Hoppa till innehåll
  • Statsrådet
    • Statsrådets kansli
    • Försvars­ministeriet
    • Kommunikations­ministeriet
    • Utrikes­ministeriet
    • Finans­ministeriet
    • Arbets- och närings­ministeriet
    • Justitie­ministeriet
    • Under­visnings- och kultur­ministeriet
    • Social- och hälsovårds­ministeriet
    • Inrikes­ministeriet
    • Jord- och skogs­bruks­ministeriet
    • Miljö­ministeriet

Valitse kieli:

This page is in Finnish. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på finska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea suomagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта финский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en finnois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Finnisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on englanniksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

Choose language:

Den här sidan är på engelska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта английский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en anglais. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Englisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ruotsiksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Swedish. Go to the English site »

Or choose language:

Välj språk:

Язык этого сайта шведский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en suédois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Schwedisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on pohjois-saameksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in North Saami. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på nordsamiska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта северосаамский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Vállje giela:

Cette page est en same du Nord. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Nordsamisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on venäjäksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Russian. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på ryska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea ruoššagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

выберите язык:

Cette page est en russe. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Russisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ranskaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in French. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på franska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea fránskkagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта французский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Choisir la langue:

Diese Seite ist auf Französisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on saksaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in German. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på tyska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта немецкий. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en allemand. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Wählen Sie Ihre Sprache:

  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Media
Valtiovarainministeriö framsida
Meny
  • Framsida
  • Ansvarsområden
    • Finanspolitiken Budgeten, EU, internationellt
    • Ekonomiska utsikter Prognoser
    • Beskattning Skattesystemet och beredningen
    • Finansmarknaden Stabila och välfunktionerande marknader
    • Förvaltningspolitiken Förvaltningsutveckling och strukturer
    • Kommunärenden Ekonomi, strukturer och samarbete
    • Välfärdsområdena Uppgifter, verksamhet och ekonomi
    • Offentliga förvaltningens ICT Informationspolicy och styrning
    • Staten som arbetsgivare Personalen och arbetsgivarverksamheten
  • Aktuellt
  • Projekt och lagberedning
  • Publikationer
  • Ministeriet
  • Kontaktinformation
  • Pressmeddelanden och nyheter
  • Evenemang
  • Aktuella teman
  • Finansministeriet i sociala medier
  • Beställ material
suomi svenskaLäs artikeln på svenska EnglishRead article in English

Budjettiehdotus
Valtiovarainministeri Riikka Purran budjettiehdotus vuodelle 2025

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 8.8.2024 14.01
Tyyppi:Tiedote
Valtiovarainministeri Riikka Purra.

Valtiovarainministeriön ehdotus valtion vuoden 2025 talousarvioksi toimeenpanee hallituksen linjauksia julkisen talouden vahvistamiseksi. Ehdotuksen loppusumma on 88,1 miljardia euroa, ja se on 12,2 miljardia euroa alijäämäinen.

Kuluvaan vuoteen verrattuna alijäämäarvio on 0,6 miljardia euroa pienempi, kun mukaan luetaan myös vuoden 2024 toinen lisätalousarvio. Alijäämää laskee hallituksen toteuttamat julkista taloutta vahvistavat toimet. Ilman niitä vuoden 2025 budjetin alijäämä olisi vajaat 16 miljardia euroa.

Budjettiehdotus julkaistaan kokonaisuudessaan osoitteessa budjetti.vm.fi perjantaina 9. elokuuta.

Tavoitteena velkaantumiskehityksen kääntäminen

Hallituksen talouspolitiikan painopisteet ovat taloudellinen vakaus, työllisyys, talouskasvu sekä hyvinvointipalvelujen turvaaminen. Hallituksen tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden velkasuhde vuoteen 2027 mennessä. Hallitus on päättänyt julkista taloutta vahvistavista toimista myös siksi, että EU:n liiallisen alijäämän menettely vältetään. Pidemmän aikavälin tavoitteena on tasapainottaa julkinen talous ja kääntää velkasuhde laskuun muiden Pohjoismaiden tasolle.

Tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus päätti hallitusohjelmassa julkista taloutta 6 miljardilla eurolla vahvistavasta toimenpidekokonaisuudesta, joka sisältää sekä säästötoimia että työllisyyttä lisääviä rakennepoliittisia toimia. Tämän lisäksi kevään 2024 kehysriihessä päätettiin menosäästöistä ja verotoimista, jotka vahvistavat julkista taloutta yhteensä 3 miljardilla eurolla. 

Julkiselle taloudelle asetettujen tavoitteiden toteutumisen kannalta on tärkeää, että päätetyt säästötoimet toteutetaan suunnitellusti. Kun hallituksen päätökset toteutuvat täydessä mitassaan ja suunnitellussa aikataulussa, velkasuhteen kasvu pysähtyy vuonna 2027. 

Hallitus seuraa aktiivisesti toimenpidekokonaisuuksien toteutumista budjetti- ja kehysriihissä sekä reagoi korvaavilla toimenpiteillä, jos kokonaisuudet uhkaavat jäädä tavoitellusta tasosta. 

