Hoppa till innehåll
  • Statsrådet
    • Statsrådets kansli
    • Försvars­ministeriet
    • Kommunikations­ministeriet
    • Utrikes­ministeriet
    • Finans­ministeriet
    • Arbets- och närings­ministeriet
    • Justitie­ministeriet
    • Under­visnings- och kultur­ministeriet
    • Social- och hälsovårds­ministeriet
    • Inrikes­ministeriet
    • Jord- och skogs­bruks­ministeriet
    • Miljö­ministeriet

Valitse kieli:

This page is in Finnish. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på finska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea suomagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта финский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en finnois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Finnisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on englanniksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

Choose language:

Den här sidan är på engelska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта английский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en anglais. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Englisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ruotsiksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Swedish. Go to the English site »

Or choose language:

Välj språk:

Язык этого сайта шведский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en suédois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Schwedisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on pohjois-saameksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in North Saami. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på nordsamiska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта северосаамский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Vállje giela:

Cette page est en same du Nord. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Nordsamisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on venäjäksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Russian. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på ryska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea ruoššagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

выберите язык:

Cette page est en russe. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Russisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ranskaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in French. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på franska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea fránskkagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта французский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Choisir la langue:

Diese Seite ist auf Französisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on saksaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in German. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på tyska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта немецкий. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en allemand. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Wählen Sie Ihre Sprache:

  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Media
Valtiovarainministeriö framsida
Meny
  • Framsida
  • Ansvarsområden
    • Finanspolitiken Budgeten, EU, internationellt
    • Ekonomiska utsikter Prognoser
    • Beskattning Skattesystemet och beredningen
    • Finansmarknaden Stabila och välfunktionerande marknader
    • Förvaltningspolitiken Förvaltningsutveckling och strukturer
    • Kommunärenden Ekonomi, strukturer och samarbete
    • Välfärdsområdena Uppgifter, verksamhet och ekonomi
    • Offentliga förvaltningens ICT Informationspolicy och styrning
    • Staten som arbetsgivare Personalen och arbetsgivarverksamheten
  • Aktuellt
  • Projekt och lagberedning
  • Publikationer
  • Ministeriet
  • Kontaktinformation
  • Pressmeddelanden och nyheter
  • Evenemang
  • Aktuella teman
  • Finansministeriet i sociala medier
  • Beställ material
suomi svenskaLäs artikeln på svenska

Vuodenvaihteen muutoksia VM:n hallinnonalalla

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 22.12.2016 11.56
Tyyppi:Tiedote

Muutoksia tulee muun muassa verotukseen ja kuntajakoon.

Korjattu 26.1.: Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti on 0,41–0,90.

Täydennetty 29.12. kuntalakiin tulevat muutokset.

Tuloverotusta koskevia muutoksia

Valtionverotuksessa sovellettavan progressiivisen ansiotulon tuloveroasteikon tulorajoja korotetaan noin 1,1 prosentilla. Alimman tuloluokan marginaaliveroprosenttia alennetaan 6,5 prosentista 6,25 prosenttiin ja ylimmän tuloluokan marginaaliveroprosenttia 31,75 prosentista 31,5 prosenttiin.

Valtion tuloveroasteikko vuodelle 2017

Verotettava ansiotulo, euroa

Vero alarajan kohdalla, euroa

Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %

16 900—25 300

8,00

6,25

25 300—41 200

533,00

17,50

41 200—73 100

3 315,50

21,50

73 100—

10 174,00

31,50

Kunnallisverotuksen perusvähennys

Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 3 020 eurosta 3 060 euroon.

Lisätietoja:

Finanssisihteeri Filip Kjellberg, puh. 02955 30123, filip.kjellberg(a)vm.fi

Työtulovähennys

Työtulovähennyksen enimmäismäärä nousee 1 260 eurosta 1 420 euroon. Vähennyksen kertymäprosentti nousee 11,8 prosentista 12 prosenttiin ja poistumaprosentti nousee 1,46 prosentista 1,51 prosenttiin.

Lisätietoja:

Finanssisihteeri Filip Kjellberg, puh. 02955 30123, filip.kjellberg(a)vm.fi

Tulonhankkimisvähennys

Tulonhankkimisvähennyksen kaavamaista määrää korotetaan 620 eurosta 750 euroon.

Lisätietoja:

Finanssisihteeri Filip Kjellberg, puh. 02955 30123, filip.kjellberg(a)vm.fi

Valtionverotuksen eläketulovähennys

Valtionverotuksen eläketulovähennystä kasvatetaan korottamalla eläketulovähennyksen täyden määrän laskemiseksi käytettävää kerrointa 3,80:stä 3,81:een ja alentamalla vähennyksen poistumaprosenttia 44 prosentista 38 prosenttiin.

Lisätietoja:

Finanssisihteeri, Filip Kjellberg, puh. 02955 30123, filip.kjellberg(a)vm.fi

Kunnallisverotuksen eläketulovähennys

Kunnallisverotuksen eläketulovähennystä kasvatetaan kertomalla eläketulovähennyksen täyden määrän laskemiseksi käytettävää kerrointa 1,39:stä 1,393:een ja alentamalla vähennyksen poistumaprosenttia 54 prosentista 51 prosenttiin.

Lisätietoja:

Finanssisihteeri Filip Kjellberg, puh. 02955 30123, filip.kjellberg(a)vm.fi

Eläketulon lisävero

Eläketulon lisäveron määräytymisperusteet muuttuvat siten, että lisäveron tulorajaa korotetaan 45000 eurosta 47000 euroon ja veroprosenttia alennetaan 6 prosentista 5,85 prosenttiin.

