Hoppa till innehåll
  • Statsrådet
    • Statsrådets kansli
    • Försvars­ministeriet
    • Kommunikations­ministeriet
    • Utrikes­ministeriet
    • Finans­ministeriet
    • Arbets- och närings­ministeriet
    • Justitie­ministeriet
    • Under­visnings- och kultur­ministeriet
    • Social- och hälsovårds­ministeriet
    • Inrikes­ministeriet
    • Jord- och skogs­bruks­ministeriet
    • Miljö­ministeriet

Valitse kieli:

This page is in Finnish. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på finska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea suomagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта финский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en finnois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Finnisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on englanniksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

Choose language:

Den här sidan är på engelska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта английский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en anglais. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Englisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ruotsiksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Swedish. Go to the English site »

Or choose language:

Välj språk:

Язык этого сайта шведский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en suédois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Schwedisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on pohjois-saameksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in North Saami. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på nordsamiska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта северосаамский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Vállje giela:

Cette page est en same du Nord. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Nordsamisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on venäjäksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Russian. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på ryska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea ruoššagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

выберите язык:

Cette page est en russe. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Russisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ranskaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in French. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på franska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea fránskkagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта французский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Choisir la langue:

Diese Seite ist auf Französisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on saksaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in German. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på tyska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта немецкий. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en allemand. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Wählen Sie Ihre Sprache:

  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Media
Valtiovarainministeriö framsida
Meny
  • Framsida
  • Ansvarsområden
    • Finanspolitiken Budgeten, EU, internationellt
    • Ekonomiska utsikter Prognoser
    • Beskattning Skattesystemet och beredningen
    • Finansmarknaden Stabila och välfunktionerande marknader
    • Förvaltningspolitiken Förvaltningsutveckling och strukturer
    • Kommunärenden Ekonomi, strukturer och samarbete
    • Välfärdsområdena Uppgifter, verksamhet och ekonomi
    • Offentliga förvaltningens ICT Informationspolicy och styrning
    • Staten som arbetsgivare Personalen och arbetsgivarverksamheten
  • Aktuellt
  • Projekt och lagberedning
  • Publikationer
  • Ministeriet
  • Kontaktinformation
  • Pressmeddelanden och nyheter
  • Evenemang
  • Aktuella teman
  • Finansministeriet i sociala medier
  • Beställ material
suomi svenskaLäs artikeln på svenska EnglishRead article in English

Hallituksen vastaus välikysymykseen eurokriisin hoidosta ja Kreikan tilanteesta

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 4.2.2015 14.10
Tyyppi:Välikysymysvastaus

Pääministeri Alexander Stubb

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies!

Suomi on osallistunut eurooppalaisen talouskriisin hoitamiseen pelastaakseen yhteisen valuuttamme, euron. Seitsemän eduskuntapuolueen edustajat ovat olleet kahden vaalikauden aikana hallituksessa tekemässä kriisiin liittyviä päätöksiä puolustaakseen suomalaisia työpaikkoja ja Suomen taloutta.

Talouskriisi kärjistyi euroalueella ensimmäiseksi Kreikassa. Vastaavasti Kreikka on viimeinen jäsenvaltio toipumisen tiellä.

Muut euroalueella apua tarvinneet jäsenmaat – Irlanti, Portugali, Kypros ja Espanja – ovat irtautuneet rahoitustukiohjelmistaan ja palanneet velkakirjamarkkinoille. Luottoluokitukset ovat kohentuneet. Julkisen talouden tilaa on tasapainotettu, ja alijäämät ovat pienentyneet. Työttömyystilanne on kohenemassa, ja talous on kääntynyt kasvuun.

Ohjelmamaissa on tehty pakon edessä rakenteellisia uudistuksia, jotka ovat monissa muissa Euroopan maissa vielä tekemättä.

Irlanti on hyvä esimerkki uudistusten myönteisistä vaikutuksista. Maan talous kasvaa, ja julkisen talouden tasapainoa on kohennettu. Ylisuurta pankkisektoria on tervehdytetty. Työttömyys on saatu laskettua EU:n keskitasolle. Maa lyhentää velkaansa Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle etuajassa.

Myös Portugalin talous on maltillisessa kasvussa. Työttömyystilanne on kohentunut. Työmarkkinoilla on lisätty paikallista sopimista. Yritystoiminnan lupamenettelyitä on karsittu. Valtionomaisuutta on yksityistetty jopa ohjelmassa vaadittua enemmän. Eläkejärjestelmää on muutettu kestävämmäksi.

Kypros on saavuttamassa sille rahoitustukiohjelmassa asetetut tavoitteet. Pankkijärjestelmä on toipunut, työttömyys on lähtenyt ennakoitua nopeammin laskuun ja talouden alamäki on taittunut. Kypros teki onnistuneen paluun markkinoille 18 kuukautta etuajassa eikä välttämättä nosta kaikkea sille varattua rahoitustukea. Kyproksen ohjelmaan sisältyy myös rahanpesun vastainen toimintaohjelma.

