Arbetsgrupp för främjande av medlingsverksamhet
Arbetsgrupp för främjande av medlingsverksamhet
Arbetsgrupp för främjande av medlingsverksamhet
OM028:00/2020 Organ
Inom justitieministeriets förvaltningsområde kartlägger man nuläget, de befintliga strukturerna och lagstiftningens verkningsfullhet i fråga om medlingen och alternativa metoder för konfliktlösning. Syftet är att utveckla medlingsverksamheten och främja användningen av medling. Arbetet ska organiseras av en arbetsgrupp som tillsattes av justitieministeriet den 1 mars 2020.
Projektets basuppgifter Avslutat
Projektets nummer OM028:00/2020
Ärendenummer VN/2924/2020
Projektets arrangör justitieministeriet
Mandattid 1.3.2020 – 30.4.2023
Datum för tillsättande 3.3.2020
Typ av organ Arbetsgrupp
Projektets framskridande
1.3.2020 – 30.4.2023 Sovittelun tilanne ja kehittämistarpeet oikeusministeriön hallinnonalalla Sovittelutoimintaa edistävän työryhmän suositukset
Rapportering
Oikeusministeriö asetti sovittelutoimintaa edistävän työryhmän (VN/2924/2020) 1.3.2020–
30.4.2023 väliseksi ajaksi. Työryhmä selvitti (1) sovittelun ja vaihtoehtoisten konfliktinratkaisukeinojen tämänhetkistä tilannetta, rakenteita ja mahdollisia lainsäädännön kehittämistarpeita oikeusministeriön hallinnonalalla, (2) mahdollisuuksia sovittelutoiminnan käyttöalan laajentamiseen ja laadun kehittämiseen, (3) tarvetta sovittelutoiminnan kansalliseksi koordinoimiseksi, (4) arvioi lähisuhdeväkivallan sovittelun jatkamista sekä (5) digitalisaation tuomia mahdollisuuksia sovittelumenettelyjen kehittämisessä.
Raportissa kuvatut suositukset liittyvät tuomioistuinsovitteluun, rikos- ja riita-asioiden
sovitteluun, rikosprosessiin ja rikosseuraamusalaan sekä koskevat suomalaisen sovittelutoiminnan käyttöalan laajentamista, laadun kehittämistä, kansallista koordinaatiota, digitalisaation edistämistä ja lähisuhdeväkivallan jatkoa. Suositusten valmistelussa hyödynnettiin
toimeksiannon tueksi tilattuja tutkimuksia.
Ytterligare uppgifter
1.4.2020 – 31.3.2022 Suomalaisen sovittelun tila ja mahdollisuudet
Rapportering
Suomalaisen sovittelun tila ja mahdollisuudet (SUSTIMA)-hankkeessa selvitettiin suomalaisen sovittelun nykytilaa ja kehitysnäkymiä. Pääasiallisina aineistoina käytettiin haastatteluita (30 haastateltavaa) sovittelun eri osa-alueilta sekä kuutta kyselyä, jotka suunnattiin lakisääteisten sovittelun osa-alueiden toimijoille (yhteensä 535 vastaajaa).
Suomalaisen sovittelun kenttä on laaja ja elävä. Raportissa käsitellään kahtatoista erilaista Suomessa toimivaa sovittelun osa-aluetta, jotka jakautuvat lakisääteisiin ja epävirallisiin menettelyihin. Sovittelutoiminnan voimakas kasvu Suomessa 2000-luvulta alkaen on merkinnyt sovittelun osa-alueiden erikoistumista. Samalla sovittelun kenttä on hajanainen ja järjestäytymätön. Julkisen vallan toimien koordinointi, sovittelun laadunvarmistus ja koulutuksen kehittäminen ovat jääneet jälkeen sovittelun sovellusten kehityksestä. Sovittelun lupausten – kuten riitojen reilumman, joustavamman ja halvemman käsittelyn tai kansalaisten ongelmanratkaisun ja osallisuuden lisääntymisen – lunastaminen edellyttää kokonaisvaltaisempaa strategista otetta yhteistyössä julkisen vallan ja sovittelun toimijakentän välillä. Sovittelu voitaisiin näin integroida paremmin erilaisiin oikeudenkäytön, turvallisuuden ja hyvinvoinnin palvelujärjestelmiin.
