Hallituksen vastaus välikysymykseen hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta
Valtiovarainministeri Riikka Purra vastasi välikysymykseen hallituksen ennätyksellisestä velkaantumisesta 4. kesäkuuta 2025.
Arvoisa puhemies,
Oppositio on tehnyt välikysymyksen siitä, mitä hallitus aikoo tehdä velkaantumisen taittamiseksi. Kerromme nyt teille. Hallitus on ohjelmassaan sopinut kuuden miljardin sopeutuskokonaisuudesta julkiseen talouteen. Kun tämä ei riittänyt heikentyneen suhdanteen vuoksi, sovimme kehysriihessä 2024 kolmen miljardin euron lisätoimista julkisen velkaantumisen hidastamiseksi. Leikkasimme lisää valtion menoja, ja valitettavasti jouduimme myös korottamaan veroja. Veronkorotukset teimme haitat minimoiden, eli valtaosa veronkorotuksista osui kulutusveroihin. Tavoitteenamme on turvata tuleville sukupolville kestävä julkinen talous, jota ilman ei voida rahoittaa hyvinvointiyhteiskuntamme palveluja, maksaa sairaanhoitajien ja opettajien palkkoja tai armeijan ja poliisin tarvitsemia menoja.
Haluan muistuttaa oppositiota siitä, mistä velkaantumisessa on kysymys. Suomen kasvutarina loppui kuin seinään jo loppuvuodesta 2007. Keskustalla oli tuolloin hallituksen vetovastuu. Mitään merkittäviä sopeutusohjelmia ei kuitenkaan tehty. Olemme nyt tilanteessa, jossa soteen laitetaan joka vuosi miljardeja euroja lisää veronmaksajien rahaa. Työ on vielä kesken, ja seuraavakin hallitus joutuu jatkamaan sote-mallin korjaamista. Tämä hallitus tekee nyt määrätietoisesti töitä, jotta hyvinvointialueet oikeasti voivat turvata hyvän hoidon ja huolenpidon nykyhetken lisäksi myös tulevaisuudessa.
Suomi ei voi maantieteelleen mitään. Meidän vastuullamme on 1 300 kilometriä ei vain Suomen, vaan myös EU:n ja Naton itäistä rajaa. Geopoliittinen tilanne kiristyi olennaisesti jo 2014, kun sota Ukrainassa alkoi. Puolustusvoimien resursointiin herättiin aivan liian myöhään. Tämä hallitus päätti puoliväliriihessä noin 3,5 miljardin euron pysyvästä lisäyksestä puolustuksen kehysmenoihin ja lisää on mahdollisesti tulossa Naton vuoksi. Aseita, asejärjestelmiä, ammuksia, sotilaita, upseereita. Koko kenttäarmeija on isossa muutoksessa. Nyt maksamme muun muassa Laivue 2020 -hankkeesta, uusi korvetti laskettiin taannoin vesille Raumalla. Merivoimien kyvykkyydet ilmavoimien uusien hävittäjien lisäksi ovat pakollisia menoja, ne turvaavat suvereniteettiamme. Peruisitteko arvon oppositio nämä hankinnat tai jättäisittekö ottamanne velan korot maksamatta? Korkoihin menee jo yli 3 miljardia euroa vuodessa, enemmän kuin kuntien peruspalveluiden valtionosuuksiin, kiitos 18 vuotta jatkuneen velkaantumisen.
Arvoisa puhemies,
Me ajattelemme hallituksessa isoa kuvaa. Kasvutoimiin lukeutuu suuri joukko erilaisia toimenpiteitä, joista vain osa on verotusta keventäviä. Verotuksen keventäminen on politiikkaa, ja ennen muuta arvovalinta. Pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään yli 1,25 miljardia euroa tällä vaalikaudella, marginaaliverotusta rajataan 52 prosenttiin lisätulosta. Punavihreä oppositio olisi varmastikin mielellään kiristänyt progressiota, ja konfiskoinut lisää ihmisten omaisuutta valtiolle. Hallituksen verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta kulutuksen ja haittojen verottamiseen. Tämä on myös oppikirjan suositus. Kiistääkö oppositio kansantaloustieteen faktat? Kokonaisveroaste laskee hallituskauden aikana – tämä on terve suunta. Valitettavasti alhainen syntyvyys nakertaa eläkejärjestelmämme kestävyyttä. Työeläkemaksut ovat nousseet koko 2000-luvun. Siksikin muun verotuksen on pakko keventyä.
Syntyvyyden nostamiseksi hallitus päätti kasvattaa työtulovähennyksen lapsikorotusta 100 miljoonalla. Ylimpien marginaaliverojen alentaminen maksanee itsensä takaisin korkojen kera – näin on käynyt myös Ruotsissa, jossa on tehty vastaava muutos. Hallitusohjelman ja puoliväliriihen perusteella kevennämme pelkästään työn verotusta vaalikaudella yli 1,5 miljardilla eurolla. Yhteisöveron keventäminen parantaa talouskasvun edellytyksiä yhtäältä sen investointeja lisäävien vaikutusten kautta. Se kannustaa yrityksiä lisäämään kotimaisia investointeja, ja myös siirtämään ulkomaisia investointeja Suomeen. Tämän lisäksi yhteisöveron keventäminen voi kannustaa monikansallisia yrityksiä näyttämään voittojaan Suomessa.