Talous virkoaa taantumasta vähitellen

Suomen talous kasvoi hieman vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä, ja VM:n kesäkuussa julkistaman ennusteen mukaan talouden toipuminen vahvistuu loppuvuotta kohden. Vuonna 2025 talouden kasvun odotetaan kiihtyvän, vaikka välttämättömät toimet julkisen talouden alijäämän pienentämiseksi hillitsevätkin kysynnän kasvua.

Yksityisen kulutuksen kasvu vahvistuu, kun inflaation hidastuminen, korkojen lasku ja tulojen kasvu parantavat kotitalouksien ostovoimaa. Investoinnit piristyvät, kun rakentaminen toipuu jyrkästä laskusta sekä energiasiirtymään ja turvallisuuteen liittyvät investoinnit kasvavat.

Huolimatta viimeaikaisesta levottomuudesta rahoitusmarkkinoilla maailmantalouden näkymät ovat pysyneet vakaina. Kasvun odotetaan nopeutuvan erityisesti Suomen tärkeillä vientimarkkinoilla Euroopassa vuonna 2025. Suomen kustannuskilpailukyky on pysynyt varsin hyvänä, mikä tukee Suomen vientiä, kun kysyntä markkinoilla virkoaa.

Työllisyys heikkenee vielä vuonna 2024. Työllisyys kääntyy uudelleen kasvuun vuonna 2025, kun talous toipuu sekä hallituksen työllisyystoimet ja maahanmuutto lisäävät työvoiman tarjontaa.

Valtiovarainministeriön talousennuste päivittyy elokuun aikana, ja se tulee muodostamaan hallituksen talousarvioesityksen pohjan. Valtiovarainministeriön syksyn talousennuste julkaistaan 23.9.

Budjettiehdotukseen sisältyvien säästöjen mittaluokka vastaa aiemmin tehtyjä päätöksiä 

Hallitusohjelmassa ja kevään 2024 kehysriihessä päätettyjen säästötoimenpiteiden valmistelun edetessä on ilmennyt yksittäisiä toimia, joiden säästövaikutus on viivästymässä tai jäämässä aiemmin arvioitua pienemmäksi. Ministeriöiden ehdotukset eivät siksi täysin vastanneet hallituksen tekemiä säästöpäätöksiä. Päätetyt säästöt sisältyvät valtiovarainministeriön ehdotukseen täydessä mittaluokassaan. 

Uusia korvaavia säästöjä sisältyy valtiovarainministeriön ehdotukseen reilut 100 miljoonaa euroa.  Korvaaviin toimiin sisältyy muun muassa evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin sekä kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan osoitetun valtion rahoituksen vähentäminen (–20 miljoonaa euroa), keliakiakorvaus (–9 miljoonaa euroa), asumistuen kuntaryhmien muuttaminen (–2,7 miljoonaa euroa), C-hepatiitin eliminointiohjelma (–3,7 miljoonaa euroa) sekä Metsähallituksen tuloutuksen kasvattaminen (+6 miljoonaa euroa). Lisäksi toimeentulotuen kotoutumiskorvauksiin kohdennetun säästön toimeenpanoa tarkennetaan siten, että päätetty säästö (–58 miljoonaa euroa) toteutuu täysimääräisesti. 

Budjettiehdotus vuodelle 2025 on noin 12 miljardia euroa alijäämäinen

Vuoden 2025 budjettiehdotuksen loppusumma on 88,1 miljardia euroa. Se on 0,1 miljardia euroa enemmän kuin vuodelle 2024 on budjetoitu mukaan lukien toinen lisätalousarvio. Yhtäältä menojen kasvua selittävät hyvinvointialueiden rahoituksen jälkikäteistarkistus sekä laki- ja sopimusperusteisesti indeksoitujen menojen indeksitarkistukset. Toisaalta menotasoa alentavat hallituksen tekemät säästöpäätökset.

Valtiovarainministeriön talousarvioehdotukseen sisältyy 13 miljoonaa euroa uusia harkinnanvaraisia menolisäyksiä verrattuna kevään 2024 julkisen talouden suunnitelmaan. 

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus on 12,2 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämäarvio on 0,6 miljardia pienempi kuin vuodelle 2024 on budjetoitu mukaan lukien toinen lisätalousarvio. 

Kevään julkisen talouden suunnitelmaan nähden alijäämä on kasvanut 1,5 miljardilla eurolla. Verotuloarviot ovat pienentyneet noin 1 miljardilla eurolla kevään arvioihin nähden. Vuoden 2025 verotuloarvioiden pienentymistä selittävät ennustettua heikommat verokertymät 2024 ja tupakkaveron korotuksen aikaistaminen marraskuulle 2024, joka siirtää verotuottoa vuodelta 2025 vuodelle 2024 arviolta noin 0,45 miljardia euroa. Myös muun muassa. korkomenoarvio on kasvanut kesän alussa päivittyneen ennusteen mukaisesti. Valtionvelan korkomenojen arvioidaan olevan 3,5 miljardia euroa vuonna 2025.

