Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Kuntien väliset erot verotuotoissa voidaan selittää kunnan taustatekijöillä
Verotuotoissa on selviä tasoeroja kuntien ja kuntaryhmien välillä. Pienimmissä kunnissa asukaskohtainen kunnallisverotulo on neljänneksen pienempi kuin suurimmissa kunnissa. Kuntien verojärjestelmän toimivuutta muuttuvassa toimintaympäristössä selvittäneen analyysin mukaan verotuottojen eriytyminen ei ole kuitenkaan viime vuosina voimistunut. Nopeita rakenteellisia muutoksia verojärjestelmään ei ole syytä tehdä.
Suurten kunnallisverotulojen kuntia näyttää yhdistävän kunnan koko (yli 20 000 asukasta), väestönkasvu ja kaupunkimaisuus. Osittain samat tekijät ovat yhteisiä myös niille kunnille, joissa on korkeat kiinteistöverotulot. Korkeita asukaskohtaisia yhteisöverotuloja on sen sijaan sekä suurilla kaupungeilla että pienillä kunnilla, joista jälkimmäisille yhteisöveron metsäerällä on suuri merkitys.
Selvityksen mukaan kunnallisverotuottojen erot voidaan selittää lähes kokonaan ennakko-odotusten mukaisilla tekijöillä. Vahvan kunnallisverotuoton kunnissa väestörakenne on tasapainoinen. Tärkeää on, että kunnassa asuu työurallaan parhaassa vaiheessa olevia, joiden lapset ovat jo nuorisoiässä. Koulutustaso kasvattaa odotetusti kunnallisverotuottoa. Elinkeinorakenteella ei ole sen sijaan merkittävää vaikutusta kunnallisverotuottoon.
Kuntien verotuotot kasvavat lähivuosikymmeninä hitaasti
Selvityksessä luotiin myös skenaario kunnallis- ja kiinteistöverotuottojen kehityksestä vuoteen 2040 asti. Skenaario nojautuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen, ja taustalla on oletus, että kansantalous kasvaa keskimäärin prosentin vuodessa. Skenaarion mukaan asukaskohtaiset verotuotot olisivat kuntakokoryhmittäin vuonna 2040 noin 2–11 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2018. Kuntien toteutunut menokasvu on ollut selvästi tätä nopeampaa. Historialliseen kehitykseen nojautuen verotuottojen kehitys vaikuttaa hitaalta kuntatalouden tasapainon ja palveluiden rahoituksen näkökulmasta. Lisäksi kuntien väliset erot verotuotoissa näyttäisivät hieman kasvavan.
Väestörakenteen muutos lisää erityisesti sote-palvelujen kustannuksia, ja matalan syntyvyyden tilanteessa koulutuksen sekä myös varhaiskasvatuksen menopaineiden voidaan olettaa olevan maltilliset tai jopa laskevan. Sote-uudistus siirtää väestön ikääntymisen menopaineen pois kunnilta. Selvityksen mukaan on mahdollista, että verotuottojen hidaskin kehitys riittää ylläpitämään kuntakentän rahoitustasapainon myös eri kuntaryhmissä.
Kuntien verojärjestelmään ei pidä tehdä nopeita muutoksia
Kunnilla on vain rajoitetusti omia keinoja kasvattaa verotulojaan. Väestön keskittymistä kasvukeskuksiin on vaikea estää. Yksittäisen kunnan elinkeinopolitiikalla voidaan luoda ympäristö, jolla houkutellaan yritystoimintaa ja koulutettua työikäistä väestöä, mutta tällaisten toimenpiteiden vaikutukset ovat usein hitaita. Kunnallisveroprosenttien korottaminen heikentää puolestaan työn verotuksen kannustimia ja kasvattaisi kuntien välisiä eroja entisestään. Tutkimuksen yksi johtopäätös onkin se, että kuntien kyky rahoittaa palvelut riippuu keskeisesti koko kansantalouden kasvusta.
Kuntien verojärjestelmän toimivuutta on arvioitava yhdessä kunnille osoitettujen tehtävien kanssa. Selvitys ei suosittele nykyisen kuntaverojärjestelmän rakenteellisia muutoksia ainakaan ennen, kuin mahdollisen maakuntaveron valmistelua koskevat linjaukset on tehty.
Selvityksessä tarkasteltiin kuntien verotuottojen kehittymistä ja mahdollista eriytymiskehitystä, kuntien verojärjestelmää sekä odotettavissa olevaa verotuottojen kehitystä seuraavan 20 vuoden aikana. Tavoitteena oli tulevan kehityksen ennakointi sekä verojärjestelmän arviointi muun muassa kannustimien näkökulmasta.
Lisätietoja:
Toni Riipinen, Tempo Lecon Oy, puh. 0400 239871, sähköposti: [email protected]
Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.