Lisätietoja:

Finanssisihteeri Filip Kjellberg, puh. 02955 30123, filip.kjellberg(a)vm.fi

Kotitalousvähennys

Kotitalousvähennyksen vähennysprosentteja korotetaan viidellä prosenttiyksiköllä sekä maksetun työkorvauksen että palkan osalta.

Vähennykseen oikeuttavasta työkorvauksesta voi vähentää 45 prosentin sijasta 50 prosenttia. Kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä maksetusta palkasta voi vähentää 15 prosentin sijasta 20 prosenttia.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Timo Annala, puh. 02955 30318, timo.annala(a)vm.fi

Työnantajan entiselle työntekijälleen järjestämä terveydenhuolto

Työnantaja voi tarjota työterveyshuollon palveluita entiselle työntekijälleen verovapaasti kuuden kuukauden ajan työsuhteen päättämisestä.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Timo Annala, puh. 02955 30318, timo.annala(a)vm.fi

Vapaaehtoisten lisäeläkkeiden eläkeiät

Vuoden 2017 alusta voimaan tulevien eläkelainsäädännön muutoksien vuoksi tarkistetaan vapaaehtoisten yksilöllisten eläkevakuutusten, pitkäaikaissäästämissopimusten ja työntekijän maksamien kollektiivisen eläketurvan maksujen vähennyskelpoisuuden edellytyksenä olevia eläkeikää koskevia vaatimuksia. Kyseessä on teknisluonteinen muutos, jonka myötä eläkeiät määritetään etukäteen täysin ikävuosin vakuutetun syntymävuoden mukaan siten, että eläkeikä ei jäisi minkään ikäluokan osalta riippumaan elinajanodotteen muutoksista tulevina vuosina. Muutoksilla ei ole vaikutusta verovelvollisen oikeuteen saada eläkettä aiemmasta eläkeiästä silloin ja siltä osin, kuin verovelvolliselle on kertynyt eläkesäästöä maksuista myös ajalta, jolloin vähennyskelpoisuuden edellytyksenä olevat eläkeiät ovat olleet alemmat. Eläkeikä, josta lähtien säästäjällä on oikeus saada eläkettä, määräytyy kyseisen eläkesäästön kerryttämisajankohtana voimassa olleen ikärajan perusteella.

Lisätietoja:

Lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen, puh. 02955 30239, jukka.vanhanen(a)vm.fi

Perintö- ja lahjavero

Perintö- ja lahjaverotusta kevennetään veroasteikkojen kaikissa portaissa. Perittävän kuoleman johdosta lähiomaiselle tai kuolinpesälle maksettavan vakuutuskorvauksen ja siihen verrattavan taloudellisen tuen osittainen verovapaus poistetaan.

Puolisovähennystä korotetaan 60 000 eurosta 90 000 euroon ja alaikäisyysvähennystä korotetaan 40 000 eurosta 60 000 euroon.

Perintöveroa ei peritä ulosottoteitse, sen perusteella ei haeta verovelvollista konkurssiin eikä tietoa siitä merkitä verovelkarekisteriin ennen kuin kaksi vuotta on kulunut veron ensimmäisestä eräpäivästä.

Uusia säännöksiä sovelletaan, jos verovelvollisuus on syntynyt, eli perinnönjättäjä on kuollut tai lahja on annettu, lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Perintöveron perintää koskevaa säännöstä sovellettaisiin kuitenkin myös, jos verovelvollisuus on alkanut ennen lain voimaantuloa ja veron ensimmäinen eräpäivä on 1.11.2017 tai sen jälkeen. Eduskuntakäsittelyssä vakuutuskorvausten verovapauden poistamiselle myönnettiin vuoden mittainen siirtymäaika siten, että vanhoja säännöksiä sovelletaan yhden vuoden ajan lain tultua voimaan.

Tuloverolain luovutusvoittoverotusta koskevia säännöksiä muutetaan samalla siten, että myytäessä perintönä tai lahjana saatu maatila, muu yritys tai sen osa, johon on sovellettu perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevia säännöksiä, hankintamenona pidetään huojennussäännösten mukaista aliarvostettua arvoa.

Lisätietoja:

Lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen, puh. 02955 30239, jukka.vanhanen(a)vm.fi

Metsälahjavähennys

Metsätilojen sukupolvenvaihdosten edistämiseksi metsätilan sukupolvenvaihdoksen johdosta suoritettavan lahjaveron perusteella myönnetään metsälahjavähennys, joka tehdään metsätalouden puhtaasta pääomatulosta. Vähennyspohja muodostuu lahjana saadun varojen arvostamisesta annetun lain mukaisen arvon 30 000 euroa ylittävään osaan, kuitenkin aina vähintään metsämaan 100 hehtaaria ylittävään osaan, kohdistuvan lahjaveron perusteella. Euromääräinen raja-arvo perustuu metsämaan hehtaarikohtaiseen tuottoon, jolla määriteltäisiin huojennuksen edellytyksenä oleva metsämaan vähimmäispinta-ala eri kunnissa.

