Hoppa till innehåll
  • Statsrådet
    • Statsrådets kansli
    • Försvars­ministeriet
    • Kommunikations­ministeriet
    • Utrikes­ministeriet
    • Finans­ministeriet
    • Arbets- och närings­ministeriet
    • Justitie­ministeriet
    • Under­visnings- och kultur­ministeriet
    • Social- och hälsovårds­ministeriet
    • Inrikes­ministeriet
    • Jord- och skogs­bruks­ministeriet
    • Miljö­ministeriet

Valitse kieli:

This page is in Finnish. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på finska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea suomagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта финский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en finnois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Finnisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on englanniksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

Choose language:

Den här sidan är på engelska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта английский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en anglais. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Englisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ruotsiksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Swedish. Go to the English site »

Or choose language:

Välj språk:

Язык этого сайта шведский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en suédois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Schwedisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on pohjois-saameksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in North Saami. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på nordsamiska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта северосаамский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Vállje giela:

Cette page est en same du Nord. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Nordsamisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on venäjäksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Russian. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på ryska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea ruoššagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

выберите язык:

Cette page est en russe. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Russisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ranskaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in French. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på franska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea fránskkagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта французский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Choisir la langue:

Diese Seite ist auf Französisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on saksaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in German. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på tyska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта немецкий. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en allemand. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Wählen Sie Ihre Sprache:

  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Media
Valtiovarainministeriö framsida
Meny
  • Framsida
  • Ansvarsområden
    • Finanspolitiken Budgeten, EU, internationellt
    • Ekonomiska utsikter Prognoser
    • Beskattning Skattesystemet och beredningen
    • Finansmarknaden Stabila och välfunktionerande marknader
    • Förvaltningspolitiken Förvaltningsutveckling och strukturer
    • Kommunärenden Ekonomi, strukturer och samarbete
    • Välfärdsområdena Uppgifter, verksamhet och ekonomi
    • Offentliga förvaltningens ICT Informationspolicy och styrning
    • Staten som arbetsgivare Personalen och arbetsgivarverksamheten
  • Aktuellt
  • Projekt och lagberedning
  • Publikationer
  • Ministeriet
  • Kontaktinformation
  • Pressmeddelanden och nyheter
  • Evenemang
  • Aktuella teman
  • Finansministeriet i sociala medier
  • Beställ material
suomi svenskaLäs artikeln på svenska EnglishRead article in English

Budjettiehdotus
Valtiovarainministeri Riikka Purran budjettiehdotus toimeenpanee julkista taloutta vahvistavia päätöksiä

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 25.8.2023 14.03
Tyyppi:Tiedote

Valtiovarainministeriön ehdotus valtion vuoden 2024 talousarvioksi ja vuosien 2024–2027 kehyksiksi varmistaa hallitusohjelman linjausten toimeenpanoa. Vuoden 2024 budjettiehdotuksen loppusumma on 87,2 miljardia euroa. Ehdotus on 10,1 miljardia euroa alijäämäinen. Budjetin loppusumma on 3,7 miljardia euroa enemmän kuin mitä vuodelle 2023 on budjetoitu, kun mukaan on luettu myös ensimmäinen lisätalousarvio. Budjettiehdotus julkaistaan kokonaisuudessaan osoitteessa budjetti.vm.fi maanantaina 28. elokuuta. Samalla julkaistaan myös valtiovarainministeriön ehdotus valtiontalouden kehyspäätökseksi.

Tavoitteena velkaantumiskehityksen kääntäminen

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen talous- ja finanssipolitiikan lähtökohtana on turvata hyvinvointiyhteiskunta myös tuleville sukupolville. Finanssipolitiikan tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta ja kääntää Suomen velkaantumiskehitys. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut vahvistamaan julkista taloutta toimenpidekokonaisuudella, joka vahvistaa julkista taloutta nettomääräisesti 6 miljardilla eurolla vuoden 2027 tasolla tarkasteltuna. Vahvistamisesta suorat sopeutustoimet ovat nettomääräisesti reilut 4 miljardia euroa vuoden 2027 tasolla. Lisäksi työllisyyttä parantavilla toimilla tavoitellaan lähes 2 miljardin euron vahvistusta vuoden 2027 tasolla.

Hallitusohjelmassa linjatulla sopeutuksella julkisen talouden kehityksen suunta muuttuu, mutta sopeutusta on jatkettava myös kuluvan vaalikauden jälkeen.