Espanjalta edellytettiin pankkituen vastineeksi vain rahoitussektoria koskevia uudistuksia. Maa totesi kuitenkin itse tarpeelliseksi tehdä laajempia uudistuksia talouden tasapainottamiseksi. Aluehallinnon talouskuria valvoo uusi itsenäinen viranomainen. Työmarkkinoiden joustavuutta ja paikallista sopimista on lisätty ja kynnystä yritysten perustamiselle alennettu. Espanja on jo aloittanut lainanlyhennykset Euroopan vakausmekanismi EVM:lle.

Nämä saavutukset euroalueen vakauttamiseksi on saatu aikaan Suomenkin väliaikaisen rahoitustuen avulla. Siitä meidän on syytä olla tyytyväisiä.

Arvoisa puhemies,

Välikysymyksessä tiedustellaan kriisin hoidossa tehdyistä virheistä. Kriisitilanteissa joudutaan usein tekemään suuria päätöksiä ennennäkemättömissä tilanteissa, paineen alla ja silloin käytettävissä olevan tiedon pohjalta. Virheen mahdollisuus on aina olemassa. Toisin kuin välikysymyksessä väitetään, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ei ole kuitenkaan sanonut kriisin hoidossa tehdyn vakavia virheitä.

Virheiden korjaamiseen tähtäävä seuranta on tärkeä osa talouden sopeutusohjelmia. Niiden toteuttamista seurataan tekemällä säännöllisiä väliarvioita, joiden yhteydessä ohjelmiin voidaan tehdä tarvittavia muutoksia. Erityisesti Kreikan kohdalla talouden ongelmien laajuus ja syvyys on selvinnyt vasta ajan myötä. Tähän ennusteiden liialliseen optimismiin myös IMF:n arviointitiimi on kiinnittänyt huomiota.

Suurimmat virheet tehtiin kuitenkin jo talous- ja rahaliitto EMU:n perustamisvaiheessa sekä 2000-luvun leveinä vuosina. Euroalueen talouskehitys oli suotuisaa vuodesta 1999 aina vuoteen 2008 saakka. Kasvu perustui valitettavasti useiden jäsenmaiden velkaantumiseen – sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. EMU:ssa ei ollut varauduttu kriisiaikoihin.

Vuonna 2008 käynnistynyt finanssikriisi sekä sitä seurannut reaalitalouden kriisi ja velkakriisi osoittivat EMU:n rakenteissa olevat puutteet. Siksi euroalueen jäsenmaat käynnistivät työn vikojen korjaamiseksi ja rahaliiton vahvistamiseksi.

Eurooppalaisilla rahoitusmarkkinoilla vallinnut valtioiden ja pankkien välinen kohtalonyhteys osoittautui pelottavan tehokkaaksi kriisien leviämiskanavaksi. Tähän on puututtu uudistamalla rahoitusmarkkinoiden lainsäädäntöä. EU:n pankkiunioni lisää sijoittajavastuuta ja yhdenmukaistaa pankkivalvontaa sekä kriisinratkaisua. Kreikassa onnistuttiin vuonna 2012 toteuttamaan yksityisten sijoittajien velkajärjestely hallitusti niin, ettei siitä aiheutunut ongelmia muille euroalueen jäsenmaille.

Samalla on vahvistettu talouspolitiikan koordinaatiota, sillä rahaliiton tehokas toiminta edellyttää vastuullista finanssipolitiikkaa. Two-pack ja six-pack -lainsäädäntöpaketit toivat jäsenmaiden budjettisuunnitelmien arvioinnin ja makrotalouden kehityksen seuraamisen EU-pöytään.

Kriisin syntyyn vaikutti, että olemassa olevia sääntöjä tulkittiin vaihtelevasti eikä niitä kaikin osin kunnioitettu. Olisikin tärkeää, että komission tammikuussa julkistamat suuntaviivat vakaus- ja kasvusopimuksen tulkinnasta selkeyttäisivät tilannetta.

En voi kuitenkaan liikaa painottaa sitä, että säännöt ja niiden tulkintaohjeet auttavat vain, jos poliittiset päättäjät kunnioittavat niitä. Silloinkin kun se on kiusallista ja poliittisesti vaikeaa. Tämä on rahaliiton uskottavuuden kannalta olennaista.

Arvoisa puhemies,

Sääntöjen ja vastuullisen talouspolitiikan noudattamisesta on luonteva siirtyä käsittelemään Kreikan tilannetta.

Kreikka on kokenut poikkeuksellisen syvän laman. Sen bruttokansantuote romahti 25 % vuosina 2009–2014. Kreikan talous on supistunut ja työttömyys on lisääntynyt. Tavalliset kreikkalaiset ovat kokeneet kriisin karulla tavalla.

On kuitenkin huomattava, ettei kriisiä edeltänyt Kreikan kansantalous ollut kestävällä pohjalla. Se perustui velkaantumiseen, ylisuureen julkiseen sektoriin, korruptioon, veronkannon puutteisiin ja kilpailulta suojattuihin tehottomiin kotimaisiin palveluihin. Kreikka oli kiertänyt tietoisesti vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä virheellisten tilastojen kautta.