Lisätietoja:

Lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen, puh. 02955 30239, jukka.vanhanen(a)vm.fi

Yrittäjävähennys

Elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden tuloksesta voi vähentää verotuksessa viisi prosenttia, kun tulos otetaan huomioon luonnollisen henkilön tai kuolinpesän verotuksessa. Metsätalouden verotuksessa otetaan huomioon vastaava vähennys.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Anu Rajamäki, puh. 02955 30398, anu.rajamaki(a)vm.fi

Nestemäisten polttoaineiden valmistevero sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmistevero

Liikennepolttonesteiden kuten moottoribensiinin, dieselöljyn ja niitä korvaavien bio-polttoaineiden veron sekä energia- että hiilidioksidiosuutta korotetaan. Hiilidioksidi-tonnin arvon nousee 58 eurosta 62 euroon ja energiasisältöveroon tehdään lähes vastaavan suuruinen korotus. Moottoribensiinin vero nousee yhteensä 2,12 senttiä litralta ja dieselöljyn 2,41 senttiä litralta.

Lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veron energia- ja hiilidioksidiosuutta korotetaan. Kevyen ja raskaan polttoöljyn, kivihiilen ja maakaasun hiilidioksiditonnin arvo nousee 54 eurosta 58 euroon. Energiasisältöveroa korotetaan 0,4 eurolla megawattitunnilta.

Kaivostoiminnassa ja louhinnassa kulutettu sähkö siirtyy korkeammin verotetusta sähköluokasta I takaisin alennettuun teollisuuden sähköveroluokkaan II. Lisäksi kaivostoiminta palautuu energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautuksen piiriin.

Lisätietoja:

Lainsäädäntöneuvos Leo Parkkonen, puh. 02955 30372, leo.parkkonen(a)vm.fi

Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien verotus

Makeisten ja jäätelön valmisteverosta luovutaan. Virvoitusjuomaveron piiristä poistetaan maustamattomat kasvipohjaiset maitoa korvaavat juomat sekä jääpalat.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Pia Kivimies, puh. 02955 30183, pia.kivimies(a)vm.fi

Tupakkavero

Savukkeiden, sikarien ja pikkusikarien, piippu- ja savuketupakan sekä savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan veronkorotuksia jatketaan vuonna 2017. Vuonna 2017 vero nousee tammikuun ja heinäkuun alussa. Vero nousee savukkeiden osalta keskimäärin 11 prosenttia.

Sähkösavukkeissa käytettäväksi tarkoitetut nesteet tulevat verollisiksi. Veron määrä on 0,30 euroa millilitraa kohden.

Lisätietoja:

Finanssisihteeri Jenni Oksanen, puh. 02955 30577, jenni.oksanen(a)vm.fi

Autovero ja ajoneuvovero

Autoveron alentamista jatketaan vuonna 2017. Pieni- ja keskipäästöisten autojen autoveroa alennetaan neljässä vaiheessa vuosina 2016–2019. Vero alenee auton ominaishiilidioksidipäästöstä riippuen vuoteen 2019 mennessä enimmillään 5,4 prosenttiyksikköä. Autojen ominaishiilidioksidipäästöjen oletettu aleneminen, ottaen huomioon keskipäästöisen auton vero, noin puolittuu vuoteen 2020 mennessä.

Suomessa määräaikaisesti käytettävien leasing- ja vuokra-autojen verotusmenettelyä muutetaan siten, että ensirekisteröinnin yhteydessä on mahdollista hakea ennakkoon ajoneuvojen viennistä ulkomaille maksettavaa palautusta. Palautus vähennetään kannettavasta autoverosta, joten maksettavaksi jää ajoneuvon Suomessa tarkoitettuun käyttöaikaan suhteutettu osuus verosta.

Ajoneuvoveron perusveroa korotetaan kaikilta henkilö- ja pakettiautoilta 36,50 euroa vuodessa.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Markus Teräväinen, puh. 02955 30719, markus.teravainen(a)vm.fi

Valmiste- ja autoverotustehtävien siirtäminen

Tullin tehtäviksi säädetyt valmiste- ja autoverotus siirtyvät Verohallinnon tehtäviksi. Tullille jää kuitenkin valmiste- ja autoverotusta koskeva valvontatehtävä ja rikostutkinta. Lisäksi Tulli vastaa edelleen Euroopan unionin ulkopuolelta maahantuotavien valmisteveronalaisten tuotteiden verotuksesta tietyissä tilanteissa.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Pia Kivimies, puh. 02955 30183, pia.kivimies(a)vm.fi

Kiinteistöveroprosenttien muutokset

Kunnat määräävät alueellaan sovellettavista kiinteistöveroprosenteista. Kiinteistöverolaissa määrätään veroprosenttien vaihteluväleistä. Kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälit vuonna 2017 ovat:

  • Yleinen kiinteistöveroprosentti: 0,93–1,80
  • Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti: 0,41–0,90
  • Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti: 0,9–1,80
  • Erityinen voimalaitosten kiinteistöveroprosentti: 0,93–3,10
  • Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti: 0,00–1,80
  • Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti: 2,00–6,00
  • Eräiden pääkaupunkiseudun kuntien rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin on oltava vähintään 3,00 prosenttiyksikköä kunnan soveltamaa yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeampi.

