Budjettiehdotus
Valtiovarainministeri Riikka Purran budjettiehdotus vakauttaa velkasuhteen, budjetin alijäämä pienenee alle 10 miljardiin euroon

Valtiovarainministeriön ehdotus valtion vuoden 2026 budjetiksi toimeenpanee kevään puoliväliriihen linjauksia ja sisältää valtiovarainministerin ehdotuksen uusiksi sopeutustoimiksi, joilla varmistetaan, että velkasuhde vakautuu vaalikauden lopulla. Budjettiehdotuksen loppusumma on 89,6 miljardia euroa, ja se on 9,9 miljardia alijäämäinen. Jos huomioidaan kertaluonteinen tuloutus Valtion asuntorahastosta, on alijäämä 7,6 miljardia euroa.

Julkisen talouden tilanne on hallituksen jo päättämistä sopeutustoimista huolimatta edelleen vakava. Ilman uusia sopeutustoimia julkisen talouden velka olisi valtiovarainministeriön kesäkuussa julkaiseman ennusteen perusteella nousemassa yli 90 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt) vuonna 2029. Velkaantumista ovat lisänneet muun muassa vaikea taloustilanne ja korkomenojen nousu. Vaikka talouden ennustetaan toipuvan, väestön ikääntyminen jatkuu ja turvallisuuteen tarvittavat lisäpanostukset pysyvät tulevina vuosina huomattavan suurina.

Valtiovarainministeri Riikka Purran budjettiehdotus:

• Ehdotus hillitsee julkisen talouden velkaantumista hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Uudet sopeutustoimet vahvistavat julkista taloutta miljardilla eurolla vuoden 2027 tasolla. 
• Ehdotus vahvistaa Suomen puolustuskykyä usean miljardin euron puolustusmateriaalien tilausvaltuuksilla. Valtuuksilla vastataan myös Suomen puolustusrahoituksen kasvattamista koskeviin sitoumuksiin. 

Vuoden 2026 alijäämää pienentää kertaluonteisesti noin 2,3 miljardilla eurolla Valtion asuntorahaston jäljellä olevan kassan tulouttaminen valtion budjettiin rahaston lakkautuksen yhteydessä. Tuloutus ei vähennä valtion ja julkisen talouden velkaantumista. Ilman tuloutusta alijäämä olisi 9,9 miljardia euroa, joka on noin 3,3 miljardia euroa kuluvaa vuotta vähemmän.

Budjettiehdotus julkaistaan kokonaisuudessaan osoitteessa budjetti.vm.fi perjantaina 8. elokuuta.

Tavoitteena velkasuhteen kasvun pysäyttäminen

Hallituksen talouspolitiikan painopisteet ovat taloudellinen vakaus, työllisyys, talouskasvu sekä hyvinvointipalvelujen turvaaminen. Hallituksen tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden velkasuhde vuoteen 2027 mennessä. 

Tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus on päättänyt julkista taloutta 9 miljardilla eurolla vahvistavista toimenpiteistä. 

Lisäksi hallitus päätti kevään 2025 puoliväliriihessä merkittävistä toimista, joilla vauhditetaan talouskasvua ja puretaan kasvun esteitä. Kasvutoimia rahoitetaan osaltaan uusilla sopeutustoimilla.

Valtiovarainministeriön ehdotus pitää sisällään hallituksen päättämät valtion säästötoimet kaikilta muilta osin paitsi ei keväällä 2025 päätettyjä toimintamenosäästöjä, joiden kohdennukset ministeriöt valmistelevat ja esittävät budjettivastineissaan 13. elokuuta.

Velkasuhteen vakauttamista koskevan tavoitteen toteutuminen edellyttää viimeisimmän ennusteen perusteella uusia sopeutustoimia, jotka vahvistavat julkista taloutta noin miljardilla eurolla. Julkiselle taloudelle asetettujen tavoitteiden toteutumisen kannalta on myös tärkeää, että jo aiemmin päätetyt sopeutustoimet toteutetaan suunnitellusti. 

”Julkisen talouden tilanne on heikentynyt edelleen keväästä. Luottoluokitustamme alennettiin heinäkuussa, ja nyt näyttää siltä, että velkaantumista ei saada hallintaan ilman vähintään miljardin euron lisäsopeutusta. En halua kiristää verotusta. Siksi ehdotan sopeutuksen toteutettavaksi kokonaan toissijaisia menoja karsimalla. En ehdota leikkauksia valtion ydintehtäviin”, valtiovarainministeri Purra toteaa.

Yritystuista ja T&K-menoista leikataan

Yritystukia karsitaan rajaamalla palveluhenkilöstö merenkulun miehistötuen ulkopuolelle (noin 36 miljoonaa euroa). Lisäksi Business Finlandin T&K-valtuuden alentaminen vähentää yritystukien määrää.

