Hallituksen budjettineuvottelut
Hallitus sopi perjantaina 11.8.2000 valtion vuoden 2001 talousarvioesityksestä. Budjettiesitys jatkaa hallitusohjelmassa määriteltyä tiukan finanssipolitiikan linjaa. Se on perusteltua suhdannekehityksen ja pidemmän aikavälin haasteisiin varautumisen kannalta.
Hallinnonaloille ja valtionvelan korkomenoihin hallitus esittää yhteensä 196,6 miljardia markkaa. Valtionvelkaa vähennetään runsaalla 15 miljardilla markalla, josta budjettitalouden osuus on vajaat 13 miljardia markkaa. Valtiontalouden tasapaino suhteessa kokonaistuotantoon yltää eduskunnalle annetussa tiedonannossa tavoiteltuun 1,5 prosentin tasoon.
Julkisen talouden ylijäämä pysyy ensi vuonna 4,5 prosentin tasolla suhteessa kokonaistuotantoon. Jos kuluvan vuoden tasapainossa ei oteta huomioon siihen kertaluontoisesti vaikuttavia tuloja, paranee julkisen talouden tasapaino suhteessa kokonaistuotantoon runsaalla prosenttiyksiköllä. Julkisyhteisöjen velkaantuneisuus vähenee niin, että vuonna 2001 EMU-velka suhteessa kokonaistuotantoon on noin 39 prosenttia.
Veroratkaisut
Ansiotulojen verotusta esitetään kevennettäväksi 6,4 miljardilla markalla, johon sisältyy 1,35 miljardin markan inflaatiotarkistus. Palkkatulon tuloveroaste alenisi keskimäärin 1,5 prosenttiyksikköä. Kevennyksestä hyötyvät myös kaikkein pienituloisimmat palkansaajat tulonhankkimisvähennyksen ja ansiotulovähennyksen rakenteellisen muutoksen kautta. Myös eläketuloista maksettavan ylimääräistä sairausvakuutusmaksua alennettaisiin. Yhteisöveronjako-osuuksia valtion ja kuntasektorin välillä ei muuteta.
Kotitaloustyön verovähennysoikeus ulotetaan koko maahan ja vähennys voidaan tehdä myös kunnallisverosta.
Esitetyillä veronkevennyksillä parannetaan työn kannattavuutta, alennetaan rakenteellista työttömyyttä ja tuetaan palkkamalttia. Talouden ympäristön muutokset ovat korostaneet budjetin sisällön ja yleisimminkin rakennepolitiikan vaikutuksia. Finanssipolitiikan kestävyys on sidoksissa sekä tiukkaan menolinjaan että työllisyyttä ja talouden kasvua tukevaan rakennepolitiikkaan.
Rakennepolitiikka
Hallitus hyväksyi työvoimapolitiikan kehittämistä selvittäneen työryhmän suositukset jatkovalmistelun pohjaksi. Hallitus sopi, että yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa selvitetään, miten työttömyysturvajärjestelmää ja työvoimapolitiikkaa kehitetään työllistymistä tukevaan ja työttömyyden kestoa lyhentävään suuntaan. Myös osa-aikaeläkejärjestelmän piiriin siirtymisen todennäköinen kehitys selvitetään yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa sekä valmistellaan tarvittavat toimenpiteet. Selvitysten tulisi olla valmiina syyskuun puoliväliin mennessä.
Aktiivisen sosiaalipolitiikan ohjelma
Hallituksen aiemman periaatepäätöksen mukaan käynnistetään köyhyyttä ja syrjäytymistä ehkäisevä aktiivisen sosiaalipolitiikan ohjelma. Toimeentulotukea uudistetaan siten, että ehkäisevän toimeentulotuen käyttö lisääntyy kunnissa ja toimeentulotuen lisäosan myöntämisessä otetaan huomioon hakijan olosuhteet, esimerkiksi pitkäaikainen toimeentuloasiakkuus. Ohjelman kustannukset ovat vuositasolla 362 milj. markkaa, josta valtiolle 230 miljoonaa markkaa ja kunnille 132 miljoonaa markkaa. Verotuksen tulonhankkimisvähennyksen ja ansiotulovähennyksen rakenteen uudistaminen hyödyttää erityisesti pienituloisia palkansaajia ja vähentää köyhyyttä ja syrjäytymistä.
