Yhteisöveron jako-osuuksien muutosten johdosta kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotetaan ja valtion osuutta vastaavasti alennetaan. Kuntien pysyvää jako-osuutta korotetaan 1,52 prosenttiyksiköllä 21,88 prosentista 23,40 prosenttiin ja valtion jako-osuutta alennetaan vastaavasti. Verovuodelta 2023 tehtävissä yhteisöveron tilityksissä kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotetaan 1,46 prosenttiyksiköllä 23,91 prosenttiin ja valtion jako-osuutta alennetaan vastaavasti. Yhteisöveron jako-osuuksia koskevat verontilityslain ja tuloverolain muutokset perustuvat kansanedustajien lakialoitteeseen ja ne on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023.

Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Veera Koski-Ekstén, puh. 029 5530 316, veera.koski-eksten(at)gov.fi
Erityisasiantuntija Jussi Laitila, puh. 029 5530 604, jussi.laitila(at)gov.fi

Tutkimus- ja kehittämistoiminnalle uusi laajempi verokannustin

Laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa luo Suomeen uuden T&K-toiminnan verokannustimen. Kyse on yleisestä, kaikkien sellaisten elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavien verovelvollisten saatavilla, joilla on omaan toimintaansa liittyvän T&K-toiminnan palkka- ja ostopalvelumenoja. Kannustin on niin sanottu yhdistelmävähennys, eli siihen sisältyy T&K-toiminnan menoihin perustuva yleinen lisävähennys sekä menojen lisääntymiseen perustuva ylimääräinen lisävähennys. 

Yleisen lisävähennyksen määrä on 50 prosenttia verovelvollisen omaan T&K-toimintaan liittyvistä palkka- ja ostopalvelumenoista. Yleisen lisävähennyksen verovelvolliskohtainen enimmäismäärä verovuonna on 500 000 euroa ja alaraja 5 000 euroa. Verovelvollinen voi lisäksi saada hyväkseen T&K-toiminnan määrän lisääntymiseen perustuvan 45 prosentin suuruisen ylimääräisen lisävähennyksen, mikäli verovuoden aikana tehdyn T&K-toiminnan määrä on lisääntynyt verrattuna edelliseen verovuoteen. Myös ylimääräisen lisävähennyksen enimmäismäärä verovuonna on 500 000 euroa, mutta ylimääräiselle lisävähennykselle ei ole alarajaa. 

Lakia sovelletaan rinnakkain tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä verovuosina 2021–2027 annetun lain säännösten kanssa siten, ettei uuden kannustimen yleistä lisävähennystä saa samoista menoista, joiden perusteella on vaadittu toisen lain mukainen lisävähennys. Lisävähennyksiä ei myöskään saa tehdä sellaisten menojen perusteella, joihin on saatu muuta julkista tukea. Lisävähennykset otetaan huomioon verovuoden tappiota vahvistettaessa. 
Lakia sovelletaan yleisen lisävähennyksen osalta ensimmäisen kerran vuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa ja ylimääräisen lisävähennyksen osalta ensimmäisen kerran verovuodelta 2024 toimitettavassa verotuksessa.

Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki 29.12. 

Lisätietoja: 
Veroasiantuntija Tiia Hyysalo, puh. 029 553 0407, tiia.hyysalo(at)gov.fi 
Hallitusneuvos Jari Salokoski, puh. 029 553 0437 jari.salokoski(at)gov.fi

Muutoksia yritysten korkovähennysrajoituksiin

Korkovähennysrajoituksen infrastruktuuripoikkeus laajenee koskemaan myös yksityisomisteisia yhteisöjä, jotka toteuttavat julkisyhteisön tilaamaa pitkän aikavälin julkista infrastruktuurihanketta.

Lisäksi korkovähennysrajoituksen tasevertailuun perustuvan poikkeuksen soveltamista tiukennetaan siten, että poikkeuksen soveltumiseen vaikuttaa jatkossa myös suoritettujen korkojen määrä.

Lisätietoja: 
Erityisasiantuntija Antti Sinkman, puh. 029 553 0817, antti.sinkman(at)gov.fi

Peitellyn osingon veronalaisuus nousee 75 prosentista 100 prosenttiin

Peitelty osinko on jatkossa kaikissa tapauksissa kokonaan veronalaista tuloa. Kyse on yhdestä pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa linjatusta toimenpiteestä kansainvälisen veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun ehkäisemiseksi.