Suomen ja muiden euromaiden rahoitustuen vastineeksi edellytetty talouden sopeutusohjelma on merkinnyt Kreikan koko talouden remonttia. Hinta on ollut kova, mutta Kreikan taloustilanne on nyt selvästi parempi kuin vuonna 2010.

Maan julkinen talous on ollut jo vuodesta 2013 rakenteellisesti ylijäämäinen. Lähes 20 prosentin rakenteellisesta alijäämästä on viidessä vuodessa tultu yli puolentoista prosentin ylijäämään. Tasapainotus etsii vertaistaan taloushistoriassa.

Samalla julkinen velka on kääntynyt laskuun. Myös julkisen velan korot ovat alhaisella tasolla, kiitos euromaiden Kreikalle myöntämien erittäin edullisten lainaehtojen.

Ulkoinen tasapaino on parantunut, ja Kreikan vaihtotase on nykyisin ylijäämäinen. Työttömyys on viimein kääntynyt laskuun.

Vaikka Kreikan talous on nyt pienempi kuin ennen kriisiä, se on selvästi vankemmalla pohjalla. Se on rahoitettu työllä, ei velalla, ja perustuu huomattavasti vahvistuneeseen kilpailukykyyn. Viime vuoden lopun talousennusteiden mukaan Kreikka olisi lähivuosina Euroopan nopeimmin kasvavien talouksien joukossa. Tällä tiellä Kreikan on jatkettava.

Rahoitustuen ja talouden tervehdytysohjelman vaihtoehto olisi ollut "letkujen katkaiseminen" ja kattava velkasaneeraus vuonna 2010. Tämä olisi ollut kahdesta ikävästä vaihtoehdosta se vielä huomattavasti huonompi.

Jos Kreikka olisi jättänyt lainansa maksamatta kriisin puhjettua, sen talous olisi todennäköisesti romahtanut. Kreikkalaiset pankit olisivat kaatuneet, tallettajat olisivat menettäneet säästöjään ja palkat olisivat jääneet maksamatta. Pahimmillaan Kreikka olisi vetänyt koko tuolloin valmistautumattoman euroalueen mukanaan.

Arvoisa puhemies,

Suomen Kreikalle antama tuki koostuu suorasta lainasta ja yhteisen rahoitusvakausvälineen varainhankinnan takauksista. Lainat maksetaan aikanaan takaisin. Tästä periaatteesta hallitus pitää kiinni.

Opposition taholta luotu mielikuva, että Suomesta olisi kannettu rahaa kahmalokaupalla Kreikkaan tai muihin kriisimaihin, on yksiselitteisesti virheellinen. Suomi ei ole kärsinyt rahoitustukiohjelmista luottotappioita. Veronmaksajien rahoja ei ole menetetty. Ei sentin senttiä.

Valtiovarainministeriö julkaisee puolivuosittain selvityksen niistä Suomen valtion vastuista, sitoumuksista ja saatavista, jotka aiheutuvat euroalueen rahoitustukiohjelmista. Selvityksen mukaan Suomen valtion vastuut eivät enää nousseet merkittävästi viime vuonna, koska vakautumiskehitys euroalueella jatkui.

Suomi myönsi Kreikalle 1,0 miljardin euron kahdenvälisen lainan pääministeri Vanhasen hallituksen aikana vuonna 2010.

Euroopan rahoitusvakausvälineen sitoumuksia on Suomen osalta käytössä 6,61 miljardin euron arvosta, sisältäen korot ja niin kutsutun ylitakauksen. Tämä kattaa ERVV:n varainhankinnalle annetut takaukset Irlannin, Portugalin ja Kreikan ohjelmissa. Suomen laskennallinen osuus Kreikan toisen ohjelman lainapääomasta on noin 2,74 miljardia euroa.

Euroopan vakausmekanismiin Suomi maksoi oman 1,44 miljardin euron pääomaosuutensa kerralla vuonna 2012. Suomen pääomaosuus luetaan valtion omaisuuseräksi.

EU:n budjetin kautta Suomella on lisäksi laskennallisia vastuita noin 900 miljoonaa euroa. IMF:n myöntämistä rahoitustukiohjelmista Suomen laskennallinen osuus on euroalueen rahoitustukiohjelmien osalta noin 350 miljoonaa euroa.

Sitoumukset ja panostukset ovat merkittäviä. Siksi niistä on käyty perusteelliset keskustelut eduskunnassa. Ja siksi hallituksen tehtävä on katsoa sitoumusten perään. Valvoa, että tuen saajat toimivat sovitulla tavalla.

Erityisesti Kreikassa ohjelman toimeenpanoon on jouduttu puuttumaan toistuvasti. Väliarviot ovat myöhästyneet, ja maksueriä on lykätty uudistuksien viivästyessä. Tiedämme kyllä Suomessakin, kuinka vaikeaa rakenteellisista uudistuksista päättäminen voi olla. Ulkoisen paineen edessä Kreikka on kuitenkin tehnyt tarvittavat sopeutuspäätökset, vaikka viime tingassa.