Lisätietoja:

Finanssineuvos Elina Pylkkänen, puh. 02955 30254, elina.pylkkanen(a)vm.fi

Kiinteistöjen arvonlisäverotus

Arvonlisäverolakiin tehdään neuvoston täytäntöönpanoasetuksen edellyttämät muutokset kiinteistön määritelmän osalta. Käyttöön otetaan uusi kiinteistön määrittely, ja lisäksi muutokset vaikuttavat kiinteistön luovutusten verovapauden ja rakentamispalvelujen oman käytön verotuksen soveltamisalan laajuuteen, kiinteistöinvestointien tarkistusjärjestelmään sekä kiinteistöön kohdistuvien palvelujen verotuspaikkaan.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Risto Sakki, puh. 02955 30294, risto.sakki(a)vm.fi

Maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys pienyrityksille

Yritykset, joiden tilikauden liikevaihto on enintään 500 000 euroa, annetaan mahdollisuus tilittää myynnistä suoritettava arvonlisävero ja ostoista vähennettävä arvonlisävero maksuperusteisesti.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Tuula Karjalainen, puh. 02955 30553, tuula.karjalainen(a)vm.fi

Vuoden vaihteessa voimaan tulevat kuntaliitokset

Kuntien yhdistymisiä tulee vuoden 2017 alussa voimaan kaksi:

  • Luvian kunta yhdistyy Eurajoen kuntaan
  • Juankosken kaupunki yhdistyy Kuopion kaupunkiin.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Anu Hernesmaa, puh. 02955 30027, anu.hernesmaa(at)vm.fi
Ylitarkastaja Suvi Savolainen, puh. 02955 30122, suvi.savolainen(at)vm.fi

Kuntalain muutokset voimaan

Kuntalakiin on lisätty vuoden 2017 alusta voimaan tulleella lailla säännökset poikkeuksellisissa hallinnollisissa vaikeuksissa olevaa kuntaa koskevasta selvitysmenettelystä. Menettely koskee tilannetta, jossa kunta itse ei kykene ratkaisemaan hallinnon poikkeuksellisia vaikeuksia. Uusia säännöksiä sovelletaan ensi vuonna valittavan valtuuston toimikauden alusta eli 1.6.2017 lukien.

Myös seuraavat kuntalakiin tehdyt muutokset tulevat voimaan 1.1.2017. Uudet säännökset varavaltuutettujen nimeämisestä ja tilapäisestä valiokunnasta turvaavat kunnan puhevallan käytön ja toiminnan jatkuvuuden myös laajoissa esteellisyystilanteissa. Kuntien yhteistoimintasopimukset tulee saattaa kuntalain mukaiseksi vuoden 2019 loppuun mennessä. Äänioikeutta kuntavaaleissa koskeva säännös tulee sovellettavaksi jo vuoden 2017 kuntavaaleissa. Vastuukunnan yhteiseen toimielimeen ei enää edellytetä jäsentä jokaisesta yhteistoimintaan osallistuvasta kunnasta, vaan kunnat voivat sopia, että muut kunnat valitsevat osan yhteisen toimielimen jäsenistä.

Useita vuonna 2015 voimaan tulleen kuntalain säännöksiä sovelletaan vuonna 2017 valittavan valtuuston toimikauden alusta lukien. Näitä ovat muun muassa uudet säännökset kuntastrategiasta, kunnanjohtajan johtajasopimuksesta, omistajaohjauksesta ja konserniohjeesta, vaikuttamistoimielimistä, keskeisten luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden velvollisuudesta ilmoittaa sidonnaisuuksistaan, toimielimen sähköisistä päätöksentekotavoista sekä sähköisestä tiedottamisesta.

Lisätietoja:

Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, puh. 02955 30266, eeva.maenpaa(at)vm.fi
Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, puh. 02955 30079, auli.valli-lintu(at)vm.fi (2.1.2017 alkaen)

Aluehallintovirastojen, maistraattien ja Väestörekisterikeskuksen uudet maksuasetukset 

Aluehallintovirastojen, maistraattien ja Väestörekisterikeskuksen uudet suoritteita koskevat maksut tulevat voimaan 1.1.2017. Joissakin suoritteissa ja suoriteryhmissä maksuja on korotettu tai laskettu kustannusvastaavuustavoitteen saavuttamiseksi. Yleisesti maksuissa ei ole merkittäviä tasomuutoksia nykyiseen nähden.

Lisätietoja:

Maistraatit: lainsäädäntöneuvos Sami Kouki, puh. 02955 30129, sami.kouki(at)vm.fi
Aluehallintovirastot: lainsäädäntöneuvos Jaska Siikavirta, puh. 02955 30370, jaska.siikavirta(at)vm.fi
Väestörekisterikeskus: lainsäädäntöneuvos Assi Salminen, puh. 02955 30560, assi.salminen(at)vm.fi

Muutoksia peruspalvelujen valtionosuudessa

Vuonna 2017 valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen on 8 598 miljoonaa euroa. Luku on noin 389 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Valtionosuutta vähentävät erityisesti

  • kuntien ja valtion välillä kustannusneutraali perustoimeentulotuen Kelaan siirtoon liittyvä 331 miljoonan euron valtionosuuden vähennys
  • kilpailukykysopimukseen liittyvä 349 miljoonan euron vähennys.

Valtionosuutta puolestaan lisää muun muassa 395 miljoonan euron verotulomenetysten kompensaatio. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on ensi vuonna 25,23.

