Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi
Suomen keskeiset haasteet ovat talouden kansainvälistymisen aiheuttamat paineet tuotantorakenteeseen ja työmarkkinoille sekä väestön ikääntymisen seuraukset työmarkkinoille ja julkiseen talouteen. Näin todetaan Lissabonin strategian mukaisessa Suomen kansallisessa toimenpideohjelmassa, jonka valtioneuvosto hyväksyi 13.10.2005. Ohjelma toimitetaan EU:n komissiolle lokakuun puolivälissä.
Euroopan unionin kehitys ei 2000-luvun alussa ole vastannut alkuperäisessä Lissabon-ohjelmassa vuonna 2000 asetettuja kunnianhimoisia tavoitteita. EU:sta piti vuoteen 2010 mennessä tehdä maailman dynaamisin ja kilpailukykyisin tietoon perustuva talousalue. Vaikka Suomi on edennyt tavoitteiden saavuttamisessa hyvin, useissa jäsenmaissa kehitys on ollut hyvin heikkoa.
Keväällä 2005 Lissabon-prosessia uudistettiin niin, että jäsenmaat saavat itse arvioida kiireellisimmät toimet kasvun ja työllisyyden edistämiseksi. Näin ne sitoutuvat asettamiensa tavoitteiden saavuttamiseen entistä paremmin ja toimenpiteet nivoutuvat kiinteästi hallitusten työskentelyyn. Jäsenmaiden tulee laatia toimenpideohjelma kasvun ja työllisyyden edistämiseksi vuosina 2005-2008.
Ikääntymiseen varauduttava, julkisia menoja hillittävä ja tuottavuutta parannettava
Suomen toimenpideohjelmassa keskeiseksi tavoitteeksi nostetaan talouden vakaus ja julkisen talouden kestävyys. Vakaa ja ennakoitava toimintaympäristö helpottaa yritysten ja kotitalouksien päätöksentekoa. On varauduttava ikääntymiseen, julkisten menojen hillintään ja julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseen. Varautumista ikääntymisen tuomiin haasteisiin on laajasti käsitelty hallituksen tulevaisuusselonteossa. Keskeinen merkitys varautumisessa on vuoden 2005 alusta asteittain toteutuvalla eläkejärjestelmän uudistamisella.
Finanssipolitiikan kestävyys edellyttää julkisten menojen hillintää. Tästä huolimatta hyvinvointipalvelut tulisi turvata ja muut julkisen vallan tehtävät hoitaa. Nämä näennäisesti ristiriitaiset tavoitteet ovat yhdistettävissä, kun julkisen sektorin tuottavuutta ja tehokkuutta nostetaan. Näihin tavoitteisiin pyritään paitsi valtion tuottavuusohjelmalla myös kehysbudjetoinnilla, kuntien valtionapujärjestelmän uudistamisella ja kunta- ja palvelurakennehankkeella.
Kasvua, yrittäjyyttä, kilpailua
Suomen on pyrittävä toteuttamaan kilpailukykyä ja tuottavuutta kohentavia rakenneuudistuksia. Suomen valitsemassa kasvustrategiassa keskeinen rooli on osaamisen kohottamisella ja innovaatiojärjestelmän ja sen hyväksikäytön parantamisella. Hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelmalla pyritään edistämään yrittäjyyttä. Markkinoiden toiminnalla ja kilpailulla on puolestaan tärkeä tehtävä tuottavuuden kohottamisessa ja hintojen kurissa pidossa. Viestintä- ja liikenneyhteyksien parantamiseen tähdätään mm. hallituksen laajakaistastrategialla ja infrastruktuurin kehitämisohjelmalla. Rakennemuutosta ja kestävää kehitystä tukevan ilmasto- ja energiastrategian uudistaminen on loppusuoralla ja kestävän kehityksen strategian uudistaminen käynnistynyt.
Työntekoa kannustettava ja työmarkkinat toimiviksi
Työllisyyspolitiikan tavoitteenasettelu voidaan tiivistää työllisyysasteen nostamiseen. Tämä edellyttää Suomen oloissa työurien pidentämistä, koska työikäisten määrä alkaa vähentyä. Työurien pitenemiseen pyritään paitsi eläkeuudistuksella myös erilaisin koulutukseen pääsyä helpottavin ja tutkintojen suorittamista jouduttavin toimenpitein. Myös työelämän kehittämishankkeilla on suuri merkitys työurien pidentämisessä, koska ne edesauttavat työssä jaksamista ja ammattitaidon säilymistä
Toimenpideohjelmassa painotetaan vero- ja etuusjärjestelmien sekä palkanmuodostuksen kannustinvaikutusten parantamista. Työhön kohdistuvaa verotusta on alennettu ja päätetty edelleen alentaa. Samalla on tuettu maltillisia tuloratkaisuja. Kotitalousvähennyksellä ja ikääntyvien matalapalkkaisten tuella pyritään parantamaan työllisyyttä valikoivasti. Etuusjärjestelmien kehittämisessä pyritään erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen. Tärkeä toimenpide on vuonna 2006 alkava työmarkkinatuen aktivointi. Käynnissä oleva työvoimapalvelu-uudistus pyrkii samaan tavoitteeseen.
Myös työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa on parannettava. Tämä edellyttää työvoima- ja koulutustarpeiden muutosten tehokasta ennakointia ja nopeaa muutoksiin reagointia sekä hyvin toimivia työmarkkinoita.
Lisätietoja:
ylijohtaja Anne Brunila, puh. (09) 160 33191
erityisasiantuntija Antti Romppanen, puh. (09) 160 33175
Julkaisu löytyy Internetistä osoitteesta www.vm.fi/julkaisusarjat (taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset).
>> Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi - Suomen kansallinen toimenpideohjelma 2005-2008