T&K-rahoituslakia päivitetään niin, että valtion T&K-rahoituksen 1,2 prosentin tavoite siirretään vuoteen 2035. Samalla T&K-rahoituksen lisäyksen kohdentumisessa painotetaan entistä voimakkaammin kasvua tukevia aloja. Vuodelle 2026 kohdentuva säästö olisi 80 miljoonaa euroa, josta 24 miljoonaa euroa toteutuu yliopistojen indeksijäädytyksellä, 25 miljoonaa euroa kohdennetaan Suomen Akatemian tutkimushankevaltuuteen, 11 miljoonaa euroa Business Finlandin avustusvaltuuksiin ja 20 miljoonaa vähennetään aiemmin kohdentamattomasta tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta. Vuodelle 2027 kohdentuva säästö olisi 160 miljoonaa euroa, joka kohdentuisi vastaavasti kuin vuoden 2026 säästö.

Kehitysyhteistyöhön ja muuhun Suomen ulkopuolelle ohjautuvaan rahoitukseen leikkauksia

Varsinaisen kehitysyhteistyön rahoitusta vähennetään 65 miljoonalla eurolla. Vuonna 2027 säästö kasvaisi 100 miljoonaan euroon. Myös kehityspoliittisten lainojen ja sijoitusten määrärahatasoa alennetaan 30 miljoonalla eurolla. Lisäksi humanitaariseen katastrofiapuun puoliväliriihessä tehty 10 miljoonan euron lisäys perutaan.

Kotoutumisen edistämiseen vähennyksiä ja kiintiöpakolaisten ottaminen Suomeen lopetetaan

Kunnille ja hyvinvointialueille maksettavat laskennalliset kotoutumiskorvaukset lakkautetaan. Määrärahasäästö olisi arviolta 167 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 150 miljoonaa euroa vuonna 2027. Lisäksi lakkautetaan kiintiöpakolaisten ottaminen Suomeen. Tästä vuodelle 2026 kohdentuvat määrärahasäästöt olisivat yhteensä noin 6 miljoonaa euroa ja vuodelle 2027 noin 9 miljoonaa euroa.

Järjestöavustuksista säästetään

Yhdistyksille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen myönnettäviin avustuksiin tehdään 100 miljoonan euron tason leikkaus. Taiteen ja kulttuurin edistämiseen sekä liikuntapaikkarakentamiseen kohdennettua rahoitusta alennetaan 35 miljoonalla eurolla.

Kuntien valtionosuuksiin leikkaus – säästöjen toimeenpanossa tulisi välttää leikkauksia perusopetukseen

Hallitus on päättänyt hallitusohjelmassa, kevään 2023 lisätoimissa ja edelleen keväällä 2024 merkittävistä leikkauksista valtionhallinnon toimintamenoihin. Valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen on ollut tähän mennessä tehdyin päätöksin kuntataloutta vahvistava. Julkisen talouden tervehdyttäminen edellyttää niin suuria sopeutustoimia, että hallinnon tehostamista ja säästöjä on tehtävä myös kuntataloudessa. Osana uusia sopeutustoimia kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistetaan 150 miljoonan euron leikkaus. Tarkoituksena ei ole leikata perusopetuksesta vaan kohdentaa säästöt muun muassa byrokratian vähentämiseen. Uusien sopeutustoimien seurauksena valtion toimenpiteiden nettovaikutus kuntatalouteen on vajaa 100 miljoonaa euroa kuntataloutta heikentävä. Kuntien toimintamenot ovat yhteensä yli 20 miljardia euroa.  

Nykymuotoinen Opetushallitus lakkautetaan

Nykymuotoinen Opetushallitus lakkautetaan 1.1.2027 ja Opetushallituksen säilytettävät toiminnot siirretään osaksi opetus- ja kulttuuriministeriötä. Syntyväksi määrärahasäästöksi on arvioitu 15 miljoonaa euroa vuonna 2027.

Myös muun muassa yliopistojen rahoituksesta säästetään

Yliopistojen indeksikorotukset jäädytetään vuosiksi 2026 ja 2027. Vuonna 2026 vaikutus olisi noin 59 miljoonaa euroa ja vuonna 2027 noin 112 miljoonaa euroa.

Valtion tekemien veromuutosten myötä kasvanutta kirkollisverotuottoa vastaavasti vähennetään rahoitusta evankelis-luterilaiselle kirkolle ja ortodoksiselle kirkolle 9 miljoonalla eurolla. 

Eduskunnan niin sanotun joulurahakäytänteen lakkauttaminen tuo noin 40 miljoonan euron säästön.

Valtiovarainministerin ehdottamat uudet sopeutustoimet on julkaistu kokonaisuudessaan tiedotteen liitteenä.

