Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevat hallituksen lakiluonnokset lausuntokierrokselle

sisäministeriösosiaali- ja terveysministeriövaltiovarainministeriö

15.6.2020 12.01

Tiedote

Sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö ja sisäministeriö pyytävät Manner-Suomen kunnilta, kuntayhtymiltä sekä muilta lausuntopyynnössä mainituilta lausunnot sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja pelastustoimen järjestämistä koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta. Lausuntoja voi antaa 25. syyskuuta 2020 asti.

Marinin hallituksen uudistuksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen palvelut, parantaa turvallisuutta, palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata yhteiskunnallisten muutosten mukaan tuomiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua.

Esitysluonnoksen mukaan Suomeen muodostetaan 21 sote-maakuntaa, joille siirrettäisiin kuntien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät. Uudellamaalla sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu poikkeaisi muun maan ratkaisusta siten, että neljän Uudenmaan sote-maakunnan lisäksi Helsingin kaupungilla olisi tehtävien järjestämisvastuu. Lisäksi HUS-maakuntayhtymällä olisi terveydenhuollossa järjestämisvastuu laissa säädetyin ja HUS-järjestämissopimuksessa sovituin osin.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jäisi kuntien tehtäviksi mutta edistämistyötä tehtäisiin yhteistyössä maakuntien kanssa. Ympäristöterveydenhuolto jatkuisi kuntien tehtävänä. Opiskeluhuollon kuraattori- ja koulupsykologitehtävät siirtyisivät sote-maakunnille.

Maakuntien perustamisen ja toiminnan kannalta keskeiset lakiesitykset ovat:

laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
laki pelastustoimen järjestämisestä
sote-maakuntalaki
sote-maakuntarakennelaki
laki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla
uudistusta koskeva voimaanpanolaki
sote-maakuntien rahoituslaki

Lisäksi lakiesitys sisältää ehdotukset kuntien valtionosuutta koskevan lainsäädännön, verolainsäädännön, sote-maakuntien henkilöstöä koskevan lainsäädännön sekä eräiden yleishallintoa koskevien lakien muuttamiseksi. Yhteensä lakiesitys muodostuu 48 laista ja lainmuutoksesta.

Sote-järjestämislailla vahvempi pohja saumattomien palveluketjujen luomiselle

Sote-järjestämislaissa koottaisiin yhteen sosiaalihuollon ja terveydenhuollon sekä perustason ja erityistason palvelut sote-maakuntien vastuulle. Palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuun integroiminen sote-maakunnille mahdollistaa asiakkaiden palveluketjujen toteuttamisen nykyistä paremmin. Integraatio on yksi keskeinen keino uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Sote-järjestämislaissa säädettäisiin myös viidestä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueesta, joihin kuuluvien sote-maakuntien tulisi sopia sosiaali- ja terveydenhuollon työnjaosta, yhteistyöstä ja yhteensovittamisesta laissa tarkemmin säädetyissä asioissa. Lisäksi säädettäisiin kaksikielisten sote-maakuntien velvoitteesta sopia yhteistyöstä ja työnjaosta ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamisessa.

Uudenmaan sote-maakunnilla ja Helsingin kaupungilla olisi sosiaali- ja terveydenhuollosta ensisijainen järjestämisvastuu, mutta HUS-maakuntayhtymällä olisi lakisääteinen järjestämisvastuu erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan toimintaan liittyvissä tehtävissä.

Ehdotuksilla vahvistetaan sote-maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta sekä tarkennetaan ostopalveluiden ja vuokratyövoiman käyttöä

Ehdotuksessa säädettäisiin täsmällisemmin sote-maakunnan järjestämisvastuusta sekä tarkkarajaisemmin palvelujen hankkimisesta yksityisiltä palvelutuottajilta sekä vuokratyövoiman käytöstä.

Voimaanpanolaissa säädettäisiin sellaisten sote-maakunnalle siirtyvien ostopalvelusopimusten mitättömyydestä, joissa olisi sovittu ehdotettujen järjestämisvastuuta ja ostopalveluja koskevien sote-järjestämislain säännösten vastaisesti, jos sopimusta ei voida muuttaa lainmukaiseksi. Mitättömyysriskin on arvioitu koskevan lähinnä laajoja kokonaisulkoistuksia.

Pelastustoimen uudistuksella tavoitellaan yhdenmukaisempia pelastustoimen palveluita ja valtakunnallista tehokkuutta

Esitysluonnoksen mukaan pelastustoimen järjestäisivät jatkossa sote-maakunnat ja Helsingin kaupunki, jotka vastaisivat myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan. Pelastustoimi olisi kuitenkin jatkossakin erillinen, sosiaali- ja terveystoimen kanssa rinnakkainen toimiala.