Peruspalvelujen valtionosuudesta annettuun lakiin on lisätty saaristo-osakunnan määritelmä. Saaristo-osakunnat saavat saaristoisuuden aiheuttamista kustannuksista korvausta valtionosuusjärjestelmän kautta yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. Saaristo-osakuntia on kaikkiaan 40.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Arto Salmela, puh. 02955 30377, arto.salmela(at)vm.fi

Kunnan arviointimenettely

Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyä eli niin sanottua kriisikuntamenettelyä koskevaa kuntalain 118 pykälää sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2017 kuntakonsernitasolla uudistetuilla kriteereillä. Silloin käytössä on kaikista kunnista kerätyt vuosien 2015 ja 2016 kuntakonsernien täydelliset tilinpäätöstiedot. Siirtyminen peruskunnan talousluvuista konsernitason lukuihin mahdollistaa kokonaisvaltaisen näkökulman talouden arviointiin ja antaa entistä luotettavamman kuvan kunnan talouden kokonaisuudesta. Saman pykälän 2 momenttia sovelletaan ensimmäisen kerran peruskunnan vuoden 2015 taseeseen kertyneeseen alijäämään (jos sitä oli alle 500 €/asukas vuonna 2015), jos peruskunnan alijäämää ei ole katettu tilikauden 2020 tilinpäätöksessä. Edellä mainitussa 2 momentissa säädetyssä tapauksessa arviointimenettelyä sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2015 taseeseen kertyneeseen alijäämään (jos sitä oli yli 500 €/asukas vuonna 2015), jos alijäämää ei ole katettu tilikauden 2022 tilinpäätöksessä. Tämän lisäksi kuntayhtymillä on mahdollisuus joutua arviointimenettelyyn, jos taseeseen kertynyttä alijäämää ei saada neljässä vuodessa katettua.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen, puh. 02955 30389, vesa.lappalainen(at)vm.fi

Kaikille oikeus tiliin, pankin vaihto helpottuu

Kaikki kuluttajat saavat oikeuden perusmaksutiliin ja verkkopankkitunnuksiin. Pankki voi kieltäytyä niiden myöntämisestä vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi rahanpesulainsäädännön perusteella.

Kuluttajan ei tarvitse enää itse huolehtia uusien maksuyhteystietojensa ilmoittamisesta, jos hän vaihtaa pankkia. Uuden palveluntarjoajan pitää ilmoittaa kuluttajan uudet yhteystiedot toistuvien tilisiirtojen, suoraveloitusten ja e-laskujen lähettäjille.

Lisätietoja:

Finanssineuvos Risto Koponen, puh. 02955 30355, risto.koponen(at)vm.fi
Lainsäädäntöneuvos Armi Taipale, puh. 02955 30399, armi.taipale(at)vm.fi

Finanssivalvonnan ja Rahoitusvakausviraston maksut muuttuvat

Vuodenvaihteessa tulee muutoksia niin Finanssivalvonnan valvontamaksuun kuin Rahoitusvakausviraston hallintomaksuun. Muutokset koskevat muun muassa pankkeja, vakuutusyhtiöitä ja sijoituspalveluyrityksiä.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Jaakko Weuro, puh. 02955 30302, jaakko.weuro(at)vm.fi
Finanssineuvos Pauli Kariniemi, puh. 02955 30210, pauli.kariniemi(at)vm.fi

Suomi.fi, Katso-palvelu ja Avoindata.fi siirtyvät Väestörekisterikeskuksen vastuulle

Suomi.fi-portaali, Katso-palvelu ja avoimen tiedon ja yhteentoimivuuden palvelu Avoindata.fi siirtyvät Väestörekisterikeskuksen vastuulle 1.1.2017 alkaen. Hallinnollinen muutos ei näy palvelujen käyttäjille, vaan palvelut toimivat edelleen nykyisten periaatteiden mukaisesti.

Suomi.fi-portaali on ollut aikaisemmin Valtiokonttorin vastuulla, Katso-palvelu Verohallinnon vastuulla ja Avoindata.fi Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin vastuulla.

Lisätietoja:

Väestörekisterikeskus, johtaja Janne Viskari, puh. 02955 35022, janne.viskari(at)vrk.fi

Julkisen hallinnon ICT Kunta-asiat Rahoitusmarkkinat Verotus
arvonlisävero autovero digitalisaatio hallintoalueet julkisyhteisöt kiinteistövero kunnallisvero kunnat kuntaliitokset lahjavero pankkipalvelut perintövero tulovero tupakkavero valmistevero yhteiskunnallinen muutos

Se även

Regeringen föreslår höjningar av tobaks- och alkoholskatten

VM
Typ:Pressmeddelande Utgivningsdatum:1.7.2025 15.45

Regeringen föreslår ändringar i arvs- och gåvoskatten

VM
Typ:Pressmeddelande Utgivningsdatum:19.6.2025 14.29

Mervärdesskatten på sötsaker höjs inte – finansministeriet bereder ändringar i beskattningen av vin samt i skattestöden för datorhallar och gruvor

VM
Typ:Pressmeddelande Utgivningsdatum:4.3.2025 11.31

Centrala ändringar som träder i kraft vid ingången av 2025 inom finansministeriets förvaltningsområde

VM
Typ:Pressmeddelande Utgivningsdatum:20.12.2024 9.53

Finansministrarna behandlar mervärdesbeskattningen i den digitala tidsåldern och stödet till Ukraina

VM
Typ:Pressmeddelande Utgivningsdatum:1.11.2024 10.43

Punktskatten på tobak höjs i sex steg från och med november 2024

VM
Typ:Pressmeddelande Utgivningsdatum:19.9.2024 13.33
Valtiovarainministeriö framsida Valtiovarainministeriö