Asuntorahoituksen velkavastuiden kasvun jäädyttäminen

Asuntorahoituksen takausvastuut ovat kasvaneet yli 21 miljardiin euroon ja vastuiden ennakoidaan kasvavan noin 1 miljardilla eurolla sen mukaan, mitä julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2026–2029 uutta korkotukilainvaltuutta on myönnetty. Suomessa korkotukilainat ovat olleet vuodesta 2022 osa julkisyhteisöjen sulautettua niin sanottua EDP-velkaa.  

Valtiosihteeri Mika Nykäsen työryhmä suosittaa valtion vastuiden vähentämistä muun muassa rajoituksista vapauttamisen helpottamisen avulla. Siltä osin kuin kohteita vapautuisi rajoituksista ja korkotukilainoituksen piiristä, laskisivat lähtökohtaisesti valtion vastuut ja velka. Myös asumisoikeusjärjestelmän uudistus on tällä hetkellä valmisteilla. Hallitusneuvotteluissa päätettiin pysäyttää asumisoikeusjärjestelmän velkavastuiden kasvu lopettamalla asumisoikeusasuntojen uudistuotanto. Asumisoikeusuudistuksessa tulee järjestelmä uudistaa siten, että valtion velkavastuut vähentyvät.

Valtiovarainministeriö ehdottaa, että hallitus käynnistää toimenpidekokonaisuuden, jolla asuntorahoituksen takausvastuita vähennetään ja kasvua rajoitetaan merkittävästi.

Puolustuksen materiaalihankintojen tilausvaltuuksiin miljardien lisäys

Hallitus teki keväällä 2025 päätöksen kasvattaa Suomen puolustuspanostuksia 3 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuoteen 2029 mennessä. Tämän lisäksi Suomi on sitoutunut edelleen kasvattamaan puolustusrahoitustaan Naton asettaman tavoitteen mukaisesti 3,5 prosentin tasolle vuoteen 2035 mennessä. Puolustusta tukevaan toimintaan tullaan lisäksi panostamaan vuoteen 2035 mennessä 1,5 prosenttia bkt:stä.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus vuodelle 2026 sisältää 3 miljardin euron tilausvaltuudet puolustuksen materiaalihankintoihin, mikä moninkertaistaa kuluvan vuoden budjetissa olevan noin 0,5 miljardin euron tilausvaltuuden.

Puolustusvoimat käynnistää maavoimien uudistamisen. Tilausvaltuuksista 1 miljardi euroa käytetään yhteisten asejärjestelmien kehittämiseen ja 2 miljardia euroa materiaaliseen kehittämiseen. Tilausvaltuuksien nostoon liittyvät menot ajoittuvat pääosin 2030-luvun alkupuolelle.

Julkisen talouden tilanne vaikea 

Valtiovarainministeriön kesäkuussa julkaiseman kokonaistaloudellisen ennusteen mukaan vuoden 2024 aikana alkanut talouden toipuminen jatkuu ja bkt:n ennustetaan kasvavan 1,0 prosenttia vuonna 2025 ja 1,5 prosenttia vuonna 2026. Julkisen talouden alijäämän ennustetaan olevan 4,2 prosenttia suhteessa bkt:hen vuonna 2025. Vuonna 2026 alijäämä pienenee, mutta on edelleen 3,6 prosenttia suhteessa bkt:hen.

Valtiovarainministeriön talousennuste päivittyy elokuun aikana, ja se tulee muodostamaan hallituksen budjettiesityksen pohjan. Valtiovarainministeriön syksyn talousennuste julkaistaan 22. syyskuuta.

Vuoden 2026 budjettiehdotuksen määrärahojen loppusumma on 89,6 miljardia euroa. Se on 0,5 miljardia euroa vähemmän kuin vuodelle 2025 on budjetoitu (mukaan lukien toinen lisäbudjetti). Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan 3,2 miljardia euroa, mikä on 0,2 miljardia enemmän kuin tälle vuodelle on budjetoitu (mukaan lukien toinen lisäbudjetti).

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus on 9,9 miljardia euroa alijäämäinen, kun huomioidaan, että Valtion asuntorahaston jäljellä olevan kassan tulouttaminen valtion budjettiin ei vähennä valtion ja julkisen talouden velkaantumista. Tämä on noin 3,3 miljardia euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Jos huomioidaan kertaluonteinen tuloutus Valtion asuntorahastosta, on alijäämä 7,6 miljardia euroa.

Hallituksen päättämät julkista taloutta vahvistavat toimet tulevat voimaan asteittain vaalikauden aikana, joten sopeutustoimien vaikutus ei näy vielä täysimääräisesti vuonna 2026. Hallitusohjelman toimet ja kevään 2024 lisäsopeutustoimet sekä niitä täsmentävät säästöpäätökset keväältä 2025 vähentävät budjetin menoja yhteensä noin 3,3 miljardia euroa, mikä on noin 0,9 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2025. Lisäksi verosopeutustoimet vahvistavat julkista taloutta yhteensä noin 1,3 miljardilla eurolla vuoden 2026 tasolla. 