Arvoisa puhemies,

Kreikassa 25.1. järjestetyt ennenaikaiset vaalit ovat lisänneet maata koskevaa poliittista ja taloudellista epävarmuutta. Ennen vaalien järjestämisestä tehtyä päätöstä Kreikka oli taloudellisesti hyvällä tiellä.

Kreikan vaaleja edeltäneessä keskustelussa Suomessakin on kyseenalaistettu, voiko Kreikka ylipäänsä selvitä veloistaan. On esitetty, ettei se pysty koskaan maksamaan velkojaan takaisin.

Tätä väitettä ei kannata purematta niellä.

Kreikan velkakestävyyden palauttaminen on rahoitustukiohjelmien tavoite. Siksi lainojen ehdot on asetettu sellaisiksi, että Kreikka voi selvitä niistä. Velkakestävyyteen vaikuttavat talouskasvu, julkisen talouden tasapaino sekä velanhoitokustannukset ja kyky jälleenrahoittaa erääntyviä lainoja kestävällä korkotasolla.

Kriisistä toipuvien maiden lainoihin on tehty helpotuksia, jotta niiden paluu velkakirjamarkkinoille olisi mahdollista. Kreikan velkasuhde on edelleen korkea, mutta sen kyky hoitaa velkaansa on palautumassa. Velan korko on niin matala ja lainan takaisinmaksuaika niin pitkä, ettei veloista huolehtiminen edellytä vuositasolla Kreikalta sen suurempia ponnistuksia kuin muiltakaan velkaantuneilta euromailta.

Kreikan hyväksymään talousohjelmaan kuuluu julkisen perusylijäämän kasvattaminen runsaaseen neljään prosenttiin. Tämä riittäisi kääntämään velkasuhteen laskuun.

Kreikan uuden hallituksen ensimmäiset toimet ovat kuitenkin nostaneet kysymyksiä siitä, onko maa enää sitoutunut aiemmin sovittuun. Ohjelman muuttaminen edellyttäisi uutta sopimusta euromaiden kanssa. Kyseessä ei ole yksipuolinen ilmoitusasia.

Haluan sanoa tämän mahdollisimman selvästi: Kreikka ja kreikkalaiset eivät ole sopeutusohjelman ja tukilainojen uhreja. Kreikkalaisten kohtaamat vaikeudet eivät johdu suomalaisten tai saksalaisten veronmaksajien ynseydestä. Ne johtuvat Kreikassa vuosien ja vuosikymmenien aikana tehdyistä virheistä.

Oman tulevaisuutensa vuoksi Kreikan on jatkettava julkisen taloutensa tasapainottamista ja rakenteiden uudistamista. Oikotietä ei ole, kuten 1990-luvun kokemuksista itse tiedämme.

Mikäli Kreikan hallitus osoittaa sitoutuvansa maan taloustilanteen vahvistamiseen, Suomi on valmis keskustelemaan ohjelmien yksityiskohdista. Myös ohjelman pidennys voidaan ottaa harkintaan edellyttäen, että tavoitteena on viidennen väliarvion loppuun vieminen. Asia on ratkaistava helmikuun aikana.

Kreikan järjestäytymätön irtautuminen ohjelmasta ei olisi kenenkään etu. Hallitus haluaa välttää sellaisen hallitsemattoman tilanteen. Ratkaisun avaimet ovat kuitenkin Kreikan omissa käsissä. Olisi onnetonta, jos kreikkalaisten viime vuosien aikana tekemät uhraukset valuisivat nyt hukkaan Ateenassa tehtävien äkkijyrkkien päätösten myötä.

Suomella ja muilla euroalueen mailla ei ole perusteita kohdella Kreikkaa toisin kuin muita tukiohjelman piirissä olleita maita. Ei varsinkaan, kun Irlanti, Portugali ja Espanja ovat todistaneet sopeutusohjelmien toimivuuden onnistumalla irtautumaan niistä. Ei olisi kovin reilua näitä maita kohtaan antaa Kreikalle nyt erikoiskohtelua.

Tämä periaate merkitsee, ettei jo aiemmin tehtyjen huojennusten jälkeen ole enää mahdollisuutta merkittäviin lisäpäätöksiin. Tämän olen myös todennut Kreikan uudelle pääministerille.

Julkisessa keskustelussa väläytelty velkojen leikkaus ei ole Suomen hyväksyttävissä. Se ei tukisi rahoitustukiohjelman tavoitteita, eikä olisi myöskään EU:n sääntöjen mukaista.

Lainaehtojen tarkistamista on rinnastettu suomalaisessa keskustelussa velkojen leikkaukseen. Vaikka Kreikan lainehtoja on tarkastettu kolmeen otteeseen, kyse on edelleen lainasta, joka maksetaan takaisin - olkoonkin, että takaisinmaksu alkaa pidemmän ajan kuluttua ja koronlasku alentaa lainojen laskennallista nettoarvoa. Velkojen anteeksianto merkitsisi, että rahojen takaisin saamisesta luovuttaisiin. Siinä kohdassa kulkee hallituksen solidaarisuuden raja.

