Valtion keskushallinto

Valtion keskushallinto muodostuu ministeriöistä ja niiden hallinnonalalla olevista valtakunnallisista virastoista ja laitoksista. Kaikkiaan valtion keskushallinnon organisaatioita oli 1.1.2018 ministeriöt mukaan luettuna reilut 70 kappaletta. Henkilöstöä valtionhallinnossa on kaikkiaan noin 72 000, joista keskushallinnossa noin 50 000.

Valtioneuvosto koostuu 12 ministeriöstä. Lisäksi valtioneuvoston yhteydessä on oikeuskanslerinvirasto. Kukin ministeriö vastaa toimialallaan valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja hallinnon toiminnasta. Ministeriöiden toimialoista säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä ja tehtävistä ministeriöistä annetuissa asetuksissa.

Virastojen ja laitosten tehtävät ja koko vaihtelevat. Hallintotehtävien hoidon lisäksi ne huolehtivat muun muassa tilastotuotanto-, tietohallinto- ja rekisteröintitehtävistä sekä määrätyn toimialan kehittämisestä ja alan tuottaman tiedon välittämisestä koko yhteiskunnan käyttöön. Osa virastoista ja laitoksista toimii valtion tutkimuslaitoksina.

Keskushallinnon kehitys 2000-luvulla

Valtionhallinnon perusrakenne on muuttunut melko vähän Suomen itsenäistymisestä. Ylimmät valtioelimet ja niiden keskinäiset toimivaltasuhteet on määritelty nykyistä perustuslakia (731/1999) edeltäneessä hallitusmuodossa (94/1919). Ministeriö- ja sitä tukevissa hallinnonalarakenteissa muutokset ovat olleet vähäisiä. Keskushallinnon virastotasolla muutoksia on ollut enemmän. Keskushallinnon virastojen itsenäisyys ja toimivalta ovat siten vaihdelleet.

Valtion keskushallinnon virastorakenne on kokenut monia muutoksia viime vuosikymmeninä. Virastoja ja laitoksia on yhdistetty, lopetettu ja lisäksi on perustettu kokonaan uusia virastoja ja laitoksia. Virastoista on myös muodostettu liikelaitoksia, joista suuri osa on edelleen yhtiöitetty. Hallinnon toiminnan uudistamisen näkökulmasta eräs keskeinen uudelleen järjestelyjen alue on ollut hallinnon asiantuntija- ja tukipalvelujen kokoaminen palvelukeskuksiin. Esimerkkeinä näistä ovat vuonna 2010 toteutettu oikeusministeriön, sisäasiainministeriön, puolustusministeriön ja valtiovarainministeriön hallinnonalojen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten yhteenkokoaminen yhdeksi palvelukeskukseksi ja vuonna 2014 toteutettu Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin perustaminen.

Ministeriöiden ja niiden hallinnonalojen rakenteelliset muutokset ovat olleet virastomuutoksia vähäisempiä. Joitakin tehtäviä ja yksittäisiä virastoja on siirretty hallinnonalalta toiselle. Varsinaisessa ministeriörakenteessa viimeisin muutos on vuodelta 2008, milloin perustettiin työ- ja elinkeinoministeriö yhdistämällä toisiinsa kauppa-ja teollisuusministeriö ja työministeriö. Kehittämistyössä ovat lähtökohtina olleet valtioneuvostokokonaisuuden ja ministeriöiden tuloksellisen toiminnan kehittäminen. Tavoitteena on myös ollut se, että ministeriötasolla keskitytään strategiseen ohjaukseen ja operatiiviset tehtävät hoidetaan virastoissa.

Valtionhallinto 2018-2021

Opetus- ja kulttuuriministeriön tapahtui merkittävä virastouudistus kaksivaiheisena, kun Opetushallitus ja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO yhdistettiin uudeksi Opetushallitukseksi 1.1.2017 alkaen, ja Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) ja Ylioppilastutkintolautakunta liitettiin 1.1.2018 uuden Opetushallituksen erillisyksiköiksi. Vuoden 2018 alusta  työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan osalta TEKES ja Finpro yhdistyivät Business Finland -kokonaisuudeksi ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muutoksenhakulautakunnat SOMLA ja TTLK yhdistettiin Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnaksi.

Maakuntauudistus tulee muuttamaan merkittävällä tavalla myös valtion keskus-, alue- ja paikallishallintoa. Valtakunnallisen Valtion lupa- ja valvontaviraston perustamisen myötä aluehallintovirastot, ELY-keskukset ja TE-toimistot sekä Valvira lakkaavat 1.1.2021. Myös Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien yhdistäminen yhdeksi valtakunnalliseksi virastoksi tulee muuttamaan merkittävällä tavalla valtion paikallishallintoa.   

Tällä hetkellä suurempia virastorakenneuudistuksia on käynnissä erityisesti oikeusministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonaloilla.

Valtionhallinto 1.1.2018 (pdf)

Valtionhallinto 1.1.2021, mikäli kaikki suunnitellut virastouudistukset toteutuvat (pdf)

Tutustu käynnissä olevaan keskushallinnon uudistushankkeeseen (hankesivu)

Keskushallinnon uudistuksen esiselvitys (17.11.2016)

Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa -raportti (20.9.2016)

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija
Hanna-Maria Paakkolanvaara
hanna-maria.paakkolanvaara(at)vm.fi
Puh. 02955 30240