Hallituksen päättämät julkista taloutta vahvistavat toimet tulevat voimaan asteittain vaalikauden aikana, joten sopeutustoimien vaikutus ei näy vielä täysimääräisesti vuonna 2025. Talousarvioehdotukseen sisältyy budjetin menoja vähentäviä säästöjä yhteensä vajaat 2 miljardia euroa, minkä lisäksi verosopeutustoimet lisäävät verotuloja yhteensä noin 1,2 miljardilla eurolla. Verotulovaikutusta vuodelle 2025 kuitenkin heikentää se, että tupakkaveron korotuksen aikaistamisen vuoksi verotuottoa siirtyy vuodelle 2024 noin 0,45 miljardia euroa.

Hallitusohjelmassa ja kevään kehysriihessä linjatut toimenpidekokonaisuudet kattavat koko julkisen talouden, joten niihin sisältyy myös muuhun kuin valtion budjettitalouteen kohdistuvia toimia.

Valtion budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino, miljardia euroa

  2024 talousarvio  + 2. lisätalousarvio 2025 talousarvioesitys
Tulot 
(pois lukien nettolainanotto) 
75,3  76,0 
Menot 88,0  88,1 
Tasapaino –12,7  –12,2 

Hallitusohjelmassa ja kehysriihessä päätettyjen kasvutoimien toimeenpano etenee 

Hallitusohjelmaan sisältyy useita talouskasvun edellytyksiä vahvistavia päätöksiä muun muassa investointiluvituksen parantamiseksi ja markkinoiden kilpailullisuuden edistämiseksi. Keväällä 2024 linjattu suurten teollisten investointien vauhdittamiseksi toteutettava verohyvitys on valmistelussa. Kasvuyritysten pääomamarkkinan vahvistamiseksi Suomen Teollisuussijoitus Oy:tä pääomitetaan vaalikauden aikana 300 miljoonalla eurolla uudelleenjärjestelemällä valtion omaisuutta.

Hallitus on sitoutunut kansalliseen tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot (T&K) 4 prosenttiin bruttokansantuotteeseen suhteutettuna vuoteen 2030 mennessä. Voimassa olevan T&K-rahoituslain mukaisesti valtion T&K-rahoitus nousee 1,2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä sillä edellytyksellä, että yksityisen sektorin panostukset kasvavat 2,8 prosenttiin. Rahoituslain mukainen lisäys vuonna 2025 on 280 miljoonaa euroa vuoden 2024 T&K-rahoituksen kokonaismäärään verrattuna. Valtiovarainministeriön talousarvioehdotus sisältää kevään kehyspäätöksen mukaiset määräraha- ja valtuuslisäykset. Lisärahoituksella tavoitellaan kestävän talouskasvun vauhdittumista, kilpailukyvyn vahvistumista ja tuottavuuden kasvua. Business Finlandin T&K-rahoituksen valtuutta nostetaan 85 miljoonalla eurolla ja rahoitusta kohdennetaan erityisesti yritysten T&K-toiminnan tukemiseen sekä yritysten ja tutkijoiden yhteistyöhön. Lisäksi varaudutaan supertietokone EuroHPC LUMI:n korvaamiseen uudella supertietokoneella. Suomen Akatemian tutkimushankevaltuutta korotetaan. Vuonna 2025 käynnistetään myös määräaikainen tutkimuslaitosten post doc -ohjelma. EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallista vastinrahoitusta korotetaan 15 miljoonalla eurolla.

Kasvua tukee myös vaalikauden aikana toteutettava määräaikainen 4 miljardin euron investointiohjelma. Ohjelma rahoitetaan valtion omaisuustuloilla ja tuloutuksin Valtion asuntorahastosta. Siten investointimenot eivät lisää valtion velanottotarvetta hallituskauden aikana. Valtiovarainministeriön talousarvioehdotus sisältää vain jo aiemmin päätetyt investointiohjelman toimet. Investointiohjelmaan lukeutuvista uusista toimista on tarkoitus linjata hallituksen budjettiriihessä.

Hallinnon säästöt kohdennettu tarkemmin

Hallitusohjelmassa päätetyn valtionhallinnon tuottavuusohjelman ja kevään 2024 kehysriihessä päätettyjen toimintamenosäästöjen toimeenpano etenee suunnitellusti. Vuoden 2025 budjettiehdotuksessa säästöt on kohdennettu ministeriöiden oman valmistelun pohjalta. Ministeriöillä on ollut mahdollisuus kohdentaa säästöjä virastojen toimintamenomomenttien lisäksi myös muille toimintamenotyyppisille kulutusmenomomenteille ja jossain määrin myös valtionavustusmenoihin.

Budjettiehdotukseen sisältyy toimintamenosäästöjä noin 281 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2024 talousarvioon, mikä on noin 3 prosenttia kaikista valtionhallinnon toimintamenoista. Osuus vaihtelee hallinnonaloittain. 