Kuntatalous
Kuntien valtionosuuksia lisätään puolella lakisääteisestä valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon muutoksesta. Tämä merkitsee yhteensä noin 1,2 miljardin markan kasvua opetus- ja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon määrärahoihin. Valtionosuuksia korotetaan lisäksi puolella täyden indeksikorotuksen määrästä. Korotus on noin 300 miljoonaa markkaa. Kuntien harkinnanvaraiset avustukset ovat 320 milj. markkaa.
Aluepolitiikka
Kehitysalueiden verohuojennuslakia jatketaan. Osaamiskeskusohjelmaa rahoitetaan yhteensä 30 milj. markalla. Aluekeskusten kehittämiseen esitetään 10 milj. markan määrärahaa. Valtionapua yksityisten teiden parantamiseen ja kunnossapitoon korotetaan 43 milj. markkaan. TE-keskusten asemaa vahvistetaan palkkaamalla lisää teknologia-asiamiehiä.
Talouskasvu jatkuu
Kuluvan vuoden kokonaistuotannon arvioidaan lisääntyvän 5,2 prosenttia. Vaikka kokonaistuotanto on lisääntynyt vuodesta 1994 lähtien keskimäärin 4,5 prosenttia vuodessa, ei kasvun odoteta ensi vuonnakaan olennaisesti vaimenevan. Informaatioteknologia ja siihen liittyvä nopea tuottavuuden kasvu tekevät osaltaan mahdolliseksi nousukauden jatkumisen.
Työllisten osuus työikäisestä väestöstä nousee tänä vuonna prosenttiyksiköllä 66,9 prosenttiin ja vuonna 2001 edelleen 67,7 prosenttiin. Myös työvoiman tarjonta on työmahdollisuuksien parantuessa toistaiseksi jatkanut kasvuaan, minkä takia työttömyyden alentuminen on ollut selvästi työpaikkojen kasvua vähäisempää. Vuonna 2000 työttömyysaste alenee runsaan puoli prosenttiyksikköä viime vuodesta 9,6 prosenttiin ja ensi vuonna edelleen 8,6 prosenttiin.
Tänä vuonna hintojen nousuksi arvioidaan kolme prosenttia, joten inflaatiovauhti ylittää kilpailijamaiden tason. Polttonesteiden hintojen nousu selittää noin prosenttiyksikön sekä asuntojen hintojen, vuokrien ja asuntolainojen korkojen nousu noin puoli prosenttiyksikköä kuluttajahintojen noususta tänä vuonna. Kuluttajahintojen nousuarvio vuodelle 2001 on 1,8 prosenttia.
Poimintoja budjetin menoista
Kehitysyhteistyöhön esitetään määrärahoja 2 617 milj. markkaa, missä on kasvua kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna 113 milj. markkaa.
Siviilikriisinhallintaan osoitetaan lisärahoitusta. Rauhanturvaamistoimintaan ja kriisinhallintaan osoitetut määrärahat ovat yhteensä 430 milj. mk.
Lähialueyhteistyöllä pyritään ehkäisemään ja lievittämään Suomeen kohdistuvia ympäristö- ja ydinvoimariskejä sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja tartuntatautien leviämistä sekä edistämään kaupan ja talouselämän etuja. Lähialuemäärärahaa lisätään 233 milj. markkaan.