Arvoisa puhemies,

Politiikkaa ja taloutta tarkastellaan usein hyvin kotimaisesta näkövinkkelistä. Ajatellaan, etteivät muiden EU-maiden ratkaisut vaikuta meihin. Yksi talouskriisin opetuksista on, että kyllä ne vaikuttavat. Olemme yhteisessä unionissa ja yhteisessä valuutassa. Jos ne eivät vaikuttaisi, ei tätä välikysymystäkään olisi esitetty.

Jo neljä peräkkäistä Suomen hallitusta on joutunut tekemään Kreikkaan liittyviä päätöksiä. Näyttää siltä, ettei huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen muodostettava seuraavakaan hallitus voi välttyä Kreikan asioiden käsittelemiseltä.

Siksi on hyvä vielä alleviivata niitä periaatteita, jotka ovat ohjanneet Suomen päätöksentekoa euroalueen kriisien hoidossa.

Suomen ja suomalaisten etu on vakaa ja kestävä euroalue. Euro on tuonut meille vakautta, josta saatoimme markka-aikana vain haaveilla. Korot ovat alhaiset, ja inflaatio on ollut maltillista. Hallitus on sitoutunut euroon ja talous- ja rahaliiton vahvistamiseen.

Hallitus on joutunut panostamaan aikaa, vaivaa ja poliittista pääomaa eurokriisin hoitoon, koska olemme halunneet turvata Suomen talouskasvua ja työllisyyttä. Olemme tehneet sen, vaikkeivät ratkaisut ole aina olleet helppoja tai suosittuja.

Nyt olemme palaamassa vakautumisen tielle. Talous- ja rahaliittoa on vahvistettu niin, että pystymme ehkäisemään ja ratkaisemaan euroaluetta uhkaavat kriisit jatkossa huomattavasti tehokkaammin.

Emme ole kuitenkaan vielä turvallisilla vesillä. Talouskasvu on heikkoa, ja velkatasot korkeita. Luottamus on heiveröistä. Vielä tarvitaan malttia, sitkeyttä ja sisua. Niitä tarvitaan niin Kreikan hallitukselta kuin Suomen kansan valitsemilta päättäjiltäkin - sekä hallitukselta että eduskunnalta.

Alexander Stubb hallitus
EU kansainväliset suhteet taloudelliset ilmiöt talous valtioliitot

Se även

Statsrådet enades om planen för de offentliga finanserna för 2026–2029

VM
Typ:Pressmeddelande Utgivningsdatum:30.4.2025 13.34

Handelskriget hotar Finlands ekonomiska återhämtning och den redan bräckliga offentliga ekonomin

VM
Typ:Pressmeddelande Utgivningsdatum:30.4.2025 11.02

Regeringen enades om ersättande besparingar inom social- och hälsovården

STM VM VNK
Typ:Pressmeddelande Utgivningsdatum:27.3.2025 15.31

Finansministeriets förslag till ramar för statsfinanserna 2026–2029 har publicerats

VM
Typ:Pressmeddelande Utgivningsdatum:13.3.2025 14.48

Finansminister Purra om utvärderingsrådets rapport: Finland behöver en attitydförändring

VM
Typ:Pressmeddelande Utgivningsdatum:28.1.2025 13.20

EU:s finansministrar antog rekommendationer om medlemsstaternas medelfristiga planer och korrigering av alltför stora underskott

VM
Typ:Pressmeddelande Utgivningsdatum:21.1.2025 14.42
Valtiovarainministeriö framsida Valtiovarainministeriö