Valtiontalouden kehysjärjestelmä on keskeinen hallituksen finanssipolitiikan ohjauksen väline ja uskottavan talouspolitiikan perusta. Hallitus on sitoutunut ohjelmassaan valtiontalouden menoja koskevaan kehysmenettelyyn. Hallitusohjelman kirjauksia ja muita toimenpiteitä toteutetaan vaalikauden kehyksen mahdollistamissa rajoissa.

Valtiovarainministeriön ehdotuksessa vuoden 2024 talousarvioksi ja vuosien 2024–2027 kehyksiksi on huomioitu hallitusohjelman liitteessä B linjatut säästöt ja menolisäykset siltä osin kun vaikutus kohdentuu valtion budjettitalouteen. Joidenkin säästöjen kohdalla on uudelleenarvioitu ja tarkennettu säästöjen ajoitusta. Tällaisia tilanteita on lähinnä säädösvalmistelun tai teknisen toteuttamisen kannalta hankalimmissa kokonaisuuksissa. Myös toimenpiteiden vaikutusarviot, niin valtion budjettitalouteen kuin koko julkiseen talouteen, ovat joiltain osin tarkentuneet. Arviot tulevat budjetti- ja kehysvalmistelun sekä hallituksen esitysten valmistelun myötä edelleen tarkentumaan, mutta hallitusohjelman liitteessä B linjatusta talouden kokonaisuudesta pidetään kiinni.

Talousarvioehdotus vuodelle 2024 ottaa huomioon hallitusohjelman liitteessä B listatut menolinjaukset, jotka tuottavat nettomääräisesti vajaan miljardin euron säästövaikutuksen valtion budjettitalouteen. Kehyskauden lopulla vuonna 2027 hallitusohjelman menopäätösten vaikutus on reilut 2 miljardia euroa vuoden 2024 hintatasossa ja 2,5 miljardia euroa nimellisesti. Tarkempi kohdennus esitellään liitteessä.

Budjettiehdotus vuodelle 2024 on noin 10 miljardia euroa alijäämäinen

Vuoden 2024 budjettiehdotuksen loppusumma on 87,2 miljardia euroa. Se on 3,7 miljardia euroa enemmän kuin mitä vuodelle 2023 on budjetoitu, mukaan lukien ensimmäinen lisätalousarvio. Määrärahatason kasvua vuoteen 2023 verrattuna selittävät etenkin muutokset hyvinvointialueiden valtion rahoituksessa. 

Käänne kohti tasapainoisempaa valtiontaloutta on kuitenkin tapahtumassa, sillä vuodelle 2024 ehdotettavat määrärahat ovat 1,1 miljardia euroa pienemmät kuin kevään teknisessä julkisen talouden suunnitelmassa.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus vuodelle 2024 on 10,1 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämä on 1,5 miljardia euroa pienempi kuin kevään teknisessä julkisen talouden suunnitelmassa arvioitiin.

Valtion talousarviomenojen taso alenee vuoden 2024 hintatasossa 1,1–2,0 miljardilla eurolla vuositasolla verrattuna kevään tekniseen kehykseen. Myös valtion budjettitalouden alijäämä on 1,3–2,7 miljardia euron alemmalla tasolla kuin keväällä 2023 arvioitiin.

Valtion budjettitalouden menojen arvioidaan olevan kehyskaudella vuosina 2024–2027 keskimäärin 86,6 miljardia euroa vuoden 2024 hintatasossa. Vuonna 2027 budjetin menojen arvioidaan olevan 86,4 miljardia euroa vuoden 2024 hintatasossa, mikä on noin 2 miljardia euroa vähemmän kuin kevään tekniseen julkisen talouden suunnitelmassa.

Valtion budjettitalouden alijäämän arvioidaan olevan vuosina 2024–2027 keskimäärin 9,8 miljardia euroa, kun vuosittainen alijäämä kevään teknisessä julkisen talouden suunnitelmassa oli keskimäärin 11,7 miljardia euroa.

Alijäämän pieneneminen näkyy myös alenevina valtionvelan korkomenoina. Valtiovarainministeriön ehdotuksessa korkomenoarviota alennetaan vuosittain 0,2–0,3 miljardilla eurolla. Vuosittaisten korkomenojen arvioidaan olevan 3,2 miljardia euroa vuosina 2024–2026 ja 3,6 miljardia euroa vuonna 2027.

Valtion budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino, miljardia euroa

   2023 TA+LTA  2024 TAE   2025 JTS    2026 JTS  2027 JTS

Tulot
(pois lukien nettolainanotto)

 73,0   77,0   78,1  80,5   82,5
Menot1  83,5   87,2  88,6  89,7  91,8
Tasapaino  –10,4  –10,1  –10,5

 –9,3

 –9,3

1 Menot on muutettu käypähintaiseksi valtiovarainministeriön valtionmenojen hintaindeksiennusteella, joka antaa suuntaa antavan arvion hintakehityksestä kehyskaudella.

