Valtioneuvoston päätös VM/2019/136
« Valtioneuvoston yleisistunto 7.10.2019 11.00
Valtiovarainministeriö
Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2020-2023
Ministeri
Mika Lintilä
Esittelijä
Osastopäällikkö, budjettipäällikkö Sami Yläoutinen, p. +35 8295530320
Asia
Valtioneuvosto asettaa julkisen talouden rakenteellisen keskipitkän aikavälin rahoitusasematavoitteen (MTO) -0,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden suunnitelmassa (JTS) asetetaan myös nimelliset rahoitusasematavoitteet julkisen talouden alasektoreille JTS:aan sisältyvässä kehyspäätöksessä asetetaan sitova menokehys vuosille 2020-2023. Vaalikauden kehys on asetettu s.e. kehystaso on v. 2023 1,4 mrd. euroa korkeampi kuin teknisessä kehyspäätöksessä. Vuosien 2021 ja 2022 menokehyksissä on varauduttu tulevaisuusinvestointiohjelman toisen vaiheen rahoitukseen yht. n. 1,7 mrd. euron kehysvarauksella. Jos tätä kehysvarausta jää käyttämättä, kehystasoa lasketaan vastaavasti. Kuntatalouden menorajoite suhteessa tekniseen JTS:aan asetetaan s.e. hallituksen toimenpiteet lisäävät nettona kuntatalouden toimintamenoja korkeintaan 520 milj. euroa v. 2023. JTS sisältää myös Suomen vakausohjelman sekä vastaa EU:n vaatimukseen keskipitkän aikavälin budjettisuunnitelmasta. JTS:ssa on huomioitu Ahvenanmaan tasoitusmaksun korotus 0,46 prosenttiin vuodesta 2021 alkaen, mikä lisää valtion menoja n. 4 milj. eurolla/vuosi. Liitteenä 1 olevassa muistiossa on todettu hallituksen neuvottelun 17.9.2019 jälkeen tehdyt muutokset ja tarkistukset.
Esitys
Valtioneuvosto tekee päätöksen julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 2020-2023
Vaikutukset
TALOUDELLISET: Budjettitalouden alijäämäksi ennakoidaan n. 2,0 mrd. euroa v. 2020. Alijäämä kasvaa n. 4,0 mrd. euroon v. 2023. Tekniseen JTS:aan verrattuna budjettitalouden tasapaino heikkenee keskimäärin n. 0,4 mrd. euroa/vuosi. Alijäämän kasvu aiheutuu hallituksen päättämistä pysyvistä menolisäyksistä, jotka ajoittuvat kehyskaudella etupainotteisemmin kuin verotuloja lisäävien veroperustemuutosten vaikutukset. Verotuloarvioita alentaa myös talousennusteen heikkeneminen. Korkoennusteen aleneminen laskee arviota valtionvelan korkomenoista. Valtionvelan oletetaan kasvavan n. 11 mrd. eurolla kehyskauden aikana ja velan suhde BKT:hen kohoaa 44 prosentista 45 prosenttiin. Kansantalouden tilinpidon mukainen julkisen talouden alijäämä on 1,4 % suhteessa BKT:hen v. 2023. Julkisen talouden rahoitusasemaa koskevien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää työllisyyden ja tuottavuuden kohenemista. Myös julkinen velka suhteessa BKT:hen kääntyy nousuun 2020-luvun alkuvuosina ja sen arvioidaan olevan 61,6 % suhteessa BKT:hen v. 2023. Velkasuhdetta kasvattaa vuodesta 2021 lähtien valtiontalouden menokehysten sisältämä hävittäjähankinnan rahoitus.
Päätös
Valtioneuvosto hyväksyi esityksen