Valtiovarainministeriön talousennuste vuodelle 2017 aliarvioi tulevaa talouskasvua
Valtiovarainministeriö julkaisi tänään 29.5.2018 ennustepoikkeamaraportin. Raportissa tarkastellaan, miten syksyn 2016 talousennuste poikkesi vuoden 2017 toteutuneesta talouskehityksestä. Bruttokansantuotteen kasvuksi ennustettiin 0,9 prosenttia, kun toteutunut kasvu oli maaliskuun 2017 tietojen perusteella 2,6 prosenttia. Ennuste toimi vuoden 2017 valtion budjetin pohjana.
Tarkastelu kattaa ennusteen keskeisimmät muuttujat, kuten taloudelliseen aktiviteettiin vaikuttavat kysyntäerät, julkisen talouden, työllisyyden, työttömyyden ja inflaation. Tilastokeskus julkaisi maaliskuussa 2018 ensimmäisen alustavan arvionsa kansantalouden tilinpidon tiedoista vuodelta 2017. Nämä luvut tulevat kuitenkin vielä tarkentumaan, millä on merkittävä vaikutus ennusteiden osuvuuteen.
Viennin toipuminen ennustettua nopeampaa
Syksyllä 2016 viennin ennustettiin kasvavan 1,0 prosenttia kuluvana vuonna ja kiihtyvän vuonna 2017 kolmen prosentin kasvuun. Vuoden 2017 toteutunut viennin kasvu kiihtyi kuitenkin 7,8 prosenttiin. Viennin kasvun taustalla nähtiin vuonna 2016 hintakilpailukyvyn koheneminen ja Suomen tärkeimpien vientimaiden kohtuullinen talouskasvu. Syksyn 2016 ennusteessa Suomen vientiosuuksien menetyksen ennustettiin yhä jatkuvan ennustejaksolla. Vientiosuuksia ei kuitenkaan enää menetetty vuonna 2017. Lisäksi euroalueen talouskasvu osoittautui ennustettua paremmaksi.
Maailmankaupan toteutunut kasvu vuonna 2017 oli poikkeuksellisen vahvaa: 4,7 prosenttia ennustetun 3,2 prosentin sijaan. Myös Suomen vientimarkkinoiden kasvu oli selkeästi ennakoitua parempaa, sillä vientimarkkinoiden toteutunut kasvu oli 3,9 prosenttia.
Yksityisen kulutuksen kasvu yllätti
Vuoden 2017 talousarvioesityksen pohjana olleessa ennusteessa yksityisen kulutuksen määrän ennakoitiin lisääntyvän 0,7 prosenttia ja kotitalouksien reaalitulojen kasvun jäävän 0,7 prosenttiin. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan yksityinen kulutus kasvoi kuitenkin viime vuonna 1,8 prosenttia. Kotitalouksien reaalitulot nousivat enemmän kuin ennakoitiin, sillä inflaatiokehitys jäi edelleen poikkeuksellisen hitaaksi.
Tarkasteltaessa vuoden 2017 ennustepoikkeamaa keskeistä on Suomen talouskasvun nopea vauhdittuminen, jonka taustalla oli myös ennusteita parempi kansainvälinen kehitys. Talouden kasvu olikin lopulta paljon nopeampaa kuin vielä kesällä 2016 arvioitiin. Rakennusinvestointien arvioitiin osuvasti olevan voimakkaita vuonna 2017. Toisaalta investoinnit koneisiin, laitteisiin ja kuljetusvälineisiin arvioitiin huomattavasti alakanttiin. Vuoden 2017 investointiennusteen virhe oli 3 prosenttiyksikköä. Syksyn 2016 ennusteessa arvioitiin, että investoinnit kasvaisivat vuonna 2017 yhteensä 3,3 prosenttia, kun toteutunut kasvu oli 6,3 prosenttia. Rakentamisen ennuste 4,1 prosenttia osui huomattavan paljon lähemmäs toteutunutta 5,1 prosenttia.
Syksyllä 2016 ennustettiin työllisten määrän kasvavan 0,3 prosenttia vuonna 2017. Toteutunut työllisyyden kasvu oli 1,0 prosenttia. Työttömyysasteeksi ennustettiin tuolloin 8,8 prosenttia. Toteutunut työttömyysaste vuonna 2017 oli 8,6 prosenttia. Työttömyysasteen ennusteessa on 0,2 prosenttiyksikön ennustepoikkeama toteutuneeseen nähden. Ennustepoikkeaman syynä on ennustettua selvästi nopeampi talouskasvu. Jos toteutunut 2,6 prosentin bruttokansantuotteen kasvu vuonna 2017 olisi kyetty ennustamaan oikein syksyllä 2016, olisi myös työllisyyden ennustettu kasvavan nopeammin ja työttömyysasteen laskevan enemmän.
Inflaatioennuste vuodelle 2017 oli syksyn 2016 ennusteessa 1,1 prosenttia. Toteutunut inflaatioluku kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna oli 0,7 prosenttia. Ennustepoikkeamaan vaikuttivat useat tekijät. Suurin yksittäinen ennustepoikkeamaan vaikuttava tekijä oli raakaöljyn maailmanmarkkinahinta, joka oli etenkin vuoden 2017 alussa selvästi odotettua kalliimpi. Todellinen inflaatio jäi kuitenkin ennustettua alhaisemmaksi, sillä elintarvikkeiden, tavaroiden ja palvelujen hintakehitys oli odotettua hitaampaa.
Julkinen talous ennustettua vahvempi
Valtion rahoitusasema oli vuonna 2017 ennakkotietojen mukaan 1,1 prosenttiyksikköä vahvempi kuin syksyllä 2016 ennakoitiin. Julkisyhteisöjen velkasuhteeksi ennakoitiin 65,8 prosenttia. Toteutunut velkasuhde osoittautui 4,4 prosenttiyksikköä pienemmäksi, 61,4 prosentiksi. Merkittävin yksittäinen tekijä ennustepoikkeaman taustalla oli makrotalouden ennustettua parempi kehitys.
Taloudellinen katsaus, syksy 2016
Lisätietoja:
Finanssineuvos Jukka Railavo, jukka.railavo(at)vm.fi, puh. 02955 30540