Snellmansgatan 1 A, Helsingfors

PB 28, 00023 Statsrådet

Tfn 0295 16001

Information om webbplatsen

Dataskydd

Tillgänglighetsutlåtande

Sidkarta

Frågor och kommentarer

  • Framsida
  • Ansvarsområden
    • Finanspolitiken
      • Utgångslägena för finanspolitiken
        • Offentliga ekonomin
        • Ramarna för den ekonomiska politiken
        • Finanspolitik
        • Strukturpolitiken
      • Ramarna för statsfinanserna och budgeten
        • Ramarna för statsfinanserna
        • Statsbudgeten
          • Statistik
        • Berednings- och tillämpningsbestämmelserna
        • Sammandrag av statsbudgetarna
        • Regeringens årsberättelse och bokslut
        • Tidsplanen för ram- och budgetberedningen
      • EU och ekonomin
        • Ekofin och eurogruppen
        • Europeiska planeringsterminen
        • Finanspolitiska regler
        • Budget
          • Budgetram
          • Egna medel
          • Årlig budget
          • Nationell revision av EU-medel
          • Revision och ansvarsfrihet
          • Bedrägeri­bekämpning
      • Utvärdering av och tillsyn over statsfinanserna
        • Riksdagens revisionsutskott
        • Statens revisionsverk
        • Kreditbetyg
        • Finländska ekonomin i internationell granskning
      • Internationella finansiella frågor
        • Euroområdets stabilitet
          • Upprätthållande av stabiliteten
          • Eurokrisen
        • Världsbanken
        • Klimatkoalitionen
        • Internationella valutafonden (IMF)
        • Europeiska investeringsbanken (EIB)
        • Europeiska banken för återuppbyggnad och utveckling (EBRD)
        • Europarådets utvecklingsbank (CEB)
        • EU:s makroekonomiska stöd
        • Nordiska finansinstitut
        • Parisklubben
      • Statsunderstöd
        • Materialbank
        • Parlamentarisk delegation
        • Samarbetsgrupp
    • Ekonomiska utsikter
      • Ekonomiska prognoser
        • Byggbranschens konjukturer
        • Inkomstarbetsgruppen
      • Metodbeskrivningarna
      • Ekonomiska analyser
    • Beskattning
      • Skattesystemet
      • Personbeskattning
        • Beskattning av förvärvsinkomst
        • Beskattning av kapitalinkomst
        • Källskatt på ränteinkomst
        • Arvs- och gåvoskatt
        • Överlåtelsebeskattning
      • Näringsbeskattningen
        • Beskattning av enskilda företagare och jordbruksidkare
        • Beskattning av delägare i näringssammanslutning
        • Beskattning av samfund
        • Beskattning av utdelning som erhålls av fysiska personer eller dödsbon
      • Internationella inkomstbeskattningen
        • Samarbetet inom internationell inkomstbeskattning
        • Skatteavtal
      • Fastighetsskatten
      • Mervärdesbeskattningen
        • Mervärdesskatten som en del av EU:s inkomster
        • Skatt på försäkringspremier
      • Punktbeskattningen
        • Alkoholbeskattningen
        • Tobaksaccisen
        • Beskattningen av läskedrycker
        • Energibeskattningen
        • Miljöskatter
        • Gruvmineralbeskattningen
      • Vägtrafikbeskattningen
        • Bilskatten
        • Fordonsskatten
        • Bränsleavgiften
      • Tullväsendet
      • Skattesubvention
    • Finansmarknaden
      • Finansiella regelverket
        • Kund- och investerarskydd
        • Kapitalmarknaderna
        • Värdepappers­marknaderna
        • Betalning
        • Nya finansteknologier
      • Stabiliteten och tillsynen
        • Bankernas soliditet och likviditet
        • Finanstillsynen och den gemensamma tillsynsmekanismen
        • Makrostabilitet
        • Resolutionen
        • Beredskap och försörjningsberedskap
      • Statens finansieringspolitik
        • Statsskulden och bemyndigande för upplåning
        • Statsborgen och statsgaranti
        • Statens pensionsfond
        • Grundränta
      • Bekämpning av penningtvätt och finansiering av terrorism
        • Förebyggande arbete
        • Lagstiftning
    • Förvaltningspolitiken
      • Öppenhet, förtroende och etik
      • Utgångspunkter och utsikter för förvaltningspolitiken
        • Framtidsarbete
        • Internationell verksamhet
        • Föregripande statlig styrning
      • Offentligt ledarskap
        • Värdegrund och principer för offentligt ledarskap
        • Gemensam utveckling och evenemang
        • Ledningens ställning och anställningsförhållanden
        • Rekrytering av chefer och karriär
        • Högsta ledningens bindningar
        • Förutsättningar för framgång
        • Kunskapsbaserad ledning
        • Stöd för statsförvaltningens ledning
      • Förvaltningens strukturer och styrningen
        • Statsförvaltningen
        • Kommunförvaltningen
        • Styrsystemen
        • Regionaliseringen
        • Ämbetsverksutvärderingar
      • Offentliga upphandlingarna
        • Standardavtalsvillkor för upphandling
      • Skötseln och styrningen av statsfinanserna
        • Statens ekonomiförvaltning
        • Revisionsnämnden för den offentliga förvaltningen och ekonomin
      • Intern kontroll och riskhantering
        • Koordinering av intern kontroll och riskhantering
        • Intern granskning
        • Riskhantering
        • Utvärdering av intern kontroll
      • Statens gemensamma tjänster
        • Statens fastigheter
        • Statens upphandlingar
        • Ekonomi- och personalförvaltningens tjänster
        • Utbildningsservice
      • Innovationer inom den offentliga förvaltningen
    • Kommunärenden
      • Kommunallagstiftningen