Uudistuksen myötä valtion ohjaus pelastustoimessa vahvistuisi. Vahvempi valtakunnallinen ohjaus parantaisi entistä yhdenmukaisempien ja siten yhdenvertaisempien pelastustoimen palveluiden tuottamista koko maassa. Tavoitteena on myös kehittää pelastustoimen toimintaa valtakunnallisena järjestelmänä.

Sote-maakuntalailla perusta sote-maakuntien hallinnon ja talouden järjestämiselle

Sote-maakuntalaki mahdollistaisi kuntalain tapaan sote-maakunnille mahdollisuuden organisoida hallintonsa paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Lakisääteistä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen erottamista ei ehdoteta.

Sote-maakunnan lakisääteisiä toimielimiä olisivat sote-maakuntavaltuusto ja -maakuntahallitus sekä tarkastuslautakunta. Kaksikielisissä sote-maakunnissa olisi oltava kansalliskielilautakunta ja Lapin sote-maakunnassa saamen kielen lautakunta.

Sote-maakunta järjestäisi sille lailla säädetyt tehtävät, joita olisivat sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi. Lisäksi sote-maakunta voi alueellaan ottaa hoitaakseen sen lakisääteisiä tehtäviä tukevia tehtäviä, joten sillä olisi laissa säädetty rajattu yleinen toimiala. Sote-maakunta voi alueellaan harjoittaa myös vähäriskistä liiketoimintaa, joka tukee sen lakisääteisten tehtävien toteuttamista.

Sote-maakunnat voisivat sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä. Sote-maakuntayhtymä on mahdollinen vain tukipalvelujen tuottamiseen liittyvissä tehtävissä, eikä sille voida siirtää lakisääteisten tehtävien järjestämisvastuuta. Sote-maakunnan ja sen alueen kuntien on neuvoteltava valtuustokausittain tehtäviensä hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta.

Sote-maakuntajaosta Itä-Savon sairaanhoitopiirin jäsenkuntien osalta kaksi vaihtoehtoa

Sote-maakuntarakenne määriteltäisiin uudistuksen voimaanpanolaissa.

Lausuntokierroksella pyydetään Savon maakuntien osalta lausumaan kahdesta vaihtoehdosta, joissa Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnat (Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna ja sulkava) sijoittuisivat joko Pohjois-Savon maakuntaan tai nykyisen maakuntajaon mukaisesti Etelä-Savon maakuntaan. Hallituksen esityksen liitteenä on vaihtoehtoisten ratkaisujen vaikutusten arviointia ja yksityiskohtaisia laskelmia. Mahdollinen aluejaon muutos koskisi myös maakunnan liittoja, ELY-keskuksia, käräjäoikeuden tuomiopiirejä ja eduskuntavaalien vaalipiirejä. Maakuntajako ratkaistaan lausuntokierroksen jälkeen.

Rahoitus ja vaikutukset verotukseen

Sote-maakuntien toiminta rahoitettaisiin pääosin valtion rahoituksella ja osaksi palvelujen käyttäjiltä perittävillä asiakasmaksuilla. Rahoituksesta säädettäisiin sote-maakuntien rahoituslailla.

Sote-maakuntien rahoituksen pohjan muodostavat kunnilta siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien kustannukset. Kuntien tuloja ja kustannuksia siirretään noin 19,1 miljardia euroa vuoden 2020 tasolla sote-maakuntien toiminnan rahoittamiseksi. Kuntien tuloja ja kustannuksia siirtyy koko maan tasolla yhtä paljon, sen sijaan kunnittain erot voivat olla lähtökohtaisesti suuret. Kuntien talouteen kohdistuvia muutoksia kuitenkin kohtuullistetaan kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmässä, johon luodaan erilaisia tasauselementtejä.

Sote-maakuntien rahoituspohjaa korotetaan vuosittain arvioidulla palvelutarpeen ja kustannustason kasvulla. Kustannustasossa huomioidaan mahdolliset tehtävämuutokset ja lisäksi rahoituksen taso tarkistetaan jälkikäteen niin, että laskennalliset kustannukset eivät erkane sote-maakunnan todellisista kustannuksista.

Sote-maakuntien rahoitus on yleiskatteista ja se jaetaan sote-maakunnille laskennallisten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien palvelutarvetta ja olosuhdetekijöitä kuvaavien tekijöiden perusteella. Tämän lisäksi osa rahoituksesta määräytyy asukasperusteisesti sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kriteerin kautta. Sote-maakuntien rahoitusmallia tarkastellaan uudelleen lausuntopalautteen perusteella.

Kuntien verotuloja siirretään valtiolle maakuntien toiminnan rahoittamiseksi. Siirto toteutetaan pienentämällä kuntien valtionosuuksia, veromenetysten kompensaatioita, kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta sekä kunnallisveroa. Verotuksen kautta siirretään noin 12,7 mrd. euroa (ansiotuloverotuksesta 12,1 mrd. euroa, yhteisöveroa 0,6 mrd. eroa).