Keskusta on perännyt itse yhteisöveron reilua kevennystä sekä verotuksen progression keventämistä. Kun nyt hallitus tekee tämän suuntaisia toimia, ne eivät kelpaa. On myös varsin erikoista, että sosialidemokraattien työkalupakin keskeisin työkalu, finanssipoliittinen elvytys ei kelpaa nyt, kun siitä päättää tämä hallitus. Ansiotulojen verotuksen kevennys ensi vuonna yli miljardilla eurolla – painottaen keski- ja pienituloisia – ei kelpaa sosialistille. On aikoihin eletty. Sosialidemokraattinen elvytyspolitiikka voi olla vain menoja lisäävää. Sosialidemokraattien pysyväiselvytys - päätösperäinen menojen kasvattaminen 2000-luvulla on ollut tuhoisaa Suomen valtiontalouden kannalta. Menojen lisääminen oli varmasti mukavaa nollakorkomaailmassa.
Inflaatio on maltillista, korot ovat maltillisella tasolla. Hallituksen rakenteelliset uudistukset sosiaaliturvassa ja työmarkkinoilla luovat edellytyksiä korkeammalle työllisyydelle. On epä-älyllistä ja harhaanjohtavaa väittää, että heikko kehitys työllisyydessä olisi jotakin muuta kuin valtaosin suhdanneperusteista.
Arvoisa puhemies,
Tiedostamme sen, että sotilaallisen maanpuolustuksen menot kasvavat valtavasti 2030-luvulla, jo pelkästään Nato-vaatimusten vuoksi. Tarvitsemme kasvua ja kasvupolitiikkaa. Kaiken voi tosiaan tehdä reilummin, ja kiitos hallituksen toimien, keskituloiselle työntekijälle jää jatkossa rahaa käteen enemmän. SDP:n talouspolitiikka on aina perustunut ajatukselle siitä, että sinun rahasi eivät ole sinun. Sen sijaan on erikoista, että porvarillinen keskustapuolue on lähtenyt lumoutumaan sosialidemokraattien käärmehuilusta. Punamultahallituksen toimet huomioon ottaen on varsin kyseenalaista, miten oppositio kehtaa esittää tällaisen välikysymyksen. Rahaa oli fläppitaululla, ja Antti Rinteen sanoin: ”Tämän hallituksen ei tarvitse lähteä leikkaamaan menoista!”. Samalle porukalle ei kelpaa juuri mikään hallituksen säästötoimi, joilla korjataan talouden epätasapainoa ja veronmaksajien rahan polttamista.
Oppositio on nyt toisaalta sitä mieltä, että hallitus ei leikkaa tarpeeksi. Hallitusohjelmassa mainittu 1 prosentin alijäämätavoite vuodelle 2027 perustui valtiovarainministeriön jäännöslaskelmaan, eikä se ole ollut hallituksen keskeinen finanssipolitiikan tavoite. On kuitenkin selvää, että lisääntyvien puolustusmenojen maailmassa seuraava hallitus joutuu jatkamaan sopeuttamista samalla mitalla, jotta turvaamme luottoluokitustamme uusilta alentumisilta, ja että lainamme korkotaso ei nouse suhteessa verrokkimaihin. Valtiovarainministeriön kesäennuste kertoo meille sen, missä olemme tällä hetkellä tämän tavoitteen osalta. Julkisen talouden ennusteessa on pääsääntöisesti huomioitu vain sellaisia toimia, joista eduskunnalle on jo annettu lakiesitys.
Arvoisa puhemies,
Hallitus ei puutu julkisen talouden ennusteisiin sisällöllisesti – tämä olisi laitonta – virkamiehet vastaavat dynaamisten vaikutusten huomioinnista ennusteissa. Rakennetoimemme kyllä auttavat Suomea pääsemään 100 000 lisätyöllisen tavoitteeseen, kunhan suhdanne kääntyy, ja nyt se on selvästi kääntymässä.
Kokonaisuudessaan valtiovarainministeriön konservatiivisen kokonaisarvion perusteella puoliväliriihen paketti ei lisää julkisen talouden velkaantumista. Toki me hallituksessa toivomme ja uskomme, että kasvupakettimme sysää Suomen talouskasvuun. Omaisuuden myynnin merkitys jää kokonaisuudessa pieneksi, mutta siltarahoitusratkaisu on tarpeellinen, jotta veronkevennykset ehtivät vaikuttaa positiivisesti.
Kasvupolitiikka on välttämätöntä uudessa verotaloudellisessa tilanteessa, jossa Nato tulee vaatimaan jopa 5 prosentin pysyviä satsauksia puolustusmäärärahoihin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä vastaa noin 15 miljardia euroa vuodessa nykyrahassa. Kun oppositio joskus ymmärtää valtiontaloutemme todelliset haasteet, se kiittää hallitusta. Jos oppositio pääsisi valtaan, juuri mitään hallituksen toteuttamia leikkauksia ei peruttaisi. Niitä ei peruttaisi, koska oppositiolla ei ole mitään säästöjä takataskussaan. Sosialidemokraattien takki on tyhjä, eikä vihreiden tai vasemmistoliiton taikaseinästä ole avuksi. Vuonna 2027 alkavalla vaalikaudella valtiontaloutta pitää sopeuttaa saman verran, mitä tämä hallitus on kuluvalla vaalikaudella sopeuttanut. Ja sopeuttamiseksi ei hyvät ystävät riitä sosiaalivakuutusmaksujen mekanistinen kiristys. On luultavaa, että oppositio on tosiasiassa varsin tyytyväinen hallituksen jo tekemiin leikkauksiin ja veropäätöksiin.