        • Kommunernas självstyrelse och beslutsfattande
        • Kommunstrukturen
          • Ändring av kommunindelning
          • Beslutsfattandet
          • Inledande och beredning
            • Sammanslagningprocess
            • Partiella sammanslagningar
            • Särskild kommunindelningsutredning
          • Understöd för sammanslagningsutredningar
          • Sammanslagningsunderstöd
        • Kommunernas personal
      • Kommunernas uppgifter och verksamhet
        • Kommunernas produktivitet och digitalisering
        • Incitamentsystem för digitalisering i kommunerna
          • Stöd för planeringen av digitaliseringsprojektet
          • Kommunernas digitaliseringsunderstöd 2022
          • Kommunernas digitaliseringsunderstöd 2021
          • Kommunernas digitaliseringsunderstöd 2020
          • Kommunernas digitaliseringsunderstöd 2019
        • Samarbetet mellan staten och kommunerna
          • Delegationer för kommunal ekonomi och kommunal förvaltning
        • Internationellt samarbete
      • Kommunalekonomin
        • Ekonomiska rapportering
          • Samarbetsgruppen
          • Anvisningar för ekonomisk rapportering
        • Uppföljningen och utvärderingen av kommunalekonomin
          • Kommunernas bokslutsuppgifter och bokslutskort
          • Budgetar och ekonomiplaner samt planeringsram för ekonomi
          • Kommuner som befinner sig i ett särskilt svårt ekonomiskt läge
        • Kommunekonomiprogrammet
        • Statsandelarna och hemkommunersättningarna
          • Statsandel för kommunal basservice
            • Frågor och svar om kommunernas statsandelar och om överföringskalkylen för social- och hälsovården
          • Kalkyler över statsandelarna
          • Hemkommunersättningarna för förskoleundervisning och grundläggande utbildning
          • Prövningsberoende höjning av statsandelar
        • Utvärderingen av lagberedningens konsekvenser för kommunerna
        • Bokföringsnämndens sektion för välfärdsområdena och kommunerna
        • Ersättning till kommunerna för kostnader för egendomsarrangemang
    • Välfärdsområdena
      • Uppgifter och verksamhet
        • Välfärds- och samarbetsområdena
        • Samarbetet mellan kommunerna och välfärdsområdena
        • Beslutsfattande
        • Styrningen
        • Välfärdsområdesdelegationen
        • Invånarnas deltagande
      • Välfärdsområdenas ekonomi
        • Finansiering
          • Finansieringskalkylerna
        • Tilläggsfinansiering
        • Budget och ekonomiplan
        • Investeringar
        • Ekonomiska rapportering
          • Samarbetsgruppen för ekonomirapportering
          • Anvisningar om välfärdsområdenas ekonomirapportering
      • Välfärdsområdesförhandlingarna
    • Offentliga förvaltningens ICT
      • Digitalisering
        • Offentliga tjänster digitaliseras
        • Digitaliseringen av processer
        • Servicemodellen med ett enda serviceställe
        • Tillgänglighet
        • Myndigheternas förpliktelse att tillhandahålla e-tjänster
        • E-tjänster
          • Tjänster för medborgare och företag
          • Infrastrukturtjänster för förvaltningen
        • Ett människocentrerat och föregripande samhälle
          • Genomförandet av nationella AI-programmet AuroraAI
        • Artificiell intelligens och robotisering
          • Robotiseringsansökan
            • Roboansökan 2020
          • Anvisningar om utnyttjande av generativ artificiell intelligens som stöd och hjälpmedel i arbetet inom den offentliga förvaltningen
        • Lagen om digitala tjänster
        • Prioritering av digital myndighetskommunikation
          • Svar på vanliga frågor om prioriteringen av digital myndighetskommunikation
      • Livshändelsebaserad digitalisering
        • Programmet för främjande av livshändelsebaserad digitalisering
          • Frågor och svar om livshändelsebaserad digitalisering
        • Enkelt sätt av en avliden anhörigs ärender
          • Frågor och svar om underlättandet av smidig skötsel av en avliden anhörigs angelägenheter
      • Informationspolitik och styrning
        • Informationshanteringskarta för den offentliga förvaltningen
        • Informationshanteringslagen
        • Informationspolitisk redogörelse
        • Remissförfarandet i informationshanteringslagen
        • Öppen data
        • Arkitekturerna
        • Projektet för att förnya personbeteckningen
        • Projekt enligt regeringsprogrammet
          • Utnyttja och öppna information
        • Etiska rekommendationer för artificiell intelligens
        • Styrningen av informationshanteringen inom den offentliga förvaltningen
          • Samarbetsgrupperna inom informationshanteringen
        • Interoperabelt Europa
          • Vanliga frågor om interoperabelt Europa
      • EU och internationella samarbetet
      • Styrningen av tjänster och säkerhet
        • VAHTI-verksamheten
        • Den offentliga förvaltningens säkerhetsnätsverksamhet
        • Utveckling
        • Statens gemensamma informations- och kommunikationstekniska tjänster
          • Skyldighet att använda gemensamma tjänster och styrning av tjänsterna
          • Statens center för informations- och kommunikationsteknik Valtori och resultatstyrningen av Valtori
        • Utnyttjande av molntjänster inom den offentliga förvaltningen
      • Informationshanteringsnämnden
    • Staten som arbetsgivare
      • Avtalsverksamheten
        • Arbetsfred
        • Lokal avtalsverksamhet