Lisätietoja: 
Erityisasiantuntija Antti Sinkman, puh. 029 553 0817, antti.sinkman(at)gov.fi

Irtaimen käyttöomaisuuden korotettuja poistoja jatketaan kahdella vuodella

Laki koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020–2023 on mahdollistanut yrityksille tällaisen omaisuuden hankintamenoista tehtävät poistot kaksinkertaisina verrattuna säännönmukaisiin poistoihin. Kyseessä on ollut määräaikainen laki vuosille 2020–2023. Lain voimassaoloa pidennetään siten, että näitä uuden irtaimen käyttöomaisuuden kaksinkertaisia poistoja voi tehdä verovuosien 2020–2023 lisäksi myös verovuosien 2024 ja 2025 verotuksessa. Muutoksen tavoitteena on tukea yritysten investointeja.

Lisätietoja: 
Erityisasiantuntija Antti Sinkman, puh. 029 553 0817, antti.sinkman(at)gov.fi

Muutoksia arvonlisäverolakiin sekä eräisiin muihin lakeihin

Vakuutusyhtiölaissa ja vakuutusyhdistyslaissa tarkoitettu vakuutusomistusyhteisö sekä sijoituspalvelulaissa tarkoitettu omistusyhteisö voivat jatkossa kuulua arvonlisäverolaissa tarkoitettuun verovelvollisuusryhmään. Muutoksella korjataan vanhentunut säädösviittaus kirjanpitoasetukseen sekä päivitetään sääntely vastaamaan rahoitusalan sääntelyssä tapahtunutta kehitystä.

Arvonlisäverolain erityisjärjestelmissä annettavien veroilmoitusten korjausmenettelyä muutetaan sallimalla 1.7.2023 alkaen korjaus myöhemmin annettavassa veroilmoituksessa eikä vain seuraavilta verokausilta annettavassa veroilmoituksessa.

Arvonlisäverolain laskujen säilytyspaikkaa ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain tositteiden ja muun aineiston esittämistä koskevat säännökset muuttuvat siten, että elinkeinonharjoittaja voi jatkossa lähtökohtaisesti itse määrätä säilytyspaikan. Tietoteknisen kehityksen vuoksi tarpeettomiksi käyneistä säilytyspaikan maantieteellisistä rajoitteista luovutaan. 

Lisäksi arvonlisäverolain, oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain ja ennakkoperintälain laiminlyöntimaksuihin liittyviä säännöksiä on täsmennetty. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait 29.12.

Lisätietoja: 
Erityisasiantuntija Pauliina Pitkänen, puh. 02955 30395, pauliina.pitkanen(at)gov.fi

Henkilökuljetukset vapautetaan arvonlisäverosta

Kotimaan henkilökuljetukset vapautetaan väliaikaisesti arvonlisäverosta. Vapautukseen liittyy oikeus vähentää hankintoihin sisältyvä vero eli kysymys on niin sanotusta nollaverokannasta. Nollaverokantaa sovelletaan kaikkiin kotimaassa tapahtuviin henkilökuljetuspalveluihin, kuten esimerkiksi juna-, linja-auto-, taksi-, lentokone- ja laivakuljetuksiin. Muutos ei vaikuta suoraan Suomesta ulkomaille tai ulkomailta Suomeen tapahtuviin henkilökuljetuksiin, jotka ovat jo nykyisin nollaverokannan alaisia.

Vapautus on voimassa 30.4.2023 saakka. 

Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Marja Niiranen, puh. 02955 30238, marja.niiranen(at)gov.fi

Arvonlisäverotuksen hankintaneutraalisuutta turvataan sote-uudistuksessa

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lukien parannetaan arvonlisäverotuksessa hankintaneutraalisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon verottomien hankintojen osalta. Hyvinvointialueilla on oikeus saada palautuksena verottomiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja tavarahankintoihin sisältyvä laskennallinen arvonlisävero. Laskennallinen vero on 5 % palvelun tai tavaran ostohinnasta. 

Oikeus palautukseen koskee myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuseen tulevia Helsingin kaupunkia ja HUS-yhtymää sekä hyvinvointiyhtymiä. 

Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Marja Niiranen, puh. 02955 30238, marja.niiranen(at)gov.fi

Biokaasun ja sähköpolttoaineiden verotukseen muutoksia 

Toimintaympäristön ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden parantamiseksi lämmityksessä ja työkoneissa käytettävän kestävän lämmitysbiokaasun verotukea pienennetään. Täyden verottomuuden sijasta siitä kannetaan matala valmistevero, joka on energiaverodirektiivin vähimmäisverotason mukainen 1,20 euroa megawattitunnilta. Verotuki pienenee nykyisestä 10,33 eurosta 9,13 euroon megawattitunnilta. Valtaosa kestävästä lämmitysbiokaasusta on lisäksi hiilidioksidiverotonta. Kestävän lämmitysbiokaasun pientuotanto säilyy verottomana. 

Muuta kuin biologista alkuperää olevat uusiutuvat nestemäiset ja kaasumaiset liikenteen polttoaineet tulevat jakeluvelvoitteen piiriin vuoden 2023 alusta. Verotuksessa selkeytetään, mitä verotasoa tällaisiin sähköpolttoaineisiin sovelletaan. Vety säilyy edelleen verottomana. 

Muutoksilla ei arvioida olevan merkittäviä fiskaalisia vaikutuksia.

Lisätietoja:
Lainsäädäntöneuvos Leo Parkkonen, puh. 02955 30372, leo.parkkonen(at)gov.fi

Jäteveroa korotetaan ja veropohjaa laajennetaan

Jäteveron ympäristöohjauksen tason säilyttämiseksi veroa korotetaan vuodesta 2023 alkaen 70 eurosta 80 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Veropohjan laajentaminen toteutetaan kahdessa vaiheessa. Jäteveroa maksetaan vuodesta 2023 alkaen rakentamisessa ja purkamisessa syntyvästä kipsijätteestä sekä vuodesta 2027 alkaen viherlipeäsakasta. Nämä jätteet ovat nykyisin jäteveron ulkopuolella, mutta niillä on todettua hyötykäyttöä. Veronmuutokset kasvattavat jäteveron tuottoa yhteensä vuositasolla noin 8 miljoonaa euroa.

Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Krista Sinisalo, puh. 02955 30248, krista.sinisalo(at)gov.fi

Uusi tiedonantovelvollisuus digitaalisen alustatalouden toimijoille

Digitaalisen alustatalouden toimijat eli alustaoperaattorit ovat vuoden 2023 alusta lähtien velvollisia keräämään tietoja alustojen välityksellä harjoitetusta myynti- ja vuokraustoiminnasta sekä ilmoittamaan kerätyt tiedot vuosittain tammikuun loppuun mennessä Verohallinnolle. Tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvat huoneistojen ja kiinteän omaisuuden sekä liikennevälineiden vuokraus, tavaroiden myynnit ja henkilökohtaiset palvelut. Tiedot on ilmoitettava Verohallinnolle ensimmäisen kerran vuoden 2024 tammikuun loppuun mennessä vuoden 2023 tapahtumista.

Tiedonantovelvollisuus perustuu virka-apudirektiiviin tehtyyn muutokseen. Suomi tulee vaihtamaan alustaoperaattoreilta saatuja tietoja muiden jäsenvaltioiden kanssa. Suomi tulee vastaavasti saamaan muilta jäsenvaltioilta tietoja Suomessa verovelvollisten henkilöiden ja yritysten myynti- ja vuokraustoiminnasta ulkomaisilla alustoilla.

Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Antti Kurikka, puh. 0295 530 535, antti.kurikka(at)gov.fi

Valtion virastojen aukiolosääntely uudistuu

Vuodenvaihteessa tulee voimaan laista ja asetuksesta muodostuva kokonaisuus, jolla luodaan selkeät raamit ja vähimmäisvaatimukset valtion viranomaisten aukiololle. Viranomainen osoittaa ajanvarauksetonta käyntiasiointia varten auki olevat asiointipaikkansa itse, ja aukioloaikojen kellonaikakohtaisesta sääntelystä luovutaan pääsääntöisesti.

Aukioloaika tulee jatkossa järjestää siten, että huomioon otetaan alueen asiakkaiden tarpeet. Lisäksi aukioloaika on suhteutettava viranomaisen hoitamien asioiden merkitykseen asiakkaalle. Asetus velvoittaa viranomaiset pitämään päätoimipaikoillaan olevat asiointipaikat auki vähintään kuuden tunnin ajan arkipäivisin. Lisäksi asiointipaikkojen tulisi olla auki vähintään kolmen tunnin ajan arkipäivisin, jos toimipaikassa on asiakkaita vähintään puolet päätoimipaikaan verrattuna. Kyseessä on vähimmäistaso, eli toimipaikat voivat olla auki myös pidempään. Muiden toimipaikkojen tarkemmista aukiolosta virastot päättävät itse, mutta aukiolon on silloinkin täytettävä laissa säädetyt puitteet. Muut toimipaikat voivat palvella asiakkaita myös puhtaasti ajanvarauksella.