Hallitusohjelman ja kehysriihen veropäätökset huomioitu tuloarviossa

Hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen sekä tukee kotimaista omistajuutta. Monet hallitusohjelman mukaisista verotoimista on toteutettu jo vuonna 2024. Lisäksi julkisen talouden vakavan tilanteen vuoksi hallitus päätti kevään 2024 kehysriihen yhteydessä julkista taloutta vahvistavista uusista verotoimista. Toimet on valittu siten, että ne kohdistuvat oikeudenmukaisesti ja että niistä on mahdollisimman vähän haittaa talouskasvulle.

Ansiotuloveroperusteisiin tehdään ansiotasoindeksin muutosta vastaava indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla lukuun ottamatta valtion tuloveroasteikon kahta ylintä tuloluokkaa. Työn verotuksen keventämistä jatketaan 100 miljoonalla eurolla painottaen pieni- ja keskituloisia. Lisäksi työtulovähennykseen tehdään lapsikorotus. 

Kuntataloutta vahvistetaan ja kunnallisverotuksen efektiivisyyttä parannetaan poistamalla ansiotulovähennys ja korottamalla vastaavasti työtulovähennystä. Osana julkisen talouden sopeuttamistoimia eläketulovähennystä kiristetään siten, että pienempien eläkkeiden verotus ei kiristy, ja kotitalousvähennystä supistetaan. 

Yleinen arvonlisäverokanta ja vakuutusmaksuveron verokanta korotetaan 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Korotus tulee voimaan 1.9.2024. Makeisten arvonlisäverokanta korotetaan nykyisestä alennetusta 14 prosentista uuden yleisen arvonlisäverokannan mukaiseen 25,5 prosenttiin 1.6.2025 alkaen.

Lisäksi hallitusohjelmassa päätetyn mukaisesti nykyisin 10 prosentin alennettuun arvonlisäverokantaan kuuluvat hyödykkeet siirretään sanoma- ja aikakauslehtiä lukuun ottamatta 14 prosentin verokantaan vuoden 2025 alusta alkaen. Yleisradio Oy:n valtion televisio- ja radiorahastosta saaman korvauksen alv-kanta on vielä käsiteltävänä Ylen rahoitusta pohtivassa työryhmässä. Inkontinenssisuojien, kuukautissuojien ja lasten vaippojen arvonlisäverokanta puolestaan alennetaan hallitusohjelman mukaisesti 14 prosenttiin.

Verotuloja lisää myös arvonlisäveron alarajahuojennuksen poisto. Arvonlisäverotuksen vähäisen toiminnan alaraja korotetaan 15 000 eurosta 20 000 euroon.

Vuonna 2025 verotuloja kasvattavat myös työnantajan koulutusvähennyksen poistaminen, maatalouden vuokratulojen verotuksen uudistaminen, virvoitusjuomaveron ja väkevien alkoholijuomien alkoholiveron veronkorotukset sekä 1.11.2024 ja 1.7.2025 voimaan tulevat tupakkaveron korotukset. Verotuloja lisää myös vuonna 2024 voimaan tuleva valmisteverotuslain muutos verovastuun laajentamisesta alkoholin etämyynnissä.

Lisäksi väylämaksut palautetaan täysimääräisiksi vuonna 2025. Vuoden 2026 alusta korotetaan sähköautojen ja lataushybridien ajoneuvoverotusta sekä matkailuautojen käyttövoimaveroa, mikä lisää verotuloja jo vuonna 2025. Verotuloja vähentää aikaisemmin säädetty ajoneuvoveron perusveron alennus, joka kohdentuu vanhempaan ajoneuvokantaan.

Hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa

Hyvinvointialueet rahoittavat toimintansa pääosin valtion rahoituksella. Hyvinvointialueiden yleiskatteiseen rahoitukseen ehdotetaan yhteensä noin 26,2 miljardia euroa vuodelle 2025. Hyvinvointialueiden rahoituksen indeksikorotus lisää hyvinvointialueiden rahoitusta noin 660 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun kustannusarvio on noin 240 miljoonaa euroa. Rahoitukseen lisättävän jälkikäteistarkistuksen määrä on kokonaisuutena lähes 1,5 miljardia euroa. Vuoden 2025 siirtymätasausten vaikutus rahoitukseen on noin–70 miljoonaa euroa.

Hallitusohjelmaan kirjatut toimenpiteet ja julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2025–2028 päätetyt lisätoimet, kuten hoitotakuun pitäminen 14 vuorokaudessa ja edelleen muuttaminen kolmeen kuukauteen sekä ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen keventäminen ja kehittäminen teknologiaa hyödyntäen, on pääosin huomioitu valtiovarainministeriön ehdotuksessa. Hallitusohjelman toimenpiteiden ja lisätoimien yhteisvaikutus on noin 347 miljoonaa euroa rahoitusta vähentävä. 

