Parempi osaamisen ja tiedon liikkuminen tukee asioiden valmistelua ja päätöksentekoa yli virastorajojen

Liikkuvuudesta on puhuttu pitkään, ja se on nähty tärkeänä osaamisen jakamisen ja tiedonvaihdon välineenä. Liikkuvuus on käsitteenä perinteisesti mielletty henkilöiden siirtymiseen valtionhallinnossa, mutta yhä useammin sen rinnalle on tuotu osaamisen ja tiedon liikkuminen. Näin voidaan parantaa erityisesti asioiden yhteisvalmistelua ja -kehittämistä sekä laajentaa kokonaisuuksien ymmärrystä.

Valtiovarainministeriö on juuri valmistuneella kyselytutkimuksella selvittänyt näkemyksiä osaamisen yhdistämisestä, resurssien yhteiskäytöstä ja poikkihallinnollisten asioiden valmistelusta perinteisemmän henkilöliikkuvuuden rinnalla. Keväällä 2022 Liikkuvuus 2.0 -kysely lähetettiin kaikkiin valtion virastoihin, ja sen kohderyhmänä olivat valtionhallinnon johto ja esimiehet sekä virastojen eri substanssialueiden strategisesta kehittämisestä vastaavat asiantuntijat. Kyselyyn saatiin runsaasti vastauksia ja uusia ideoita liikkuvuuden edistämiseksi. Vastausten perusteella asioiden yhteisvalmistelu lisää toiminnan vaikuttavuutta, parantaa toimijoiden välistä luottamusta, tuo mahdollisuuksia uuden oppimiseen sekä parantaa niin yksilön kuin organisaation uudistumiskykyä.

Valtiolla on viime vuosina parannettu henkilöstön liikkuvuuden edellytyksiä monin eri tavoin. Virkamieslaki mahdollistaa virkamiehen työskentelyn kokonaan tai osittain toisen viraston tehtävissä tai jopa muun työnantajan kuin valtion palveluksessa. Tästä meillä on hyviä esimerkkejä korona-aikana. Lisäksi mahdollisuuksia saada virkavapautta määräaikaisen tehtävän hoitamista varten tai hakea valtion sisäiseen henkilökiertoon on parannettu. Uusimpana on kesäkuussa 2022 voimaan tullut virkamieslain muutos, joka mahdollistaa määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämisen enintään kahdeksi vuodeksi ilman julkista hakumenettelyä. Selvityksen perusteella näyttää kuitenkin siltä, ettei näitä joustoja osata hyödyntää riittävästi.

Myös rekrytointi on yksi liikkuvuuden muoto. Valtion henkilöstöstä yli 35 000 tulee vaihtumaan tämän vuosikymmenen aikana eläköitymisen ja muun poistuman seurauksena. Suuri lähtövaihtuvuus tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden valtion virkamiehille hakeutua uusiin kiinnostustaan ja osaamistaan vastaaviin tehtäviin. Lisäksi se mahdollistaa kokonaan uuden osaamisen hankkimisen valtion tehtäviin. 

Yhteisvalmisteluun tarvitaan tukirakenteita ja kannusteita

Yhteisvalmistelun ja -kehittämisen edistämiseksi tarvitaan uusia tukirakenteita, kuten yhteisiä työtiloja ja digitaalisia yhteistyöalustoja sekä johtamista, joka kannustaa nykyistä paremmin yhteisvalmisteluun. 

Vastausten mukaan johtaminen ei tällä hetkellä tue riittävästi virastojen välistä yhteistyötä ja yhdessä oppimista. Ministeriöiden välisen yhteistyön lisäksi tarvitaan virastojen ja hallinnonalojen yhteistyötä, yhteisiä strategioita ja tavoitteita, yhteistä valmistelua ja yhteistyön johtamista. Valtio pitäisikin nähdä entistä enemmän konsernina, jolla on viime kädessä yhteiset resurssit ja asiakkaat sekä yhteiset tavoitteet. 

Myös henkilöstölle toivotaan uusia mahdollisuuksia päästä hyödyntämään omaa osaamista nykyistä laajemmin osana virastorajat ylittävää yhteisvalmistelua. Lisääntyvä monipaikkainen työskentely nähdään yhtenä uutena liikkuvuuden ja yhteistyön lisääjänä, sillä se ja yhteiset työympäristöt edistävät osaamisen ja tiedon jakamista.

Yhteisvalmistelu tai sen puute konkretisoituu hallitusohjelman toimeenpanossa

Vastauksissa korostuivat erityisesti hallitusohjelma ja tulosohjaus. Hallitusohjelma koettiin yhtäältä hyväksi keinoksi tunnistaa poikkihallinnollisia prosesseja, toisaalta hallitusohjelmatasoisten tavoitteiden koettiin jäävän liian yleiselle tasolle eivätkä ne sellaisenaan sovellu virastotason tavoitteiksi. Yhtenä keinona parantaa yhteisvalmistelua ehdotetaan virastoille yhteisiä tulostavoitteita, jotka toimeenpantaisiin ministeriöiden kautta osana tulosohjausta.

Nykyisen hallituksen tavoitteena on ollut vähentää valtionhallinnon siiloutumista, kehittää urapolkuja sekä lisätä sisäistä liikkuvuutta. Vastauksissa nostettiin esiin monia uusia ehdotuksia myös tulevaa hallitusohjelmaa ja erityisesti sen toimeenpanoa ajatellen.

Valtiovarainministeriön tekemä selvitys vastaa jo osin VTV:n 20.6.2022 julkaisemiin liikkuvuutta koskeviin suosituksiin. Jatkossa voidaan parantaa liikkuvuuden hyödyntämistä sekä siitä saatavia hyötyjä. Tarvitaan myös lisää tietoa siitä, mitkä asiat muodostuvat käytännössä liikkuvuuden esteiksi, ja muutoinkin on tarpeen muodostaa parempi kokonaiskuva liikkuvuudesta ja täsmentää sille asetettavia tavoitteita.

Lisätietoja:

Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, puh. 0295 530 233, virpi.einola-pekkinen(at)gov.fi
Neuvotteleva virkamies Kirsi Kuuttiniemi, puh. 0295 530 207, kirsi.kuuttiniemi(at)gov.fi