Raportti sisältää kymmenen yleistä toimenpidesuositusta sovittelun laadunvarmistuksen, koordinaation, koulutuksen ja tietopohjan kehittämiseksi sekä yksityiskohtaisempia suosituksia sovittelun eri osa-alueita koskien.
Ytterligare uppgifter
1.3.2021 – 28.2.2023 Tutkimus Lähisuhdeväkivallan sovittelu : Yleiset piirteet ja osapuolten kokemukset prosessista
Rapportering
Sovittelutoimintaa edistävän työryhmän yhtenä tehtävänä oli arvioida lähisuhdeväkivallan sovittelun jatkamista. Tätä varten varten käynnistettiin TEAS- rahoituksella selvitys, jonka toteutti Kuntoutussäätiön ja Maria Akatemian konsortio. Tutkimuksella selvitettiin 1) lähisuhdeväkivallan sovittelun yleisiä piirteitä sekä 2) osapuolten kokemuksia sovitteluprosessista ja sen vaikutuksista. Aineistoina olivat SOPU-tietokanta sekä sovittelun osapuolten haastattelut ja kysely.
Sovitteluprosessi toimi pääsääntöisesti hyvin. Suurin osa haastatteluun tai kyselyyn vastanneista oli ollut erittäin motivoitunut ja saanut hyvin tietoa sovittelusta, eikä kukaan ollut kokenut painostusta osallistumiseen. SOPU-aineisto osoittaa, että mahdollisuutta kieltäytyä tai keskeyttää sovittelu käytetään. Lähes kaikki kokivat tapaamiset hyödyllisiksi, sovittelijat taitaviksi ja saivat näkemyksensä kuulluksi. Lähes kaikki pitivät hyvänä, että tapaustaan soviteltiin ja suosittelisivat sovittelua. Lopputulokseen oltiin tyytyväisiä ja sitä pidettiin oikeudenmukaisena. Sovittelusta saatiin välineitä väkivallan ehkäisyyn ja väkivalta oli lakannut tai vähentynyt suhteessa.
Aineistossa oli myös joitain sovitteluun tyytymättömiä ja lopputuloksen epäoikeudenmukaiseksi kokevia. He kokivat puutteita sovittelijoiden kyvyssä ohjata prosessia tai toisen osapuolen vastuunotossa.
Sovittelua tulisi kehittää koulutuksen avulla siten, että pystyttäisiin aiempaa paremmin huomioimaan eri tapausten luonne ja väkivallan moninaisuus. Sovittelusopimusten hyödyntämistä, sovittelun vaikutusten seurantaa sekä sovittelun yhteyttä tukipalveluihin tulisi vahvistaa.
Ytterligare uppgifter
1.7.2022 – 31.3.2023 Selvitys Digitaalisten työvälineiden käyttö sovittelun laadun tukena
Rapportering
Selvitys tarkastelee sovittelun digitalisaatiota ja sovitteluteknologioiden nykytilaa sekä niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita Suomessa ja kahdeksassa muussa vertailumaassa. Selvitys vastaa tavoitteeseen oikeudenhoidon ja digitaalisten palveluiden kehittämisestä tutkimuslähtöisesti, oikeusvaltioperiaatetta mukaillen. Tavoite on etsiä keinoja eri teknologioiden hyödyntämiseen sovittelussa ja kartoittaa eri vaihtoehtoihin liittyviä oikeudellisia, kokemuksellisia ja hallinnollisia riskejä.
Aineisto koostuu kahdeksasta asiantuntijahaastattelusta, viranomaisraporteista, uutislähteistä ja tieteellisistä artikkeleista. Selvityksen mukaan digitaalisten työvälineiden käyttö sovittelutoiminnassa on pääsääntöisesti vähäistä, vaikka Covid-pandemia lisäsi hetkellisesti etäyhteyden käyttöä sovitteluistunnoissa. Digitaalisten sovittelumenettelyjen kehittämishaasteet ovat vakiintuneiden menettelytapojen uudistamisen haastavuus sekä aiheeseen liittyvien tutkimusten ja kokemusten vähäisyys. Selvityksessä suositellaan, että digitalisaatiota edistetään osana sovittelutoiminnan ja sen rakenteiden laajempaa kehittämistä. Tavoitteenasettelun tulee painottaa laatua eikä ensisijaisesti taloudellista tehokkuutta. Sovittelun digitalisaation kehittämisen ohjaavina periaatteina on oltava osapuolten itsemääräämisoikeus ja oikeudenmukaisuuden kokemukset sekä käyttäjäystävällisyys.
