Selvitys: Tehokkaat julkiset hankinnat edellyttävät kilpailua, yhteishankintoja sekä tietoa

Suomessa tehdään vuosittain 31 miljardin euron arvosta julkisia hankintoja. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan 25. huhtikuuta julkaistussa selvityksessä käy ilmi, että yhteishankintojen lisääminen saattaisi lisätä kilpailua, millä voitaisiin saada aikaan merkittäviä säästöjä julkiseen talouteen. Lisäksi Suomesta puuttuu kansallinen hankintatietokanta, jonka avulla hankintojen kustannustehokkuutta ja laatua voitaisiin parantaa.

Tiedot käyvät ilmi laajan VATT:n vetämän tutkijaryhmän tuoreesta selvityksestä. Yhteishankinnassa tavaroita tai palveluita hankitaan samanaikaisesti useamman hankintayksikön tarpeisiin. Sillä tavoitellaan esimerkiksi alhaisempia hintoja, laadukkaampia tuotteita, parempia sopimusehtoja ja laajempaa valikoimaa. Toisaalta haasteena on tuotteiden soveltuvuus yksittäisten hankintayksiköiden tarpeisiin.

Yhteishankinnoissa on säästöpotentiaalia

Aikaisemman tutkimuskirjallisuuden perusteella tiedetään, että julkisten hankintojen keskittäminen tyypillisesti johtaa suoriin ja epäsuoriin kustannussäästöihin, ja joissain tapauksissa myös tuotteiden laadun parantumiseen. Näiden tutkimusten mukaan keskittämisestä saadut keskimääräiset kustannussäästöt vaihtelevat kahdesta prosentista aina 33 prosenttiin. Nyt julkaistussa selvityksessä havaitaan, että yhteishankintojen hinnat ovat Suomessa hieman alhaisemmat kuin hankintayksiköiden omissa hankinnoissa ja niissä on enemmän kilpailua. Havaitut erot ovat kuitenkin melko pieniä, eivätkä ne tyypillisesti ole tilastollisesti merkitseviä. Tämä johtunee pääosin käytettävissä olevien tilastoaineistojen puutteellisuudesta.

Selvityksessä esitetään myös yksittäisiä esimerkkejä, missä yhteishankinnat ovat yhteydessä selvästi alempiin hintoihin, ja huomattavasti lisääntyneeseen kilpailuun tai vähäisempään suosimiseen. Selvityksen tulokset ovat linjassa aiemman kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden kanssa: yhteishankinnoissa on säästöpotentiaalia, mutta hyötyjen saaminen riippuu siitä, mitä hankitaan.

”Tutkimuskirjallisuudessa yhteishankintojen on havaittu aiheuttavan lisäksi epäsuoria hintoja laskevia vaikutuksia, mitkä syntyvät siitä, että kaikki hankintayksiköt oppivat edullisemman hintatason olevan mahdollinen, kun sellainen on saavutettu yhteishankinnassa. Keskitetty hankintatietokanta voisi tuottaa samankaltaisia oppimiseen liittyviä hyötyjä”, avaa hankkeen johtaja professori Janne Tukiainen säästöpotentiaalia.

Ongelmana tiedon puute säästöpotentiaalista

Selvityksessä havaittiin monenlaisia puutteita, jotka liittyvät hankintoja koskeviin tilastoaineistoihin. Vertailukelpoisia tarjoushintoja voitiin havaita vain rajoitetusti ja lopullisesti toteutuneita ostohintoja ei lainkaan. Lisäksi eri yhteishankintamenetelmistä ei ole kertynyt kattavaa aineistoa. Suomessa ei tällä hetkellä ole saatavissa kokonaiskuvaa julkisista hankinnoista eli mikään viranomainen ei kerää kootusti hankinnoista kattavaa tietoa.

Tutkijaryhmä tuo esille toimenpide-ehdotuksissaan esimerkkinä VATT:n yhteydessä toimivan Datahuone-yksikön kaltaisen toimintamallin, jossa reaaliaikaisesti päivittyvää tietoa julkisista hankinnoista analysoitaisiin yhdistettynä muuhun rekisteriaineistoon. Tiedot olisivat kattavasti hankintojen tekijöiden, virkavalmistelijoiden ja tutkijoiden käytössä.

Yhteishankintojen kustannusvaikuttavuus -hanke on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa. Hankkeessa julkisia hankintoja on tarkasteltu erilaisia yksityisiä ja julkisia rekisteriaineistoja hyödyntäen. Tieto on kerätty myös haastattelemalla hankinnoista yksikössään vastaavia henkilöitä. Tutkijaryhmän vastuututkijoina ovat olleet Turun yliopiston taloustieteen professori ja VATT:n (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) johtava tutkija Janne Tukiainen sekä VATT:n erikoistutkija Markku Siikanen. Tutkimusryhmään kuului tutkijoita Aalto-yliopistosta, Hankenilta, Lapin yliopistosta, Turun yliopistosta ja VATT:sta.

Lisätietoja: Professori Janne Tukiainen (Turun yliopisto) ja johtava tutkija (VATT), p. 029 450 4909, janne.tukiainen(at)utu.fi ja Erikoistutkija Markku Siikanen (VATT): p. 0295 519 505, markku.siikanen(at)vatt.fi

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.