Valtiovarainministeriön ehdotukseen sisältyvät uudet sopeutustoimet parantavat budjettitalouden tasapainoa noin 0,8 miljardilla eurolla vuoden 2026 tasolla.

Valtion budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino, miljardia euroa

*Sisältäen Valtion asuntorahaston jäljellä olevan kassan tuloutuksen 2,3 mrd. euroa.

Veropolitiikka tukee talouskasvua 

Budjettiehdotus toimeenpanee hallituksen keväällä päättämiä talouskasvua tukevia verotoimia sekä julkista taloutta vahvistavia verotoimia. Merkittävimmät toimet liittyvät työn verotuksen keventämiseen kotitalouksien ostovoiman tukemiseksi ja työnteon kannustimien parantamiseksi. Julkista taloutta vahvistetaan tiivistämällä veropohjaa ja kiristämällä muun muassa tupakan ja alkoholin verotusta. Budjettiehdotus ei sisällä uusia veronkorotuksia. Kokonaisveroaste ei kiristy ensi vuonna. Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille.

Hyvinvointialueiden talous 

Hyvinvointialueiden yleiskatteiseen rahoitukseen ehdotetaan yhteensä noin 27,1 miljardia euroa. Rahoitus kasvaa noin 0,9 miljardia euroa verrattuna vuoden 2025 varsinaiseen budjettiin. Kasvu selittyy pääosin vuoden 2026 kustannustasoon siirtymisellä. Hyvinvointialueiden rahoituksen indeksikorotus on 3,24 prosenttia vuonna 2026, ja se lisää hyvinvointialueiden rahoitusta noin 849 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen arvioitu vuosittainen kasvu lisää rahoitusta noin 248 miljoonaa euroa vuonna 2026. Hyvinvointialueiden vuoden 2024 toteutuneiden ja laskennallisten kustannusten erotus oli edeltävää vuotta alemmalla tasolla ja siten vuodelle 2026 tehtävä jälkikäteistarkistus vähentää alueiden rahoitusta noin 183 miljoonalla eurolla. 

Hallitus jatkaa hallitusohjelman mukaisia toimia hyvinvointialueiden velvoitteiden keventämiseksi. Lakisääteiset velvoitemuutokset, ja niiden myötä tehtävä rahoitusmuutos, on yhteensä noin -78 miljoonaa euroa vuoteen 2025 verrattuna. Summassa on mukana myös tehtävien lisäykset, joista suurin on 16 miljoonan lisäys omais- ja perhehoitoon liittyen.

Kuntatalous

Valtio osoittaa kunnille valtionosuuksia ja muita valtionapuja yhteensä noin 5,7 miljardia euroa vuonna 2026. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 3,3 miljardia euroa, mikä on noin 20 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2025 budjetissa. Valtionosuutta vähennetään osana sopeutustoimia yhteensä 225 miljoonalla eurolla, josta 75 miljoonaa euroa sisältyi jo kevään kehyspäätökseen ja 150 miljoonaa euroa on uusia sopeutustoimia. Peruspalvelujen valtionosuutta korottaa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta tehtävä siirto oppimisen tuen uudistamiseen ja yksityisen opetuksen järjestäjien kotikuntakorvausten nostamiseen 100 prosenttiin, jotka lisäävät peruspalvelujen valtionosuutta noin 57 miljoonaa euroa. Vuoden 2026 valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus lisää valtionosuutta arviolta noin 69 miljoonaa euroa. Arvio tarkentuu budjettiesityksen valmistelun aikana.

Peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on noin 87 miljoonaa euroa, kun huomioidaan, että hallitusohjelman mukaisesti peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotukseen tehdään yhtä prosenttiyksikköä vastaava vähennys.

Vuoden 2026 budjettiesityksen valmistelu jatkuu

• 8.8. Valtiovarainministeriön ehdotus vuoden 2026 budjetiksi julkaistaan verkossa osoitteessa budjetti.vm.fi. 
• 1.–2.9. Hallitus neuvottelee budjettiriihessä.
• 22.9. Budjettiesitys käsitellään ylimääräisessä raha-asiainvaliokunnassa sekä valtioneuvoston yleisistunnossa ja julkaistaan osoitteessa budjetti.vm.fi.

Lisätietoja:
Budjettipäällikkö Mika Niemelä, puh. 02955 30525, mika.niemela(at)gov.fi 
Valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren, puh. 0295 530 514, jussi.lindgren(at)gov.fi