Kunnallisveroa siirretään maakuntien rahoitukseen alentamalla kuntien tuloveroprosentteja tasasuuruisesti, valmistelun nykyhetken arvio on 12,63 prosenttiyksikköä. Kuntien tuloveroprosenttien tasasuuruisella alentamisella ja vastaavalla valtion verotuksen nostolla varmistetaan se, että kuntalaisten verotus pysyy lähes täysin ennallaan. Myös kuntien väliset veroprosenttien erot säilyvät ennallaan.

Ohjausta vahvistettaisiin – vuosittaiset sote-maakuntien neuvottelut käyttöön

Valtion mahdollisuutta ohjata julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämistä ehdotetaan vahvistettavaksi. Valtioneuvosto vahvistaisi joka neljäs vuosi valtakunnalliset strategiset tavoitteet sosiaali-ja terveydenhuollolle ja pelastustoimelle. Valtakunnallisiin tavoitteisiin sisällytettäisiin valtioneuvoston julkiselle taloudelle asettamat tavoitteet. Strategisten tavoitteiden toteutumista seurattaisiin vuosittain ja niitä muutettaisiin tarvittaessa.

Osana valtakunnallista ohjausta ministeriöt kävisivät vuosittain neuvottelut kunkin sote-maakunnan kanssa. Neuvotteluissa seurattaisiin, arvioitaisiin ja ohjattaisiin sote-maakunnan vastuulle kuuluvien tehtävien järjestämistä. Neuvotteluissa saataisiin myös tietoa valtion talousarvion ja julkisen talouden suunnitelman valmisteluun ja seurantaan. Vuosittaisten neuvotteluiden ja muun valtakunnallisen ohjauksen tavoitteena olisi vuorovaikutteinen ja jatkuvaluonteinen ohjausprosessi.

Osana sote-maakuntien toiminnan ja talouden ohjausta ministeriöt ohjaisivat myös sote-maakuntien investointeja. Valtioneuvosto päättäisi valtiovarainministeriön esityksestä sote-maakunnan tilikausittaisesta valtuudesta ottaa pitkäaikaista lainaa investointien rahoittamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö päättäisivät sote-maakuntien investointien hyväksymisestä ottaen huomioon valtioneuvoston päätöksen sote-maakunnan lainanottovaltuudesta hyväksymällä kunkin sote-maakunnan investointisuunnitelman.

Ministeriöt kävisivät vuosittain neuvottelut myös kunkin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueen kanssa. Lisäksi valtioneuvostolla olisi sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä tietyissä laissa rajatuissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvissä väittämättömissä tilanteissa oikeus päättää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueen sekä kaksikielisten sote-maakuntien yhteistyösopimuksen sisällöstä.

Vaikutukset henkilöstöön

Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluksessa oleva henkilöstö siirtyisi Helsingin kaupungin palveluksessa olevaa henkilöstöä lukuun ottamatta sote-maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Lisäksi kuntien opetustoimesta sote-maakunnan palvelukseen siirtyisivät opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit. HUS-sairaanhoitopiirin henkilöstö siirtyisi HUS-maakuntayhtymälle.

Lisäksi sote-maakunnan työntekijöiksi siirtyisivät ne kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalvelutehtävissä työskentelevät, jos heidän työtehtävistään vähintään puolet on kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon tukitehtäviä. Tukipalveluiksi katsotaan kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen toimintaa tukevat tehtävät kuten keskitetty ruokahuolto, siivous, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, ICT-palvelut sekä lääketieteelliset laboratoriot ja kuvantamispalvelut.

Kaikkiaan työnantajamuutos koskisi yli 170 000* kuntatyöntekijää. (*lukua korjattu 18.6.2020)

Uudistuksen vaikutukset julkiseen talouteen

Väestön ikääntyminen heikentää julkisen talouden tulopohjaa ja toisaalta kasvattaa sote-palveluiden tarvetta. Työikäisen väestön määrän väheneminen on kasvava haaste. Sote-uudistuksella tavoitellaan kustannusten kasvun hillintää.

Hallituksen esitysluonnoksessa otetaan huomioon perustuslakivaliokunnan aiemmin asettamat reunaehdot sote-maakuntien riittävälle rahoitukselle ihmisten perusoikeuksien turvaamiseksi. Sote-maakuntien rahoitus on laskennallista ja yleiskatteellista, mikä mahdollistaa sote-maakunnille mahdollisuudet kohdentaa rahoitusta palvelutarpeiden mukaisesti.