Snellmansgatan 1 A, Helsingfors

PB 28, 00023 Statsrådet

Tfn 0295 16001

Information om webbplatsen

Dataskydd

Tillgänglighetsutlåtande

Sidkarta

Frågor och kommentarer

  • Framsida
  • Ansvarsområden
    • Finanspolitiken
      • Utgångslägena för finanspolitiken
        • Offentliga ekonomin
        • Ramarna för den ekonomiska politiken
        • Finanspolitik
        • Strukturpolitiken
      • Ramarna för statsfinanserna och budgeten
        • Ramarna för statsfinanserna
        • Statsbudgeten
          • Statistik
        • Berednings- och tillämpningsbestämmelserna
        • Sammandrag av statsbudgetarna
        • Regeringens årsberättelse och bokslut
        • Tidsplanen för ram- och budgetberedningen
      • EU och ekonomin
        • Ekofin och eurogruppen
        • Europeiska planeringsterminen
        • Finanspolitiska regler
        • Budget
          • Budgetram
          • Egna medel
          • Årlig budget
          • Nationell revision av EU-medel
          • Revision och ansvarsfrihet
          • Bedrägeri­bekämpning
      • Utvärdering av och tillsyn over statsfinanserna
        • Riksdagens revisionsutskott
        • Statens revisionsverk
        • Kreditbetyg
        • Finländska ekonomin i internationell granskning
      • Internationella finansiella frågor
        • Euroområdets stabilitet
          • Upprätthållande av stabiliteten
          • Eurokrisen
        • Världsbanken
        • Klimatkoalitionen
        • Internationella valutafonden (IMF)
        • Europeiska investeringsbanken (EIB)
        • Europeiska banken för återuppbyggnad och utveckling (EBRD)
        • Europarådets utvecklingsbank (CEB)
        • EU:s makroekonomiska stöd
        • Nordiska finansinstitut
        • Parisklubben
      • Statsunderstöd
        • Materialbank
        • Parlamentarisk delegation
        • Samarbetsgrupp
    • Ekonomiska utsikter
      • Ekonomiska prognoser
        • Byggbranschens konjukturer
        • Inkomstarbetsgruppen
      • Metodbeskrivningarna
      • Ekonomiska analyser
    • Beskattning
      • Skattesystemet
      • Personbeskattning
        • Beskattning av förvärvsinkomst
        • Beskattning av kapitalinkomst
        • Källskatt på ränteinkomst
        • Arvs- och gåvoskatt
        • Överlåtelsebeskattning
      • Näringsbeskattningen
        • Beskattning av enskilda företagare och jordbruksidkare
        • Beskattning av delägare i näringssammanslutning
        • Beskattning av samfund
        • Beskattning av utdelning som erhålls av fysiska personer eller dödsbon
      • Internationella inkomstbeskattningen
        • Samarbetet inom internationell inkomstbeskattning
        • Skatteavtal
      • Fastighetsskatten
      • Mervärdesbeskattningen
        • Mervärdesskatten som en del av EU:s inkomster
        • Skatt på försäkringspremier
      • Punktbeskattningen
        • Alkoholbeskattningen
        • Tobaksaccisen
        • Beskattningen av läskedrycker
        • Energibeskattningen
        • Miljöskatter
        • Gruvmineralbeskattningen
      • Vägtrafikbeskattningen
        • Bilskatten
        • Fordonsskatten
        • Bränsleavgiften
      • Tullväsendet
      • Skattesubvention
    • Finansmarknaden
      • Finansiella regelverket
        • Kund- och investerarskydd
        • Kapitalmarknaderna
        • Värdepappers­marknaderna
        • Betalning
        • Nya finansteknologier
      • Stabiliteten och tillsynen
        • Bankernas soliditet och likviditet
        • Finanstillsynen och den gemensamma tillsynsmekanismen
        • Makrostabilitet
        • Resolutionen
        • Beredskap och försörjningsberedskap
      • Statens finansieringspolitik
        • Statsskulden och bemyndigande för upplåning
        • Statsborgen och statsgaranti
        • Statens pensionsfond
        • Grundränta
      • Bekämpning av penningtvätt och finansiering av terrorism
        • Förebyggande arbete
        • Lagstiftning
    • Förvaltningspolitiken
      • Öppenhet, förtroende och etik
      • Utgångspunkter och utsikter för förvaltningspolitiken
        • Framtidsarbete
        • Internationell verksamhet
        • Föregripande statlig styrning
      • Offentligt ledarskap
        • Värdegrund och principer för offentligt ledarskap
        • Gemensam utveckling och evenemang
        • Ledningens ställning och anställningsförhållanden
        • Rekrytering av chefer och karriär
        • Högsta ledningens bindningar
        • Förutsättningar för framgång
        • Kunskapsbaserad ledning
        • Stöd för statsförvaltningens ledning
      • Förvaltningens strukturer och styrningen
        • Statsförvaltningen
        • Kommunförvaltningen
        • Styrsystemen
        • Regionaliseringen
        • Ämbetsverksutvärderingar
      • Offentliga upphandlingarna
        • Standardavtalsvillkor för upphandling
      • Skötseln och styrningen av statsfinanserna
        • Statens ekonomiförvaltning
        • Revisionsnämnden för den offentliga förvaltningen och ekonomin
      • Intern kontroll och riskhantering
        • Koordinering av intern kontroll och riskhantering
        • Intern granskning
        • Riskhantering
        • Utvärdering av intern kontroll
      • Statens gemensamma tjänster
        • Statens fastigheter
        • Statens upphandlingar
        • Ekonomi- och personalförvaltningens tjänster
        • Utbildningsservice
      • Innovationer inom den offentliga förvaltningen
    • Kommunärenden
      • Kommunallagstiftningen
        • Kommunernas självstyrelse och beslutsfattande
        • Kommunstrukturen
          • Ändring av kommunindelning