Lisää valtionosuuksia kunnille

Valtio osoittaa kunnille valtionosuuksia ja muita valtionapuja yhteensä noin 5,6 miljardia euroa vuonna 2025. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 3,3 miljardia euroa. Valtionosuutta kasvattaa erityisesti se, että työ- ja elinkeinopalveluiden järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2025 alussa valtiolta kunnille ja kuntien rahoitusvastuu työttömyysturvasta kasvaa. Lisäksi vuoden 2025 alussa voimaan tuleva kotoutumislain kokonaisuudistus lisää kunnan vastuuta kotoutumisen edistämisessä. Näihin uudistuksiin liittyvät rahoituksen siirrot muilta hallinnonaloilta ovat yhteensä noin 870 miljoonaa euroa.

Kuntien valtionosuuteen kohdennetaan vuodesta 2025 alkaen 277 miljoonan euron pysyvä valtionosuuden lisäys, jolla lievennetään sote-uudistuksen yhteydessä syntyneitä valtionosuusvaikutuksia. Valtionosuuden mitoituksessa on huomioitu niin panostukset kuin vähennykset kuntien tehtäviin ja velvoitteisiin. Nämä muutokset mukaan luettuna säästö kuntien normien keventämisestä vähentävät nettomääräisesti valtionosuutta 24 miljoonaa euroa.  

Peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on noin 50 miljoonaa euroa, kun huomioidaan, että hallitusohjelman mukaisesti peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotukseen tehdään yhtä prosenttiyksikköä vastaava vähennys.

Vuoden 2025 talousarvioesityksen valmistelu jatkuu

  • 9.8. Valtiovarainministeriön ehdotus vuoden 2025 talousarvioksi julkaistaan verkossa, osoitteessa budjetti.vm.fi. 
  • 3.–4.9. Hallituksen budjettiriihi
  • 23.9. Talousarvioesitys käsitellään ylimääräisessä raha-asiainvaliokunnassa sekä valtioneuvoston yleisistunnossa ja julkaistaan verkossa, osoitteessa budjetti.vm.fi.

Lisätietoja: 
Valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren, puh. 0295 530 514, jussi.lindgren(at)gov.fi

Tiedotustilaisuuden esitysmateriaali
Kuvia tiedotustilaisuudesta ja neuvotteluista (VM:n kuvapankki)
Talouspolitiikka valtion budjetti
budjettisuunnittelu budjettitalous ehdotukset talous talous talousarviot valtion talousarviot

Se även

Propositionen om statsbudgeten för 2026 har överlämnats till riksdagen

VM
Typ:Pressmeddelande Utgivningsdatum:22.9.2025 14.11

Budgetförslaget för finansministeriets förvaltningsområde 2026

VM
Typ:Pressmeddelande Utgivningsdatum:8.8.2025 11.26

Finansminister Riikka Purras budgetförslag stabiliserar skuldkvoten, budgetunderskottet minskar till mindre än 10 miljarder euro

VM
Typ:Pressmeddelande Utgivningsdatum:6.8.2025 18.24

Finansministeriet har inlett förhandlingarna om statsbudgeten för nästa år

VM
Typ:Pressmeddelande Utgivningsdatum:6.8.2025 12.03

Statsrådet enades om planen för de offentliga finanserna för 2026–2029

VM
Typ:Pressmeddelande Utgivningsdatum:30.4.2025 13.34

Finansminister Riikka Purra: De europeiska staterna måste än en gång förbinda sig till säkerheten

VM
Typ:Pressmeddelande Utgivningsdatum:5.3.2025 14.04
Valtiovarainministeriö framsida Valtiovarainministeriö