Valtion virastot ovat olleet ennen auki pääsääntöisesti arkisin kello 8.00–16.15. Viranomaisten nykyisiin aukiolokäytäntöihin ei kohdistu kuitenkaan välittömiä muutospaineita.

Yhteispalvelulain soveltamisala laajenee hyvinvointialueisiin

Lisäksi vuodenvaihteessa yhteispalvelulain soveltamisala laajenee koskemaan hyvinvointialueita. Jatkossa hyvinvointialueet samoin kuin valtion viranomaiset, kunnalliset viranomaiset ja Kansaneläkelaitos voivat järjestää ja hoitaa asiakaspalvelutehtäviään yhteistyössä.

Lisätietoja:
Lainsäädäntöneuvos Elina Isoksela, puh. 0295 530 116, elina.isoksela(at)gov.fi

Valtion henkilöstön työtapaturmasuoja laajenee etätyössä

Vuoden 2023 alusta tulee voimaan uusi laki, jonka mukaan korvataan valtion henkilöstölle etätyössä sattuneet työtapaturmat. Korvattavan etätyötapaturman tulee liittyä työntekoon tai työnteon vuoksi tehtävään siirtymiseen.

Valtio ei voi ottaa henkilöstölleen yksityisiä lisävakuutuksia. Valtion henkilöstön työtapaturmat korvaa lain mukaan Valtiokonttori. Työtapaturmasuojan laajentaminen etätyössä vaati erillisen lainsäädännön, jotta valtion henkilöstön etätyössä tapahtuvien tapaturmien korvaaminen muuttuu samantyyppiseksi kuin yksityinen vakuutusturva. Etätyöskentely on lisääntynyt koronapandemian aikana. Lisäksi valtiolla edistetään uusia työnteon tapoja ja monipaikkaista työtä, kuten etätyötä.

Lisätietoja:
Yksikönpäällikkö Juha Madetoja, puh. 0295 530 572, juha.madetoja(at)gov.fi
Lainsäädäntöneuvos Jarmo Huotari, puh. 0295 530 418, jarmo.huotari(at)gov.fi

Asetus aluehallintovirastojen maksuista tammi–kesäkuussa vuonna 2023

Valtioneuvosto on säätänyt aluehallintovirastojen suoritteiden eli palveluiden maksuista tammi–kesäkuussa vuonna 2023. Virastojen maksuja tarkastellaan uudelleen jo kesällä 2023 maksutason saattamiseksi kustannusten edellyttämälle tasolle. Maksuasetus koskee aluehallintovirastojen maksuja, jotka hallinnossa asioiva maksaa.

Monien suoritteiden hintoja nostetaan ensi vuonna, jotta kustannukset pystytään kattamaan paremmin. Kustannusvastaavuuden parantamiseksi asetuksen liitteenä olevassa maksutaulukossa korotetaan yksityisten sosiaalipalvelujen ja yksityisen terveydenhuollon lupamaksuja, alkoholihallinnon maksuja, elinkeinovalvonnan maksuja, eläinkoelupien ja hautaustoimilaissa tarkoitettujen lupien maksuja. Näiden maksujen tarkoituksena on kattaa kustannukset, jotka luvan tai muun vastaavan suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuu.

Aluehallintovirastojen myöntämät ympäristö- ja vesitalousluvat hinnoitellaan edelleen suoritteiden tuottamisesta valtiolle aiheutuvia kustannuksia alemman hinnan mukaan. Niidenkin hintoja nostetaan tavoitteena kattaa maksutuloilla 60–70 prosenttia suoritteiden tuottamiskustannuksista.