Panostukset kasvuun

Valtiovarainministeriön talousarvioehdotus sisältää valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta (T&K-rahoitus) annetun lain mukaisesti vuoden 2024 valtion T&K-rahoituksen lisäykset. Rahoituslain mukaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan valtion talousarvioissa tarkoitettujen valtuuksien ja määrärahojen yhteismäärä nousee vuoteen 2030 mennessä siten, että kokonaismäärä vastaa 1,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Rahoituslain mukainen lisäys on noin 260 miljoonaa euroa. Lisärahoitusta on kohdennettu erityisesti yritysten T&K-toiminnan tukemiseen ja EU-hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen. Business Finlandin T&K-rahoituksen valtuutta nostetaan 110 miljoonalla eurolla ja tutkimus- sekä innovaatiotoiminnan lainoja 10 miljoonalla eurolla vuosina 2024–2027. EU-hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen korkeakouluille ja valtion tutkimuslaitoksille määrärahaan osoitetaan vuosittain 40 miljoonaa euroa. VTT Oy:n erityisavustukseen ja yleisavustukseen ehdotetaan kehyskaudella 2024–2027 yhteensä 79 miljoonan euron määrärahalisäyksiä mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian Kvanttinova-pilotointiympäristön yhteiskäyttöisten laitteiden hankintaan ja käyttöönottoon sekä kehyskaudella yhteensä 70 miljoonan euron lisäyksiä kvanttitietokoneen skaalaamiseen kohti 300 kubittia. Vuosina 2024–2027 toteutetaan tutkijankoulutuspilotti, johon osoitetaan yhteensä 90 miljoonaa euroa. Suomen Akatemian tutkimushankevaltuuteen ehdotetaan pysyvää korotusta. Lisärahoituksesta suunnataan tutkimuksen lippulaivoihin 30 miljoonaa euroa, tutkitun tiedon vaikuttavuuteen 10 miljoonaa euroa ja kansalliseen tutkimusinfrastruktuuriin 5 miljoonaa euroa. Valtion rahoitukseen terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen sekä sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen ehdotetaan 5 miljoonan euron lisäystä vuosille 2025–2027.

Valtion T&K-rahoituksen tulee rahoituslain ja kevään talousennusteen mukaan olla 2,9 miljardia euroa vuonna 2025, 3,2 miljardia euroa vuonna 2026 ja 3,4 miljardia euroa vuonna 2027. Vuosien 2025–2027 lisäyksiä ei ole kohdennettu hallinnonaloittain tai momenteittain vielä tässä vaiheessa. Kohdennuksesta on tarkoitus linjata myöhemmin tulevien talousarvioiden ja julkisen talouden suunnitelmien yhteydessä.

Kasvua tukee myös vaalikauden aikana toteutettava määräaikainen 4 miljardin euron investointiohjelma. Investointiohjelma rahoitetaan valtion omaisuuden myynnistä kertyvillä tuloilla, purkamalla valtio-omisteisten listaamattomien yhtiöiden ylipääomituksia sekä tuloutuksin Valtion asuntorahastosta, joten investointimenot eivät lisää valtion velanottotarvetta hallituskauden aikana. Valtiovarainministeriön talousarvioehdotus ja kehysehdotus eivät vielä sisällä investointiohjelman mukaisia toimia, eikä sitä ole huomioitu meno- tai tuloarvioissa. Investointiohjelmaa valmistellaan osana hallituksen talousarvioesityksen ja vuosien 2024–2027 kehysten jatkovalmistelua ja ensimmäisistä toimista on tarkoitus linjata hallituksen budjettiriihessä.

Tuloarvioissa on huomioitu hallitusohjelmassa päätetty veropolitiikan linja

Myös hallituksen veropolitiikalla tavoitellaan talouskasvun edellytysten vahvistumista. Hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon sekä yrittäjyyteen ja tukee kotimaista omistajuutta. Hallitus ei päätösperäisesti kiristä kokonaisveroastetta.

Valtion budjettitalouden tuloiksi vuonna 2024 arvioidaan 77,0 miljardia euroa, josta 68,2 miljardia euroa on verotuloja. Vuosina 2025–2027 budjettitalouden tulot kasvavat keskimäärin 2 prosenttia vuodessa. Vuonna 2027 budjettitalouden tulojen arvioidaan olevan 82,5 miljardia euroa, josta 74,3 miljardia euroa on verotuloja.