Snellmansgatan 1 A, Helsingfors

PB 28, 00023 Statsrådet

Tfn 0295 16001

Information om webbplatsen

Dataskydd

Tillgänglighetsutlåtande

Sidkarta

Frågor och kommentarer

  • Framsida
  • Ansvarsområden
    • Finanspolitiken
      • Utgångslägena för finanspolitiken
        • Offentliga ekonomin
        • Ramarna för den ekonomiska politiken
        • Finanspolitik
        • Strukturpolitiken
      • Ramarna för statsfinanserna och budgeten
        • Ramarna för statsfinanserna
        • Statsbudgeten
          • Statistik
        • Berednings- och tillämpningsbestämmelserna
        • Sammandrag av statsbudgetarna
        • Regeringens årsberättelse och bokslut
        • Tidsplanen för ram- och budgetberedningen
      • EU och ekonomin
        • Ekofin och eurogruppen
        • Europeiska planeringsterminen
        • Finanspolitiska regler
        • Budget
          • Budgetram
          • Egna medel
          • Årlig budget
          • Nationell revision av EU-medel
          • Revision och ansvarsfrihet
          • Bedrägeri­bekämpning
      • Utvärdering av och tillsyn over statsfinanserna
        • Riksdagens revisionsutskott
        • Statens revisionsverk
        • Kreditbetyg
        • Finländska ekonomin i internationell granskning
      • Internationella finansiella frågor
        • Euroområdets stabilitet
          • Upprätthållande av stabiliteten
          • Eurokrisen
        • Världsbanken
        • Klimatkoalitionen
        • Internationella valutafonden (IMF)
        • Europeiska investeringsbanken (EIB)
        • Europeiska banken för återuppbyggnad och utveckling (EBRD)
        • Europarådets utvecklingsbank (CEB)
        • EU:s makroekonomiska stöd
        • Nordiska finansinstitut
        • Parisklubben
      • Statsunderstöd
        • Materialbank
        • Parlamentarisk delegation
        • Samarbetsgrupp
    • Ekonomiska utsikter
      • Ekonomiska prognoser
        • Byggbranschens konjukturer
        • Inkomstarbetsgruppen
      • Metodbeskrivningarna
      • Ekonomiska analyser
    • Beskattning
      • Skattesystemet
      • Personbeskattning
        • Beskattning av förvärvsinkomst
        • Beskattning av kapitalinkomst
        • Källskatt på ränteinkomst
        • Arvs- och gåvoskatt
        • Överlåtelsebeskattning
      • Näringsbeskattningen
        • Beskattning av enskilda företagare och jordbruksidkare
        • Beskattning av delägare i näringssammanslutning
        • Beskattning av samfund
        • Beskattning av utdelning som erhålls av fysiska personer eller dödsbon
      • Internationella inkomstbeskattningen
        • Samarbetet inom internationell inkomstbeskattning
        • Skatteavtal
      • Fastighetsskatten
      • Mervärdesbeskattningen
        • Mervärdesskatten som en del av EU:s inkomster
        • Skatt på försäkringspremier
      • Punktbeskattningen
        • Alkoholbeskattningen
        • Tobaksaccisen
        • Beskattningen av läskedrycker
        • Energibeskattningen
        • Miljöskatter
        • Gruvmineralbeskattningen
      • Vägtrafikbeskattningen
        • Bilskatten
        • Fordonsskatten
        • Bränsleavgiften
      • Tullväsendet
      • Skattesubvention
    • Finansmarknaden
      • Finansiella regelverket
        • Kund- och investerarskydd
        • Kapitalmarknaderna
        • Värdepappers­marknaderna
        • Betalning
        • Nya finansteknologier
      • Stabiliteten och tillsynen
        • Bankernas soliditet och likviditet
        • Finanstillsynen och den gemensamma tillsynsmekanismen
        • Makrostabilitet
        • Resolutionen
        • Beredskap och försörjningsberedskap
      • Statens finansieringspolitik
        • Statsskulden och bemyndigande för upplåning
        • Statsborgen och statsgaranti
        • Statens pensionsfond
        • Grundränta
      • Bekämpning av penningtvätt och finansiering av terrorism
        • Förebyggande arbete
        • Lagstiftning
    • Förvaltningspolitiken
      • Öppenhet, förtroende och etik
      • Utgångspunkter och utsikter för förvaltningspolitiken
        • Framtidsarbete
        • Internationell verksamhet
        • Föregripande statlig styrning
      • Offentligt ledarskap
        • Värdegrund och principer för offentligt ledarskap
        • Gemensam utveckling och evenemang
        • Ledningens ställning och anställningsförhållanden
        • Rekrytering av chefer och karriär
        • Högsta ledningens bindningar
        • Förutsättningar för framgång
        • Kunskapsbaserad ledning
        • Stöd för statsförvaltningens ledning
      • Förvaltningens strukturer och styrningen
        • Statsförvaltningen
        • Kommunförvaltningen
        • Styrsystemen
        • Regionaliseringen
        • Ämbetsverksutvärderingar
      • Offentliga upphandlingarna
        • Standardavtalsvillkor för upphandling
      • Skötseln och styrningen av statsfinanserna
        • Statens ekonomiförvaltning
        • Revisionsnämnden för den offentliga förvaltningen och ekonomin
      • Intern kontroll och riskhantering
        • Koordinering av intern kontroll och riskhantering
        • Intern granskning
        • Riskhantering
        • Utvärdering av intern kontroll
      • Statens gemensamma tjänster
        • Statens fastigheter
        • Statens upphandlingar
        • Ekonomi- och personalförvaltningens tjänster
        • Utbildningsservice
      • Innovationer inom den offentliga förvaltningen
    • Kommunärenden
      • Kommunallagstiftningen