Elokuun alussa 2001 aloittaa toimintansa vapausseuraamusvirasto, jonne siirretään oikeusministeriöstä vankeinhoitolaitoksen hallintotehtäviä sekä Kriminaalihuoltoyhdistyksen hoitama yhdyskuntaseuraamusten toimeenpano. Vankeinhoitolaitoksen päihteiden ja huumeiden vastaisen toiminnan määrärahoja lisätään. Maaoikeudet lakkautetaan ja selvitetään asunto-oikeuksien lakkauttamisen edellyttämät muut toimenpiteet.
Ulkomaalaisvirastolle esitetään lisämäärärahaa turvapaikka-asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi. Poliisille esitetään toiminnan tason turvaamiseksi 48 milj. markan lisämäärärahaa. Selvitetään liikkuvan poliisin asema poliisiorganisaatiossa. Hätäkeskusuudistuksen johdosta pelastustoimen määrärahat lisääntyvät 28 milj. markalla.
Puolustusvoimien toimintamenoihin esitetään 365 milj. markan lisäystä. Materiaalihankintoihin tarkoitetut määrärahat puolestaan vähenevät 588 miljoonalla markalla.
Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin esitetään 15 343 milj. mk, missä on lisäystä viisi prosenttia. Suomen maksuosuus Euroopan Unionille kasvaa 277 milj. markalla 7 192 milj. markkaan.
Yliopistojen määrärahoja lisätään voimakkaasti mm. valtion omaisuuden myynnistä saatavien tulojen perusteella. Lisäys olisi runsaat 310 miljoonaa markkaa vuonna 2001. Tämän lisäksi Suomen Akatemia sai lisävaltuutta 90 milj. mk tutkimusrahoituksen yleiskustannusosuuden kattamiseen ja 75 milj. mk huippuyksikköohjelman laajentamiseen. Akatemian rahoituksen lisäyksestä pääosa kohdistuu asteittain yliopistoille. Jo aiemmin päätetty esiopetusuudistus lisää valtion menoja noin 300 milj. mk.
Maa- ja puutarhatalouden sekä maaseudun kehittämisen määrärahat lisääntyvät 705 milj. markalla 11 891 milj. markkaan. Maatalouden ympäristötukeen osoitetaan 285 milj. markan lisärahoitus. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan loppusumma on 14 miljardia markkaa.
Suomen ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon sisältyvien alusten kilpailuedellytysten parantamiseen esitetään 94,5 milj. markan lisäystä.
Tiede- ja teknologiapolitiikan tutkimus- ja kehittämismäärärahat kasvavat hallituksen esityksen mukaan lähes 360 milj. markalla.
Hammashuollon korvauksiin oikeutettujen piiri laajenee huhtikuun alusta 2001 vuonna 1946 ja sen jälkeen syntyneisiin. Täyden kansaneläkkeen määrään esitetään tehtäväksi 50 markan tasokorotus 1.6.2001 alkaen. Äitiysavustusta korotetaan.
Työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuvien etuuksia parannetaan. Pakolaiskiintiö nousee 50 henkilöllä 750 henkilöön.
Luonnonsuojelualueiden hankinnan rahoitus lisääntyy. Sekä vapaarahoitteisen että valtion tukeman asuntotuotannon ennakoidaan kasvavan vuonna 2001. Valtion tukemasta tuotannosta aiempaa isompi osa suunnataan suurimman asuntotarpeen alueille kasvukeskuksiin.
Lisätietoja: Budjettipäällikkö Timo Viherkenttä, puh. (09) 160 3105 jaapulaisbudjettipäällikkö Hannu Mäkinen, puh. (09) 160 3036
Suomen vakausohjelman tarkistus
Hallitus käsitteli myös Suomen vakausohjelman tarkistusta. EU:lle toimitettavassa ohjelmassa hallitus esittelee lähivuosien talouspolitiikkaansa. Vakausohjelma sisältää arvion julkisen talouden kehityksestä vuoteen 2004 saakka. Ohjelman mukaan julkisen talouden ylijäämä pysyy 4,5 ja 5 prosentin välillä suhteessa kokonaistuotantoon.
Lisätietoja: Ylijohtaja Martti Hetemäki, puh. (09) 160 3177