          • Beslutsfattandet
          • Inledande och beredning
            • Sammanslagningprocess
            • Partiella sammanslagningar
            • Särskild kommunindelningsutredning
          • Understöd för sammanslagningsutredningar
          • Sammanslagningsunderstöd
        • Kommunernas personal
      • Kommunernas uppgifter och verksamhet
        • Kommunernas produktivitet och digitalisering
        • Incitamentsystem för digitalisering i kommunerna
          • Stöd för planeringen av digitaliseringsprojektet
          • Kommunernas digitaliseringsunderstöd 2022
          • Kommunernas digitaliseringsunderstöd 2021
          • Kommunernas digitaliseringsunderstöd 2020
          • Kommunernas digitaliseringsunderstöd 2019
        • Samarbetet mellan staten och kommunerna
          • Delegationer för kommunal ekonomi och kommunal förvaltning
        • Internationellt samarbete
      • Kommunalekonomin
        • Ekonomiska rapportering
          • Samarbetsgruppen
          • Anvisningar för ekonomisk rapportering
        • Uppföljningen och utvärderingen av kommunalekonomin
          • Kommunernas bokslutsuppgifter och bokslutskort
          • Budgetar och ekonomiplaner samt planeringsram för ekonomi
          • Kommuner som befinner sig i ett särskilt svårt ekonomiskt läge
        • Kommunekonomiprogrammet
        • Statsandelarna och hemkommunersättningarna
          • Statsandel för kommunal basservice
            • Frågor och svar om kommunernas statsandelar och om överföringskalkylen för social- och hälsovården
          • Kalkyler över statsandelarna
          • Hemkommunersättningarna för förskoleundervisning och grundläggande utbildning
          • Prövningsberoende höjning av statsandelar
        • Utvärderingen av lagberedningens konsekvenser för kommunerna
        • Förlängning av tiden för täckande av underskott
        • Coronastöd till kommunerna
        • Bokföringsnämndens sektion för välfärdsområdena och kommunerna
        • Ersättning till kommunerna för kostnader för egendomsarrangemang
    • Välfärdsområdena
      • Uppgifter och verksamhet
        • Välfärds- och samarbetsområdena
        • Samarbetet mellan kommunerna och välfärdsområdena
        • Beslutsfattande
        • Styrningen
        • Välfärdsområdesdelegationen
        • Invånarnas deltagande
      • Välfärdsområdenas ekonomi
        • Finansiering
          • Finansieringskalkylerna
        • Tilläggsfinansiering
        • Budget och ekonomiplan
        • Investeringar
        • Ekonomiska rapportering
          • Samarbetsgruppen för ekonomirapportering
          • Anvisningar om välfärdsområdenas ekonomirapportering
      • Välfärdsområdesförhandlingarna
    • Offentliga förvaltningens ICT
      • Digitalisering
        • Offentliga tjänster digitaliseras
        • Digitaliseringen av processer
        • Servicemodellen med ett enda serviceställe
        • Tillgänglighet
        • Digi i vardagen -delegationen
          • Digi i vardagen verksamhetsberättelse
            • Digitaliseringen får inte marginalisera
            • Digitala färdigheter nya medborgarfärdigheter
            • Alla gynnas av tillgänglighet
            • Problem med identifiering
            • Hur påverkar digitaliseringen människors vardag?
        • Myndigheternas förpliktelse att tillhandahålla e-tjänster
        • E-tjänster
          • Tjänster för medborgare och företag
          • Infrastrukturtjänster för förvaltningen
        • Ett människocentrerat och föregripande samhälle
          • Genomförandet av nationella AI-programmet AuroraAI
        • Artificiell intelligens och robotisering
          • Robotiseringsansökan
            • Roboansökan 2020
          • Anvisningar om utnyttjande av generativ artificiell intelligens som stöd och hjälpmedel i arbetet inom den offentliga förvaltningen
        • Lagen om digitala tjänster
        • Prioritering av digital myndighetskommunikation
          • Svar på vanliga frågor om prioriteringen av digital myndighetskommunikation
      • Livshändelsebaserad digitalisering
        • Programmet för främjande av livshändelsebaserad digitalisering
          • Frågor och svar om livshändelsebaserad digitalisering
        • Enkelt sätt av en avliden anhörigs ärender
          • Frågor och svar om underlättandet av smidig skötsel av en avliden anhörigs angelägenheter
      • Informationspolitik och styrning
        • Informationshanteringskarta för den offentliga förvaltningen
        • Informationshanteringslagen
        • Informationspolitisk redogörelse
        • Remissförfarandet i informationshanteringslagen
        • Öppen data
        • Arkitekturerna
        • Projektet för att förnya personbeteckningen
        • Projekt enligt regeringsprogrammet
          • Utnyttja och öppna information
        • Etiska rekommendationer för artificiell intelligens
        • Styrningen av informationshanteringen inom den offentliga förvaltningen
          • Samarbetsgrupperna inom informationshanteringen
        • Interoperabelt Europa
          • Vanliga frågor om interoperabelt Europa
      • EU och internationella samarbetet
      • Styrningen av tjänster och säkerhet
        • VAHTI-verksamheten
        • Den offentliga förvaltningens säkerhetsnätsverksamhet
        • Utveckling
        • Statens gemensamma informations- och kommunikationstekniska tjänster
          • Skyldighet att använda gemensamma tjänster och styrning av tjänsterna
          • Statens center för informations- och kommunikationsteknik Valtori och resultatstyrningen av Valtori
        • Utnyttjande av molntjänster inom den offentliga förvaltningen