        • Kommunernas självstyrelse och beslutsfattande
        • Kommunstrukturen
          • Ändring av kommunindelning
          • Beslutsfattandet
          • Inledande och beredning
            • Sammanslagningprocess
            • Partiella sammanslagningar
            • Särskild kommunindelningsutredning
          • Understöd för sammanslagningsutredningar
          • Sammanslagningsunderstöd
        • Kommunernas personal
      • Kommunernas uppgifter och verksamhet
        • Kommunernas produktivitet och digitalisering
        • Incitamentsystem för digitalisering i kommunerna
          • Stöd för planeringen av digitaliseringsprojektet
          • Kommunernas digitaliseringsunderstöd 2022
          • Kommunernas digitaliseringsunderstöd 2021
          • Kommunernas digitaliseringsunderstöd 2020
          • Kommunernas digitaliseringsunderstöd 2019
        • Samarbetet mellan staten och kommunerna
          • Delegationer för kommunal ekonomi och kommunal förvaltning
        • Internationellt samarbete
      • Kommunalekonomin
        • Ekonomiska rapportering
          • Samarbetsgruppen
          • Anvisningar för ekonomisk rapportering
        • Uppföljningen och utvärderingen av kommunalekonomin
          • Kommunernas bokslutsuppgifter och bokslutskort
          • Budgetar och ekonomiplaner samt planeringsram för ekonomi
          • Kommuner som befinner sig i ett särskilt svårt ekonomiskt läge
        • Kommunekonomiprogrammet
        • Statsandelarna och hemkommunersättningarna
          • Statsandel för kommunal basservice
            • Frågor och svar om kommunernas statsandelar och om överföringskalkylen för social- och hälsovården
          • Kalkyler över statsandelarna
          • Hemkommunersättningarna för förskoleundervisning och grundläggande utbildning
          • Prövningsberoende höjning av statsandelar
        • Utvärderingen av lagberedningens konsekvenser för kommunerna
        • Coronastöd till kommunerna
        • Bokföringsnämndens sektion för välfärdsområdena och kommunerna
        • Ersättning till kommunerna för kostnader för egendomsarrangemang
    • Välfärdsområdena
      • Uppgifter och verksamhet
        • Välfärds- och samarbetsområdena
        • Samarbetet mellan kommunerna och välfärdsområdena
        • Beslutsfattande
        • Styrningen
        • Välfärdsområdesdelegationen
        • Invånarnas deltagande
      • Välfärdsområdenas ekonomi
        • Finansiering
          • Finansieringskalkylerna
        • Tilläggsfinansiering
        • Budget och ekonomiplan
        • Investeringar
        • Ekonomiska rapportering
          • Samarbetsgruppen för ekonomirapportering
          • Anvisningar om välfärdsområdenas ekonomirapportering
      • Välfärdsområdesförhandlingarna
    • Offentliga förvaltningens ICT
      • Digitalisering
        • Offentliga tjänster digitaliseras
        • Digitaliseringen av processer
        • Servicemodellen med ett enda serviceställe
        • Tillgänglighet
        • Myndigheternas förpliktelse att tillhandahålla e-tjänster
        • E-tjänster
          • Tjänster för medborgare och företag
          • Infrastrukturtjänster för förvaltningen
        • Ett människocentrerat och föregripande samhälle
          • Genomförandet av nationella AI-programmet AuroraAI
        • Artificiell intelligens och robotisering
          • Robotiseringsansökan
            • Roboansökan 2020
          • Anvisningar om utnyttjande av generativ artificiell intelligens som stöd och hjälpmedel i arbetet inom den offentliga förvaltningen
        • Lagen om digitala tjänster
        • Prioritering av digital myndighetskommunikation
          • Svar på vanliga frågor om prioriteringen av digital myndighetskommunikation
      • Livshändelsebaserad digitalisering
        • Programmet för främjande av livshändelsebaserad digitalisering
          • Frågor och svar om livshändelsebaserad digitalisering
        • Enkelt sätt av en avliden anhörigs ärender
          • Frågor och svar om underlättandet av smidig skötsel av en avliden anhörigs angelägenheter
      • Informationspolitik och styrning
        • Informationshanteringskarta för den offentliga förvaltningen
        • Informationshanteringslagen
        • Informationspolitisk redogörelse
        • Remissförfarandet i informationshanteringslagen
        • Öppen data
        • Arkitekturerna
        • Projektet för att förnya personbeteckningen
        • Projekt enligt regeringsprogrammet
          • Utnyttja och öppna information
        • Etiska rekommendationer för artificiell intelligens
        • Styrningen av informationshanteringen inom den offentliga förvaltningen
          • Samarbetsgrupperna inom informationshanteringen
        • Interoperabelt Europa
          • Vanliga frågor om interoperabelt Europa
      • EU och internationella samarbetet
      • Styrningen av tjänster och säkerhet
        • VAHTI-verksamheten
        • Den offentliga förvaltningens säkerhetsnätsverksamhet
        • Utveckling
        • Statens gemensamma informations- och kommunikationstekniska tjänster
          • Skyldighet att använda gemensamma tjänster och styrning av tjänsterna
          • Statens center för informations- och kommunikationsteknik Valtori och resultatstyrningen av Valtori
        • Utnyttjande av molntjänster inom den offentliga förvaltningen
      • Informationshanteringsnämnden
    • Staten som arbetsgivare
      • Avtalsverksamheten
        • Arbetsfred
        • Lokal avtalsverksamhet
