Hallitus sopi kuluvan vuoden toisesta lisätalousarvioesityksestä
Hallitus sopi tänään vuoden 1998 toisesta lisätalousarvioesityksestä. Lisäbudjetti koostuu pääosin jo tehtyjen ratkaisujen meno- tai tulovaikutuksista sekä arvioiden tarkentumisesta.
Kokonaistaloudellisesta kehityksestä ei ole tässä yhteydessä tehty uusia arvioita. Talouskasvu on pysynyt varsin vahvana, vaikka talouden kasvuvauhti hidastuneekin vuoden loppua kohti. Kansainväliseen talouskehitykseen kohdistuvasta epävarmuudesta huolimatta on perusta kotimaisen kysynnän kasvun jatkumiselle hyvä. Korkotaso on pysynyt matalana ja hintojen nousu maltillisena; myös käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat.
Menojen nettolisäys on 7 491 milj. mk ja tulojen nettolisäys 13 717 milj. mk. Täten vuoden 1998 talousarviossa 15 440 milj. markaksi arvioitua valtion nettolainanoton määrää voidaan alentaa 9 110 milj. markkaan. Vähennyksessä on mukana siten tämän vuoden molempien lisätalousarvioiden ylijäämäisyys.
Vuoden 1998 budjettitalouden menot nousevat 197,1 mrd. markkaan. Suurin yksittäinen menolisäys on valtion markkamääräisen velan nettokorkomenojen nousu 4 908 milj. markalla. Tämä aiheutuu siitä, että sarjaobligaatioiden emissiovoitot jäävät arvioitua pienemmiksi ja vuonna 1999 erääntyvä sarjaobligaatiolaina on vaihdettu uusiin lainoihin. Nämä toimenpiteet vähentävät tulevien vuosien korkomenoja. Valuuttamääräisen velan korkomenojen kasvu johtuu puolestaan valuuttakurssien muutoksista. Valtionvelan hoitomenot lisääntyvät tässä lisätalousarvioesityksessä yhteensä 5 243 milj. mk.
Hallitus on päättänyt esittää EU:n rakennerahasto-ohjelmien määrärahojen budjetointia uudelleen eräiltä osin. Uudelleen budjetoitaviksi tulevien määrärahojen käyttöoikeus on päättynyt ja ne ovat peruuntuneet rakennerahasto-ohjelmien ennakoitua hitaamman käynnistymisen vuoksi. Uudelleen budjetoimalla varmistetaan rakennerahasto-ohjelmien toteutus suunnitellussa laajuudessa.
Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään 200 milj. mk lähinnä lentotoiminnan ja kotimaisen puolustustarviketeollisuuden työllisyyden turvaamiseksi. Puolustushallinto aloittaa omistamiensa asuntojen yhtiöittämisen.
Valtion kiinteistöstrategian toteuttamista jatketaan perustamalla osakeyhtiömuotoinen kiinteistökonserni. Siihen siirretään valtionhallinnon ja valtion yhtiöiden vaihto-omaisuusluonteista kiinteistö-, tontti- ja osakeomaisuutta. Ahvenenmaan itsehallintolaista aiheutuviin menoihin esitetään 143 milj. markan lisäystä.
Valtion ja Helsingin kaupungin sopimuksen mukaisesti Viikin alueen alueluovutuksista kuluvana vuonna kertyvät tulot, 187 milj. mk, esitetään myönnettäväksi Helsingin yliopiston Viikin alueen investointeihin.
Oppisopimuskoulutuksen valtionosuuksiin arvioidaan tarvittavan 170 milj. mk lisäystä oppisopimusten ennakoitua suuremman määrän johdosta.
Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja kertyy 90 milj. mk arvioitua enemmän. Tästä hallitus esittää taiteen tukemiseen 43 milj. mk, liikunnan ja nuorisokasvatustyön tukemiseen 30 milj. mk ja tieteen tukemiseen 17 milj. mk.
Satovahinkojen korvaamiseen hallitus esittää 270 milj. mk, mikä myönnettäisiin viljelmäkohtaisina korvauksina. Maatilalainojen korkotukilainavaltuutta lisätään 200 milj. mk.
Porvoo-Koskenkylä ?moottoritien rakentamiseen esitetään 270 milj. mk sopimusvaltuutta ja 90 milj. markan määrärahaa.
Ratojen kulunvalvontajärjestelmien rakentamisen nopeuttamiseksi esitetään ratahallintokeskukselle perusradanpitoon lisäystä 150 milj. mk.
Valtioneuvostolle esitetään valtuuksia hyväksyä omistusjärjestelyt Inspecta Oy:n osalta, jonka seurauksena valtio luopuu kahden kolmanneksen määräenemmistöasemasta, mutta säilyttäisi kuitenkin yhden kolmasosan määrävähemmistöaseman. Valtiolle lunastettavien osakeyhtiöiden osakkeiden hankintaa varten esitetään yhteensä 700 milj. markan määrärahaa.
Arviota valtion osuudesta sairausvakuutuslaista johtuvista menoista tarkistetaan 450 milj. mk pienemmäksi ja arviota kansaneläkelain mukaisista menoista puolestaan 142 milj. mk suuremmaksi.
Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin arvioidaan tarvittavan 151 milj. markan lisäystä.
Työttömyysturvamenojen arvioon esitetään nettomääräisesti noin 300 milj. markan vähennystä, joka johtuu työttömyyden alenemisesta. Työmarkkinatuen menojen arviomäärärahaa korotettaisiin puolestaan 361 milj. markalla. Vastaavasti ansiosidonnaisen työttömyysturvan valtionosuuden määrärahatarpeen arvioidaan alenevan 557 milj. mk ja perusturvamenojen 107 milj. mk.
Asumistukeen arvioidaan tarvittavan 170 milj. mk.
Verotulojen arvioidaan lisääntyvän yhteensä 8 430 milj. mk. Verotulojen vähennyksiä sisältyy lisätalousarvioesitykseen yhteensä 1 340 milj. mk, joten verotulojen nettolisäys on 7 090 milj. mk. Tulo- ja varallisuusveron tuoton arvioidaan lisääntyvän sekä ansiotulojen että yhteisötulojen arvioitua suuremman kertymän johdosta 2 970 milj. mk. Korkotulojen lähdeveron tuoton arvioidaan laskevan 400 milj. mk korkotason laskun ja arvioitua alhaisemman verollisten talletusten määrän johdosta. Perintö- ja lahjaveron tuoton arvioidaan lisääntyvän 350 milj. mk. Arvonlisäveron tuoton arvioidaan nousevan 3 500 milj. mk arvioitua korkeammaksi. Leimaveron kertymä jää 880 milj. mk arvioitua pienemmäksi saamistodisteiden ja kiinnitysten leimaveron kumoamisen johdosta. Autoveroa arvioidaan kertyvän 480 milj. mk, moottoriajoneuvoveroa 80 milj. mk ja varainsiirtoveroa 850 milj. mk arvioitua enemmän.
Sekalaisia tuloja arvioidaan kertyvän nettomääräisesti lisää 5 007 milj. mk. Suurimmat lisäykset on merkitty muihin sekalaisiin tuloihin. Osakemyynneistä kertyvinä tuloina on merkitty lisäystä 4 600 milj. mk ja valtion maaomaisuuden ja tuloa tuottavien oikeuksien myynneistä 215 milj. mk. Valtionyhtiöiden osinkotuloihin on merkitty 1 620 milj. markan lisäys.
Lisäbudjettiesitys annetaan eduskunnalle 30.10.1998.