Rahoituksen etukäteistarkastuksessa otetaan huomioon asukkaiden palvelutarve lähes täysimääräisesti (80-prosenttisesti) ja kustannustason ennustettu kasvu. Jälkikäteen rahoitus tarkastetaan koko maan tasolla vastaamaan toteutuneita kustannuksia.

Sote-maakuntien toiminnan ja talouden ohjaus- ja rahoitusjärjestelmä luo julkisen talouden suunnitteluun vakautta ja ennakoitavuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistamisella kehitetään julkisen sektorin rakenteita, joilla pystytään lisäämään työn tuottavuutta, hyödyntämään moderneja teknologian ratkaisuja ja vaikuttavaksi todettuja toimintamalleja sekä virtaviivaistamaan toimintaprosesseja. Näillä toiminnallisia muutoksilla saavutetaan hyötyjä, jotka tasaavat väestön ikääntymisestä ja huoltosuhteen heikentymisestä aiheutuvaa julkisen talouden kustannusten kasvupainetta.

Aikataulu

Ensimmäiset sote-maakuntavaalit järjestettäisiin esitysluonnoksen mukaan alkuvuodesta 2022. Sote-maakuntavaalien ajankohtaan vaikuttaisi eduskunnan edellyttämä esityksen käsittelyaikataulu.

Esitykseen liittyvät lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2023 alusta lukien. Tarkoituksena on saattaa lakiehdotukset eduskunnan käsiteltäväksi joulukuussa 2020.

Linkit

Lisätietojen antajat

Sote-uudistuksen kokonaisuus:

ministerin Kiurun haastattelupyynnöt, erityisavustaja Laura Lindeberg, puh. 02951 63109, laura.lindeberg(at)stm.fi

Lausuntokierros:

Pääsihteeri Päivi Salo STM, p. 0295 163 113, paivi.salo(at) stm.fi

Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu STM, p. 0295 163 463, auli.valli-lintu(at)stm.fi

Sote-järjestämislaki:

Hallitusneuvos Pirjo Kainulainen STM, p. 0295 163 092, pirjo.kainulainen(at)stm.fi

Sote-järjestämislaki, ohjaus ja sote-maakuntien yhteistyöalueet:

Lääkintöneuvos Taina Mäntyranta STM, p. 0295 163 692, taina.mantyranta(at)stm.fi

Lakimies Suvi Velic STM, p. 0295 163 477, suvi.velic(at)stm.fi

Uusimaa erillislaki ja voimaanpanolaki:

hallitusneuvos Auli Valli-Lintu STM, p. 0295 163 463, auli.valli-lintu(at)stm.fi

Maakuntien perustaminen, hallinto ja aluejako:

neuvotteleva virkamies Erkki Papunen, VM, puh. 02955 30167, erkki.papunen(at)vm.fi

Rahoitus:

finanssineuvos Markku Nissinen, VM, puh. 02955 30314, markku.nissinen(at)vm.fi

neuvotteleva virkamies Ville Salonen, VM, puh. 02955 30388, ville.salonen(at)vm.fi

Maakuntien rahoitus:

neuvotteleva virkamies Miikka Vähänen, VM, puh. 02955 30341, miikka.vahanen(at)vm.fi

erityisasiantuntija Jenni Jaakkola, VM, puh. 02955 30493, jenni.jaakkola(at)vm.fi

Omaisuusjärjestelyt:

neuvotteleva virkamies Pasi Leppänen, VM, puh. 02955 30564, pasi.leppanen(at)vm.fi

hallitusneuvos Mervi Kuittinen, VM, puh. 02955 30445, mervi.kuittinen(at)vm.fi

neuvotteleva virkamies Ville Koponen, VM, puh. 02955 30504, ville.koponen(at)vm.fi

Henkilöstö:

lainsäädäntöneuvos Marja Isomäki, VM, puh. 02955 30414, puh. marja.isomaki(at)vm.fi

neuvotteleva virkamies Anu Hernesmaa, VM, puh. 02955 30027, puh. anu.hernesmaa(at)vm.fi

Verotus:

neuvotteleva virkamies Timo Annala, VM, puh. 02955 30318, puh. timo.annala(at)vm.fi

neuvotteleva virkamies Marja Niiranen (alv-asiat), VM, puh. 02955 30238, marja.niiranen(at)vm.fi

Pelastustoimen uudistus:

pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka, puh. 02954 88400, kimmo.kohvakka(at)intermin.fi

hallitusneuvos Ilpo Helismaa, puh. 0295488422, ilpo.helismaa(at)intermin.fi

Finansminister Riikka Purra besöker Kajana och gruvföretaget Terrafame

Pressmeddelande 25.9.2025 11.51

Utkast till regeringens proposition till riksdagen med förslag om ändring av lagen om indelningen i välfärdsområden och landskap och till lagar som har samband med den

Pressmeddelande 16.6.2025 15.18