Taloushallinto 2020 -hanke

VM107:00/2012 Projekt

Hankkeen tehtävänä on laatia valtion taloushallinnolle strategia, joka sisältää seuraavat keskeiset osa-alueet:
1) valtion taloushallinnon tavoitteet vuodelle 2020 (visio ja isot tavoitteet)
a. vaikuttavuus (tiedolla johtaminen)
b. taloudellisuus ja tuottavuus (nykyisen Kiekulle asetetun tuottavuustavoitteen saavuttaminen, tietojärjestelmäkustannukset, benchmark -tavoitteet)
c. palvelukyky (toimintamalli ja niitä ohjaavat tekijät)
d. aikaansaannoskyky (esim. osaaminen)
2) nykytilakuva
3) strategian keskeiset kehittämisen ja tahtotilan osa-alueet:
a. taloushallinnon yhteiset prosessit ja virastokohtaiset prosessit (ns. päästä päähän -prosessit), Palkeiden peruspalvelu ja lisäpalvelu
b. toimijoiden roolit ja työnjako toimintamallissa, prosessien kehittäminen ja omistus, sisäisen tarkastuksen ja valvonnan periaatteet, vastuut ja palvelusopimukset
c. taloushallinnon hallinto- ja ohjausmalli, taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri
d. toimintatapojen arviointi ja keventäminen mukaan lukien ...

Projektets nummer VM107:00/2012

Ärendenummer 1725/00.01.00.01/2012

Projektets arrangör finansministeriet

Mandattid 9.10.2012 – 30.6.2013

Datum för tillsättande 9.10.2012

Projektets framskridande

Mål och resultat

Taloushallinnon strategiatyön tavoitteena on parantaa taloushallinnon tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Ensimmäisenä tämä edellyttää tavoitteen ja potentiaalin kirkastamista. Tehdyt linjaukset ja käynnissä oleva kehittäminen on syytä käydä kootusti läpi ja tarkastella, tukevatko ne taloushallinnon kehittämisellä tavoiteltavaa tuottavuuskehitystä. Työssä laaditaan valtion taloushallinnon strategiset linjaukset, joita hyödynnetään jatkossa kaikessa taloushallinnon kehittämistyössä. Strategian toimeenpano syntyy siitä, että myöhempiä kehittämisehdotuksia aina peilataan strategian linjauksiin: toteuttaako ehdotus strategista linjaa vai ei.

Hankkeen tavoitteena on luoda edellytyksiä, että taloushallinnossa rekisteröinti- ja raportointitehtävät voidaan tehdä mahdollisimman automaattiseksi, keveäksi ja taloudelliseksi sekä tasalaadulla toteutettavaksi. Tavoite on, että taloushallinnolle syntyy edellytyksiä tuottaa mitattavaa lisäarvoa alueilla, joilla tiedolle on kasvavaa kysyntää ja tiedon laadulle asetetaan korkeampia vaatimuksia. Strategiantyön tavoitteena on selkeyttää toimintamallia ja yksinkertaistaa volyymiprosesseja ja näin mahdollistaa keskittyminen olennaiseen ja kysyntään perustuvaan palvelun ja tiedon tuottamiseen. Historiasta siirtyneitä tuotantotapoja ja tiedon tuottamista karsitaan, taloushallinnon perustuotanto keskittyy välttämättömän ja pakollisen tiedon tuottamiseen. Työnjakoa selkeytetään asiakasvirastojen ja palvelukeskusten välillä.

Utgångspunkter

Toimintaympäristön muutokset (mm. niukkenevat julkisen talouden resurssit, yhä vaativammat kansalaisasiakkaat, lisääntyvä vaikuttavuus- ja tuloksellisuustiedon kysyntä, yhteinen tietojärjestelmä ja sujuvat prosessit) edellyttävät mutta myös luovat uusia mahdollisuuksia taloushallintotyön, resurssien ja osaamisen uudelleensuuntaamiselle. Mahdollisuudet eivät realisoidu ilman tietoista strategiatyöskentelyä. Strategiatyöskentelyn avulla voidaan priorisoida tehtäviä niukkenevien resurssien oloissa ja keskittää voimavarat halutuille alueille.

Valtion taloushallinnon suorituskykyä ryhdyttiin selvittämään 2000-luvun alkupuolella. Vuosina 2003 ja 2004 valmistuivat Valtiokonttorin tilaamat valtion taloushallintoa ja henkilöstöhallintoa koskevat selvitykset. Selvitysten pohjalta arvioitiin mahdolliseksi parantaa talous- ja henkilöstöhallinnon tuottavuutta 40 prosentilla muuttamalla käsittely täysin sähköiseksi, keskittämällä tekemistä ammattilaisten käsiin, uudistamalla prosesseja ja investoimalla uusia prosesseja tukeviin yhteisiin tietojärjestelmiin.

Valtiokonttori käynnisti Kieku-ohjelman v. 2004 ja useat hallinnonalat alkoivat perustaa talous- ja henkilöstöhallinnon perustehtäviä hoitamaan virastomuotoisia tai tiliviraston sisäisiä palvelukeskuksia. Kieku-ohjelman tavoitteena oli luoda edellytykset tuottavuuden parantamiselle 40 %:lla lähtötilanteesta ja lisäksi luoda edellytykset, joissa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukyky ja laatu paranevat sekä samalla asiakas- ja työtyytyväisyys ovat talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävissä parempia. Nämä tavoitteet otettiin myöhemmin talous- ja henkilöstöhallinnon toimintamallin uudistamisen tavoitteiksi.