Ytterligare uppgifter
Mål och resultat
Den av justitieministeriet tillsatta arbetsgruppen har till uppgift att
1. Kartlägga nuläget, strukturerna och eventuella lagstiftningsbehov och andra utvecklingsbehov i fråga om medlingen samt alternativa metoder för konfliktlösning inom justitieministeriets förvaltningsområde.
2. Främja en utvidgning av tillämpningsområdet för medlingsverksamheten och utveckla verksamhetens kvalitet.
3. Utreda behovet av en nationell samordning av medlingsverksamheten.
4. Bedöma om användningen av medling vid våld i nära relationer ska fortsätta.
5. Utreda om man kan utnyttja digitaliseringen för att utveckla medlingsförfarandena.
För att främja användningen av medling och andra metoder för konfliktlösning ska arbetsgruppen beakta de utvecklingsförslag som ges i rapporten från det LEAN-projekt som har utvärderat rättskedjan. Man ska också beakta resultaten av statsrådets pågående TEAS-forskningsprojekt.
Utgångspunkter
För att kunna utveckla medlingsverksamheten anser man inom justitieministeriets förvaltningsområde att det behövs en kartläggning av nuläget, de befintliga strukturerna och lagstiftningens verkningsfullhet i fråga om medlingen och av alternativa metoder för konfliktlösning. Man vill även främja användningen av medling.
Olika former av medling används inom nästan alla förvaltningsområden. Fältet för medlingsverksamhet är dock mycket splittrat och synergieffekterna har inte kunnat utnyttjas, även om de grundläggande metoderna för medling ofta är av samma slag. Utbildningen som ges till medlare är inte tillräckligt enhetlig. Det finns skäl att utreda behovet av en nationell samordning av medlingsverksamheten. Det LEAN-projekt som utvärderade rättskedjan (Tolvanen 2019) föreslog i sin rapport metoder för att kunna öka användningen av medling i straffprocesserna.
Lagen om medling vid brott och i vissa tvister (1015/2005) trädde i kraft i början av 2006. Den allmänna ledningen, styrningen och tillsynen vid brott och tvister hör till social- och hälsovårdsministeriet (SHM). Institutet för hälsa och välfärd (THL) har från och med 2016 ansvarat för anordnandet av tjänsterna. JM tillsammans med SHM och THL inleder ett särskilt projekt för att utreda möjligheten att överföra medlingen till justitieministeriets förvaltningsområde när det gäller brott och vissa tvistemål.
Användningen av medling ska stärkas för att minska antalet rättegångar. Arbetsgruppen ska dessutom utreda möjligheterna att utvidga tillämpningsområdet för medlingsverksamheten och att utveckla kvaliteten, möjligheterna att utnyttja digitalisering för att utveckla medlingsförfarandena, medlingen vid våld i nära relationer samt behovet av en nationell samordning av medlingsverksamheten.
I regeringsprogrammet för statsminister Marin konstateras det att användningen av medling ska stärkas för att minska antalet rättegångar. Medling ska inte användas i situationer där medlingen kan hota offrets rättsskydd. Man måste därför överväga om medlingen vid våld i nära relationer ska fortsätta. Dessutom ska man utreda möjligheterna att ta in förfaranden som motsvarar medling i vissa förvaltningsprocesser och utreda huruvida mindre tvistemål mellan enskilda personer, också företag, kan avgöras genom enklare förfaranden såsom till exempel i nämnder.
Arbetet ska organiseras av en arbetsgrupp som tillsattes av justitieministeriet den 1 mars 2020.
Hankkeen asettaminen
asettamispäätös_sovittelutoimintaa edistävä työryhmä PDF
11.3.2020 Justitieministeriet
Arbetsgrupp
Person
Roll, Mandattid
Sambou, Saija
Erityisasiantuntija
justitieministeriet
Roll: Kontaktperson för projektet
1.3.2020 – 30.4.2023
Mer om ämnet
Utredning: Digitalisering i medlingsverksamhet bör främjas
Förslag till utveckling och utvidgning av medlingsverksamheten
Ministerarbetsgrupp: användningen av medling stärks
Lagberedning och utveckling i statsrådet
Ministerierna genomför regeringsprogrammet, bereder lagar och andra författningar samt genomför reformer i olika projekt, arbetsgrupper och organ.
Alla ministeriers projekt hittas på statsrådets webbplats valtioneuvosto.fi/sv/projekt