        • Förtroendemannaverksamhet
        • Arbetarskydd
        • Samarbetet
        • Statistiksamarbetet
      • Statens tjänste- och arbetskollektivavtal
        • Avtal
      • Tjänste- och arbetsvillkor
        • Löner, incitamentsystem
          • Statens lönesystem
          • Resultatlön
          • Personalfonder
        • Arbetstid
        • Semestrar
        • Tjänsteresor
        • Frånvaron
        • Naturaförmåner
        • Företagshälsovården
        • Personalförvaltnings-dokument
      • Anvisningar, föreskrifter och rekommendationer
        • Övriga personalförvaltningens dokument
      • Tjänstemannarätt
        • Ledning av förändringar
        • Rättsfall
        • Besvär över beslut som gäller tjänsteman
      • Värdegrund och etik
        • Statens tjänstemannaetiska delegation
      • Stöd för personalledning
        • Statens personalstrategi
        • Personalplanering
        • Multilokalt arbete inom staten
        • Rekrytering
        • Prestations- och resultatledning
        • Kompetensutveckling
        • Personalrotation och tjänstemannautbyte
        • Jämställdhet och likabehandling
        • Verktyg och metoder
        • Statens tjänsteutmärkelsetecken
      • Statistik om statens personal
  • Aktuellt
    • Pressmeddelanden och nyheter
    • Evenemang
    • Aktuella teman
      • Regeringsförhandlingarna 2023
      • Tjänstemannainlägg 
      • Kartläggning av utgifter och strukturer samt av skatter
      • Rysslands attack mot Ukraina
      • Det nordiska samarbetet
        • Ministerrådet för digitalisering MR-Digital
      • Finlands program för hållbar tillväxt
        • EU:s återhämtningsinstrument
          • Faciliteten för återhämtning och resiliens
          • Övriga program
        • Finlands plan för återhämtning och resiliens
          • Grön övergång
          • Digitalisering
          • Sysselsättning och kompetens
          • Social- och hälsovårdstjänster
          • REPowerEU
        • Beredningen
        • Centrala begrepp
      • Fördjupandet av kapitalmarknadsunionen
      • Fördjupandet av bankunionen
      • Digitala euron
      • Säkerställande av dagliga betalningar
    • Finansministeriet i sociala medier
    • Beställ material
  • Projekt och lagberedning
    • Digitaliseringsbyrån
      • Samarbetsgrupper
      • EU:s bestämmelser om digitalisering
    • Fastighetsskattereformen
    • Försök och avveckling av normer i kommunerna
      • Förslag till normavveckling
    • Kompetenscentret för kostnadseffektivitet
    • Programmet Offentliga lokaler i Finland
    • Projektet för genomförande av reformen av penningspelssystemet
    • Projekt för nationellt genomförande av den reviderade eIDAS-förordningen
      • Europeiska plånboksapplikationen
        • Europeiska e-identitetsplånboken – frågor och svar
        • Pilotförsök med europeisk e-identitetsplånbok
    • Reformen av statens regionförvaltning
      • Tillstånds-, styrnings- och tillsynsverkets genomförandeprojekt
    • Reformering av statens service- och lokalnät på 2020-talet
      • Frågor och svar om reformering av statens service- och lokalnät
      • Reformen i regionerna
    • Samarbetsforum för offentlig upphandling
      • Aktuellt om programmet
        • Årets upphandlande enhet
      • Verktyg, handböcker och utredningar
      • Möten och sammankomster
        • Nätverk för upphandlande enheter
        • IKT-Kohtaamo
        • Nätverket av upphandlingsforskare
      • Programperioden 2019-2023
        • Strategisk ledning
        • Utveckling av upphandlingskompetensen
        • Kunskapbaserad ledning och verkningsfullhet
        • Fungerande upphandlingar
        • Innovationer
        • Ekonomisk hållbarhet
        • Social hållbarhet
        • Ekologisk hållbarhet
        • Temagrupper
      • Nationella informationsresursen för offentlig upphandling
    • Statsförvaltningens produktivitetsprogram
    • Tillgång till bank­tjänster
    • Undanröjande av digitala hinder
    • Uppföljning av sysselsättningsmålen
    • Utnyttja och öppna information
    • Utveckling av den interna kontrollen och riskhanteringen
    • Utvecklingen av välfärdsområdenas finansieringsmodell
  • Publikationer
    • Webpublikationer
      • Statens resereglemente 2024
      • Statens resereglemente
      • Ekonomisk översikt, hösten 2025
  • Ministeriet
    • Uppdrag och målsättningar
    • Ledningen och organisationen
      • Ministrarna
        • Finansminister
        • Kommun- och regionminister
        • Näringsminister
      • Högsta ledningen
      • Avdelningarna
    • Nämnder
      • Informationshanteringsnämnden
        • Informationshanteringsnämdens sammansättning
        • Sektioner som informationshanteringsnämden tillsatt
        • Frågor och svar om informationshanteringslagen
      • Produktivitetsnämnden
        • Nämdens medlemmar
    • Förvaltningsområdet
      • Ämbetsverken
      • Fonder
      • Styrningen av förvaltningsområdet
      • Utmärkelsetecken
    • Beredskapsärenden
      • Beredskapslag
      • Säkerhetsstrategi för samhället
      • Strategi för cybersäkerhet
    • Visselblåsarskyd
    • Ministeriet som arbetsplats
      • Finansministeriet som arbetsplats
      • Lediga arbetsplatser
      • Bekanta dig med anställda
      • Praktikplats på finansministeriet
    • Historia
    • Kontaktuppgifter och ärendehantering
  • Kontaktinformation
    • Personsökning
    • FM:s kommunikation
    • Beskrivning av handlingars offentlighet

Kontaktinformation