Ministeriöt ohjasivat v. 2005 alkaen hallinnonalansa virastot ja laitokset palvelukeskuksen ja myöhemmin myös Palkeiden asiakkaaksi. Yhteisen tietojärjestelmän tarjouskilpailu käynnistettiin v. 2008 ja Valtiokonttorin Kieku-hanke ryhtyi toteuttamaan järjestelmän hankintaa. Valtioneuvosto linjasi vuonna 2007 tavoitteen yhdistää valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukset hallinnollisesti yhdeksi palvelukeskukseksi. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet aloitti toimintansa 1.1.2010. Vuoden 2011 loppuun mennessä Palkeiden asiakkaiksi olivat siirtyneet käytännössä kaikki valtion virastot ja laitokset. Asiakkaille tuotettavia palveluita kehitettiin palvelukeskuksissa ja nyttemmin Palkeissa. Valtiokonttori ja Palkeet ovat ryhtyneet toteuttamaan yhteisen tietojärjestelmän ensimmäisiä käyttöönottoja. Pilotoinnin jälkeen toimintamallin muutosta tukevan Kieku-tietojärjestelmän käyttöönotot alkoivat vuonna 2012.

Toimintamallin muutos on vaatinut tuekseen kehittämistoimenpiteitä usealla eri tasolla (palvelukeskusten organisointi ja yhdistäminen, Kieku-tietojärjestelmän kehittämishanke, palvelukeskuspalvelujen ja palveluprosessien kehittäminen, virastojen yleishallinnon muutokset). Valtiokonttorin v. 2011-2012 toteuttamien htv- ja tuottavuusselvitysten myötä 2000-luvun tuottavuuskehityksestä ja nykytilasta on saatavilla ajantasainen tieto. Tätä vasten on tarpeen kirkastaa asetettu tavoitetila ja tarkastella tukeeko käynnissä oleva kehitystyö riittävästi tavoitetilaan pääsemistä.

Taloushallinnon perustoimintojen kehittämisen jälkeen painopiste siirtyy muiden koko valtion yhteisten tai virastoryhmien taloushallinnon yhteisten sisältöjen tai toimintatapojen ja niitä tukevien tietojärjestelmien kehittämiseen. Talous- ja henkilöstöhallinnon toimijoiden verkosto ja eri ryhmien hyödyntäminen on suuri, pääosin vielä vähäisessä käytössä oleva mahdollisuus (mm. segmentointi). Verkostomaiselle toiminnalle olisikin tarpeen luoda pelisäännöt ja johtamiskäytännöt, jotta verkoston voimavarat saadaan suunnattua kohti yhdessä sovittujen tavoitteiden toteuttamista.

Taloushallintoa koskevia talousarviolain ja -asetuksen säädöksiä uudistettiin 2000-luvun alkupuolella mm. vastuullisen raportoinnin osalta. 2000-luvun loppupuolella tarkasteltiin talousarviosäädösten ajanmukaisuutta. Tässä yhteydessä pystyttiin sujuvoittamaan mm. laskujen hyväksymisen prosessia. Säädösten ja toiminnan sisällön läpikäynti menettelyjen jatkuvaksi parantamiseksi ja tarpeettomista toimenpiteistä (ja tiedosta) luopumiseksi on aina ajankohtaista.

Uuden yhteisen tietojärjestelmän mahdollisuuksien täysipainoinen hyödyntäminen on keskeinen näkökulma. Valtionhallinnossa siirrytään entistä keskitetympään ja integroidumpaan talous- ja henkilöstöhallinnon arkkitehtuuriin, mikä mahdollistaa paremmin kokonaisuuden hallinnan, tehokkaamman tietojen hyödyntämisen ja tuottamisen sekä kehittämisratkaisujen valmistelun kokonaisuuden näkökulmasta.

Valtion taloushallinnolla voidaan katsoa olevan itsenäinen yli hallinnonalojen ulottuva rooli valtion varojen asianmukaisen käytön varmistajana ja hyvän hallinnon menettelyjen ylläpitäjänä. Tästä näkökulmasta taloushallinto varmistaa eduskunnan tahdon toteutumista julkisten varojen käytössä. Päämääränä on, että taloushallinto tukee virastolle ja laitokselle annetun julkisen tehtävän hoitoa taloudellisesti tehokkaasti tarjoamalla mm. viraston tai laitoksen johtamiselle ja viraston toiminnan arvioinnille välineeksi pätevän tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimen.

Lagberedning och utveckling i statsrådet

Ministerierna genomför regeringsprogrammet, bereder lagar och andra författningar samt genomför reformer i olika projekt, arbetsgrupper och organ.

Alla ministeriers projekt hittas på statsrådets webbplats valtioneuvosto.fi/sv/projekt

Taloushallinto 2020 -hanke

Projektets basuppgifter Avslutat

Projektets framskridande

Förberedelse

Egentlig beredning

Remissförfarande

Fortsatt beredning

Statsrådets beslutsfattande

Riksdagsbehandling

Stadfästande av lag

Avbrutet

Slutfört

Mål och resultat

Utgångspunkter

Dokument

Lagberedning och utveckling i statsrådet