Ennustepoikkeamaraportti 2018

Ennustepoikkeamaraportissa tarkastellaan, miten syksyn 2016 talousennuste poikkesi vuoden 2017 toteutuneesta talouskehityksestä. Bruttokansantuotteen kasvuksi ennustettiin 0,9 %, kun toteutunut kasvu oli maaliskuun 2017 tietojen perusteella 2,6 %. Ennuste toimi vuoden 2017 valtion budjetin pohjana.

Syksyllä 2016 viennin ennustettiin kasvavan 1,0 prosenttia kuluvana vuonna ja kiihtyvän vuonna 2017 kolmen prosentin kasvuun. Vuoden 2017 toteutunut viennin kasvu kiihtyi kuitenkin 7,8 prosenttiin. Viennin kasvun taustalla nähtiin vuonna 2016 hintakilpailukyvyn koheneminen ja Suomen tärkeimpien vientimaiden kohtuullinen talouskasvu. Maailmankaupan toteutunut kasvu vuonna 2017 oli poikkeuksellisen vahvaa: 4,7 prosenttia ennustetun 3,2 prosentin sijaan. Myös Suomen vientimarkkinoiden kasvu oli selkeästi ennakoitua parempaa, sillä vientimarkkinoiden toteutunut kasvu oli 3,9 prosenttia.

Vuoden 2017 talousarvioesityksen pohjana olleessa ennusteessa yksityisen kulutuksen määrän ennakoitiin lisääntyvän 0,7 prosenttia ja kotitalouksien reaalitulojen kasvun jäävän 0,7 prosenttiin. Toteutunut yksityisen kulutuksen kasvu oli 1,8 prosenttia. Kotitalouksien reaalitulot nousivat enemmän kuin ennakoitiin, sillä inflaatiokehitys jäi edelleen poikkeuksellisen hitaaksi.

Syksyllä 2016 ennustettiin työllisten määrän kasvavan 0,3 prosenttia vuonna 2017. Toteutunut työllisyyden kasvu oli 1,0 prosenttia. Työttömyysasteeksi ennustettiin tuolloin 8,8 prosenttia. Toteutunut työttömyysaste vuonna 2017 oli 8,6 prosenttia. Työttömyysasteen ennusteessa on 0,2 prosenttiyksikön ennustepoikkeama toteutuneeseen nähden. Ennustepoikkeaman syynä on ennustettua selvästi nopeampi talouskasvu. Jos toteutunut 2,6 prosentin bruttokansantuotteen kasvu vuonna 2017 olisi kyetty ennustamaan oikein syksyllä 2016, olisi myös työllisyyden ennustettu kasvavan nopeammin ja työttömyysasteen laskevan enemmän.

Valtion rahoitusasema oli vuonna 2017 ennakkotietojen mukaan 1,1 prosenttiyksikköä vahvempi kuin syksyllä 2016 ennakoitiin. Julkisyhteisöjen velkasuhteeksi ennakoitiin 65,8 prosenttia. Toteutunut velkasuhde osoittautui 4,4 prosenttiyksikköä pienemmäksi, 61,4 prosentiksi. Merkittävin yksittäinen tekijä ennustepoikkeaman taustalla oli makrotalouden ennustettua parempi kehitys.