      • Informationshanteringsnämnden
    • Staten som arbetsgivare
      • Avtalsverksamheten
        • Arbetsfred
        • Lokal avtalsverksamhet
        • Förtroendemannaverksamhet
        • Arbetarskydd
        • Samarbetet
        • Statistiksamarbetet
      • Statens tjänste- och arbetskollektivavtal
        • Avtal
      • Tjänste- och arbetsvillkor
        • Löner, incitamentsystem
          • Statens lönesystem
          • Resultatlön
          • Personalfonder
        • Arbetstid
        • Semestrar
        • Tjänsteresor
        • Frånvaron
        • Naturaförmåner
        • Företagshälsovården
        • Personalförvaltnings-dokument
      • Anvisningar, föreskrifter och rekommendationer
        • Övriga personalförvaltningens dokument
      • Tjänstemannarätt
        • Ledning av förändringar
        • Rättsfall
        • Besvär över beslut som gäller tjänsteman
      • Värdegrund och etik
        • Statens tjänstemannaetiska delegation
      • Stöd för personalledning
        • Statens personalstrategi
        • Personalplanering
        • Multilokalt arbete inom staten
        • Rekrytering
        • Prestations- och resultatledning
        • Kompetensutveckling
        • Personalrotation och tjänstemannautbyte
        • Jämställdhet och likabehandling
        • Verktyg och metoder
        • Statens tjänsteutmärkelsetecken
      • Statistik om statens personal
  • Aktuellt
    • Pressmeddelanden och nyheter
    • Evenemang
    • Aktuella teman
      • Regeringsförhandlingarna 2023
      • Tjänstemannainlägg 
      • Kartläggning av utgifter och strukturer samt av skatter
      • Rysslands attack mot Ukraina
      • Det nordiska samarbetet
        • Ministerrådet för digitalisering MR-Digital
      • Finlands program för hållbar tillväxt
        • EU:s återhämtningsinstrument
          • Faciliteten för återhämtning och resiliens
          • Övriga program
        • Finlands plan för återhämtning och resiliens
          • Grön övergång
          • Digitalisering
          • Sysselsättning och kompetens
          • Social- och hälsovårdstjänster
          • REPowerEU
        • Beredningen
        • Centrala begrepp
      • Fördjupandet av kapitalmarknadsunionen
      • Fördjupandet av bankunionen
      • Digitala euron
      • Säkerställande av dagliga betalningar
    • Finansministeriet i sociala medier
    • Beställ material
  • Projekt och lagberedning
    • Digitaliseringsbyrån
      • Samarbetsgrupper
      • EU:s bestämmelser om digitalisering
    • Fastighetsskattereformen
    • Försök och avveckling av normer i kommunerna
      • Förslag till normavveckling
    • Kompetenscentret för kostnadseffektivitet
    • Programmet Offentliga lokaler i Finland
    • Projektet för genomförande av reformen av penningspelssystemet
    • Projekt för nationellt genomförande av den reviderade eIDAS-förordningen
      • Europeiska plånboksapplikationen
        • Europeiska e-identitetsplånboken – frågor och svar
        • Pilotförsök med europeisk e-identitetsplånbok
    • Reformen av statens regionförvaltning
      • Tillstånds-, styrnings- och tillsynsverkets genomförandeprojekt
    • Reformering av statens service- och lokalnät på 2020-talet
      • Frågor och svar om reformering av statens service- och lokalnät
      • Reformen i regionerna
    • Samarbetsforum för offentlig upphandling
      • Aktuellt om programmet
        • Årets upphandlande enhet
      • Verktyg, handböcker och utredningar
      • Möten och sammankomster
        • Nätverk för upphandlande enheter
        • IKT-Kohtaamo
        • Nätverket av upphandlingsforskare
      • Programperioden 2019-2023
        • Strategisk ledning
        • Utveckling av upphandlingskompetensen
        • Kunskapbaserad ledning och verkningsfullhet
        • Fungerande upphandlingar
        • Innovationer
        • Ekonomisk hållbarhet
        • Social hållbarhet
        • Ekologisk hållbarhet
        • Temagrupper
      • Nationella informationsresursen för offentlig upphandling
    • Statsförvaltningens produktivitetsprogram
    • Tillgång till bank­tjänster
    • Undanröjande av digitala hinder
    • Uppföljning av sysselsättningsmålen
    • Utnyttja och öppna information
    • Utveckling av den interna kontrollen och riskhanteringen
    • Utvecklingen av välfärdsområdenas finansieringsmodell
  • Publikationer
    • Webpublikationer
      • Statens resereglemente 2024
      • Statens resereglemente
  • Ministeriet
    • Uppdrag och målsättningar
    • Ledningen och organisationen
      • Ministrarna
        • Finansminister
        • Kommun- och regionminister
        • Näringsminister
      • Högsta ledningen
      • Avdelningarna
    • Nämnder
      • Informationshanteringsnämnden
        • Informationshanteringsnämdens sammansättning
        • Sektioner som informationshanteringsnämden tillsatt
        • Frågor och svar om informationshanteringslagen
      • Produktivitetsnämnden
        • Nämdens medlemmar
    • Förvaltningsområdet
      • Ämbetsverken
      • Fonder
      • Styrningen av förvaltningsområdet
      • Utmärkelsetecken
    • Beredskapsärenden
      • Beredskapslag
      • Säkerhetsstrategi för samhället
      • Strategi för cybersäkerhet
    • Visselblåsarskyd
    • Ministeriet som arbetsplats
      • Finansministeriet som arbetsplats
      • Lediga arbetsplatser
      • Bekanta dig med anställda
      • Praktikplats på finansministeriet
    • Historia
    • Kontaktuppgifter och ärendehantering
  • Kontaktinformation
    • Personsökning
    • FM:s kommunikation
    • Beskrivning av handlingars offentlighet

Kontaktinformation