Lisätietoja:
Finanssineuvos Janne Öberg, puh. 0295 530 473, janne.oberg(at)gov.fi

Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista tammi-kesäkuussa vuonna 2023

Valtionavustuksia koskevien tietojen hyödyntämisen mahdollisuudet paranevat 

Suomeen perustetaan valtionavustustoiminnan tietovaranto ja valtionavustusten hakijoille ja valtionapuviranomaisille tarkoitetut yhteiset digitaaliset palvelut. Tietovaranto ja palvelut ovat perusta valtionavustuksia koskevien tietojen hyödyntämiselle ja vaikuttavan, tuloksellisen ja läpinäkyvän valtionavustusten hallinnoinnin kehittämiselle. Valtiokonttori ylläpitää ja tuottaa tietovarannon ja digitaaliset palvelut. 

Kaikkia valtionapuviranomaisia koskeva vähimmäistietojen toimittamisvelvollisuus tulee voimaan pääsääntöisesti lokakuussa 2023. Velvollisuus tarkoittaa, että valtionapuviranomaiset toimittavat tietovarantoon tallennettaviksi perustietoja valtionavustusten saajista, myönnettyjen valtionavustusten euromääristä, käyttötarkoituksista ja alueellisesta kohdentumisesta. Valtionavustusten hakuilmoitukset ja valtionavustuksia koskevat vähimmäistiedot löytyvät jatkossa yhteisistä digitaalisista palveluista. 

Lisätietoja: 
Hankejohtaja Tuula Lybeck, puh. 0295 530 595, tuula.lybeck(at)gov.fi 
Budjettineuvos Jouko Narikka, puh. 0295 530 017, jouko.narikka(at)gov.fi

Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 22,09 prosenttia vuonna 2023

Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti on vuoden 2023 alusta 22,09 prosenttia. Kuntien omarahoitusosuus on siten 77,91 prosenttia.

Peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuu vuonna 2023 kaksi määräaikaista vähennystä: pitkäaikaistyöttömien eläketuen menojen vähennys 0,18 euroa asukasta kohden sekä kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmän päättymiseen liittyvä vähennys 0,36 euroa asukasta kohden. Jälkimmäinen vähennys on aiemmin ehdotettua (HE 155/2022) pienempi, koska sen määrässä on eduskuntakäsittelyn yhteydessä otettu huomioon valtion täydentävässä talousarvioesityksessä momentille palautettuja, edellisinä vuosina käyttämättä jääneitä määrärahoja.

Lisäksi esityksen eduskuntakäsittelyssä täsmennettiin sitä, miten laskelmat kunnilta hyvinvointialueille siirtyvästä rahoituksesta tarkistetaan vuonna 2023 (57 § 4 mom.). Kuntien kunnallis- ja yhteisöverotulot otetaan laskelmissa huomioon tilinpäätöstietojen sijasta maksuunpantujen verotulojen perusteella. Näin on tehty sote-uudistusta koskevissa aiemmissakin laskelmissa kuten verotulojen siirtoa koskevassa laskelmassa keväällä 2022. 

Tasavallan presidentti vahvisti 20.2.2022, että laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta tulee voimaan 1.1.2023. 

Lisätietoja:
Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, puh. 02955 30266, eeva.maenpaa(at)gov.fi

Henkilötunnukseen otetaan vuoden 2023 alusta lähtien käyttöön uusia välimerkkejä, jotka osoittavat vuosisadan

Jo käytössä olevat henkilötunnukset eivät uudistuksen vuoksi muutu. Esimerkiksi Suomeen työn johdosta muuttaville ulkomaalaisille annettavissa henkilötunnuksissa voidaan ottaa uusia välimerkkejä käyttöön.

2000-luvulla syntyneillä otetaan nykyisen A-kirjaimen lisäksi käyttöön kirjaimet B, C, D, E ja F. 1900-luvulla syntyneillä otetaan nykyisen yhdysmerkin (-) lisäksi käyttöön kirjaimet Y, X, W, V ja U.

Asetuksella henkilötunnukseen sisältyvä välimerkki tulee myös yksilöiväksi osaksi tunnusta eli henkilötunnukset voi erottaa toisistaan pelkästään eri välimerkki. Uuden välimerkin sisältäviä henkilötunnuksia annetaan vasta nykyisin käytössä olevien välimerkkien loputtua. Asetuksen tuomilla muutoksilla moninkertaistetaan käytettävissä olevien tunnusten määrä ja varmistetaan niiden riittävyys tulevaisuudessa.

Lisätietoja:
Yksikön päällikkö Maarit Huotari, puh. 029 553 0518, maarit.huotari(at)gov.fi
Osastopäällikkö Jarkko Levasma, puh. 029 553 0117, jarkko.levasma(at)gov.fi