        • Förtroendemannaverksamhet
        • Arbetarskydd
        • Samarbetet
        • Statistiksamarbetet
      • Statens tjänste- och arbetskollektivavtal
        • Avtal
      • Tjänste- och arbetsvillkor
        • Löner, incitamentsystem
          • Statens lönesystem
          • Resultatlön
          • Personalfonder
        • Arbetstid
        • Semestrar
        • Tjänsteresor
        • Frånvaron
        • Naturaförmåner
        • Företagshälsovården
        • Personalförvaltnings-dokument
      • Anvisningar, föreskrifter och rekommendationer
        • Övriga personalförvaltningens dokument
      • Tjänstemannarätt
        • Ledning av förändringar
        • Rättsfall
        • Besvär över beslut som gäller tjänsteman
      • Värdegrund och etik
        • Statens tjänstemannaetiska delegation
      • Stöd för personalledning
        • Statens personalstrategi
        • Personalplanering
        • Multilokalt arbete inom staten
        • Rekrytering
        • Prestations- och resultatledning
        • Kompetensutveckling
        • Personalrotation och tjänstemannautbyte
        • Jämställdhet och likabehandling
        • Verktyg och metoder
        • Statens tjänsteutmärkelsetecken
      • Statistik om statens personal
  • Aktuellt
    • Pressmeddelanden och nyheter
    • Evenemang
    • Aktuella teman
      • Regeringsförhandlingarna 2023
      • Tjänstemannainlägg 
      • Kartläggning av utgifter och strukturer samt av skatter
      • Rysslands attack mot Ukraina
      • Det nordiska samarbetet
        • Ministerrådet för digitalisering MR-Digital
      • Finlands program för hållbar tillväxt
        • EU:s återhämtningsinstrument
          • Faciliteten för återhämtning och resiliens
          • Övriga program
        • Finlands plan för återhämtning och resiliens
          • Grön övergång
          • Digitalisering
          • Sysselsättning och kompetens
          • Social- och hälsovårdstjänster
          • REPowerEU
        • Beredningen
        • Centrala begrepp
      • Fördjupandet av kapitalmarknadsunionen
      • Fördjupandet av bankunionen
      • Digitala euron
      • Säkerställande av dagliga betalningar
    • Finansministeriet i sociala medier
    • Beställ material
  • Projekt och lagberedning
    • Digitaliseringsbyrån
      • Samarbetsgrupper
      • EU:s bestämmelser om digitalisering
    • Fastighetsskattereformen
    • Försök och avveckling av normer i kommunerna
      • Förslag till normavveckling
    • Kompetenscentret för kostnadseffektivitet
    • Programmet Offentliga lokaler i Finland
    • Projektet för genomförande av reformen av penningspelssystemet
    • Projekt för nationellt genomförande av den reviderade eIDAS-förordningen
      • Europeiska plånboksapplikationen
        • Europeiska e-identitetsplånboken – frågor och svar
        • Pilotförsök med europeisk e-identitetsplånbok
    • Reformen av statens regionförvaltning
      • Tillstånds-, styrnings- och tillsynsverkets genomförandeprojekt
    • Reformering av statens service- och lokalnät på 2020-talet
      • Frågor och svar om reformering av statens service- och lokalnät
      • Reformen i regionerna
    • Samarbetsforum för offentlig upphandling
      • Aktuellt om programmet
        • Årets upphandlande enhet
      • Verktyg, handböcker och utredningar
      • Möten och sammankomster
        • Nätverk för upphandlande enheter
        • IKT-Kohtaamo
        • Nätverket av upphandlingsforskare
      • Programperioden 2019-2023
        • Strategisk ledning
        • Utveckling av upphandlingskompetensen
        • Kunskapbaserad ledning och verkningsfullhet
        • Fungerande upphandlingar
        • Innovationer
        • Ekonomisk hållbarhet
        • Social hållbarhet
        • Ekologisk hållbarhet
        • Temagrupper
      • Nationella informationsresursen för offentlig upphandling
    • Statsförvaltningens produktivitetsprogram
    • Tillgång till bank­tjänster
    • Undanröjande av digitala hinder
    • Uppföljning av sysselsättningsmålen
    • Utnyttja och öppna information
    • Utveckling av den interna kontrollen och riskhanteringen
    • Utvecklingen av välfärdsområdenas finansieringsmodell
  • Publikationer
    • Webpublikationer
      • Statens resereglemente 2024
      • Statens resereglemente
      • Ekonomisk översikt, hösten 2025
  • Ministeriet
    • Uppdrag och målsättningar
    • Ledningen och organisationen
      • Ministrarna
        • Finansminister
        • Kommun- och regionminister
        • Näringsminister
      • Högsta ledningen
      • Avdelningarna
    • Nämnder
      • Informationshanteringsnämnden
        • Informationshanteringsnämdens sammansättning
        • Sektioner som informationshanteringsnämden tillsatt
        • Frågor och svar om informationshanteringslagen
      • Produktivitetsnämnden
        • Nämdens medlemmar
    • Förvaltningsområdet
      • Ämbetsverken
      • Fonder
      • Styrningen av förvaltningsområdet
      • Utmärkelsetecken
    • Beredskapsärenden
      • Beredskapslag
      • Säkerhetsstrategi för samhället
      • Strategi för cybersäkerhet
    • Visselblåsarskyd
    • Ministeriet som arbetsplats
      • Finansministeriet som arbetsplats
      • Lediga arbetsplatser
      • Bekanta dig med anställda
      • Praktikplats på finansministeriet
    • Historia
  • Kontaktinformation
    • Kontaktuppgifter och ärendehantering
    • Personsökning
    • FM:s kommunikation
    • Beskrivning av handlingars offentlighet

Kontaktinformation