Hallitusohjelmaan sisältyy sekä vuonna 2024 että myöhemmin kehyskaudella voimaan tulevia verotoimenpiteitä. Hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuosittain indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Työn verotusta kevennetään asteittain vaalikaudella painottaen pieni- ja keskituloisia. Työtulovähennystä kasvatetaan noin 100 miljoonalla eurolla vuosittain, yhteensä noin 400 miljoonalla eurolla. Tämä keventää työn verotusta hallituskauden loppuun mennessä keskimäärin lähes 0,5 prosenttiyksiköllä, ja lähes 1 prosenttiyksiköllä noin 20 000–25 000 euron vuosituloilla. Lisäksi vuonna 2025 otetaan käyttöön työtulovähennyksen lapsikorotus.

Vuonna 2024 verotuloja vähentävät lisäksi muun muassa kotitalousvähennyksen tilapäisen korotuksen jatkaminen, osakesäästötilin enimmäistalletusmäärän nostaminen sekä maatalouden tasausvarauksen korottaminen. Alkoholiverotusta muutetaan siten, että väkevien alkoholijuomien ja viinien veroa korotetaan ja oluen veroa alennetaan. Vuonna 2024 verotuloja kasvattavat muun muassa valtion tuloveroasteikon ylimmän portaan 2 prosenttiyksikön määräaikaisen korotuksen jatko, matkakuluvähennyksen omavastuun korotus ja ikään perustuvan korotetun työtulovähennyksen uudelleenkohdennus. Lisäksi nikotiinipussit sisällytetään tupakkaverotuksen piiriin.

Liikennepolttoaineiden valmisteveroa alennetaan vuoden 2024 alusta kompensoimaan hallitusohjelman mukaisesta jakeluvelvoitteen nousu-urasta syntyvää keskimääräistä polttoaineiden hinnannousua kehyskaudella. Tämä johtaa valmisteverotuottojen alenemiseen vajaalla 160 miljoonalla eurolla. Muutos polttoaineiden valmisteverotuksessa on pysyvä. Lisäksi polttoaineveron CO2-komponenttia lasketaan myöhemmin hallituskaudella 100 miljoonalla eurolla.

Myöhemmin kehyskaudella voimaan tulevia verotuloja kasvattavia muutoksia ovat muun muassa nykyisin 10 prosentin alennettuun arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden, lukuun ottamatta sanoma- ja aikakauslehtiä, siirtäminen 14 prosentin verokantaan vuoden 2025 alusta ja tupakkaveron sekä virvoitusjuomaveron korotukset. Myöhemmin kehyskaudella verotuloja vähentävät muun muassa ajoneuvoveron perusveron alentaminen sekä inkontinenssisuojien, kuukautissuojien ja lasten vaippojen siirtäminen 14 prosentin arvonlisäverokantaan. 

Yleisen kiinteistöveroprosentin alarajaa korotetaan maapohjien osalta 1,3 prosenttiin vuonna 2024. Korotus vaikuttaa niiden 245 kunnan verotukseen, joilla yleinen kiinteistöveroprosentti on tällä hetkellä tätä alempi. Muutos lisää maapohjasta kerättyjä kiinteistöverotuloja näillä kunnilla, mikä vahvistaa kuntien taloutta heikentämättä julkista taloutta kokonaisuutena.

Hyvinvointialueiden talous

Hyvinvointialueet rahoittavat toimintansa pääosin valtion rahoituksella. Hyvinvointialueiden yleiskatteinen rahoitus on tämänhetkisen arvion mukaan noin 24,6 miljardia euroa vuonna 2024 ja 24,8 miljardia euroa vuonna 2027 vuoden 2024 hintatasossa. 

Hallitusohjelmassa sovitut hyvinvointialueita koskevat tehtävämuutokset on huomioitu valtiovarainministeriön ehdotuksessa. Hallitus on lisäksi linjannut toteutettavista rahoitusmallin muutoksista siten, että vähennys olisi 65 miljoonaa euroa vuodelle 2027. 

Hyvinvointialueiden rahoituksessa on huomioitu lakisääteisiä tehtäviä koskevat muutokset sekä toisaalta rahoituslain perusteella tehtävät muutokset, kuten tason korotus palvelutarpeen kasvuun liittyen.

Hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon verrattuna noin 4 miljardia euroa. Valtaosa tästä selittyy rahoituspohjan korjaamisella perustuen vuoden 2022 joulukuussa maksettuun noin 1,9 miljardin euron erään, vuoden 2024 indeksikorotuksella, joka on noin 0,8 miljardia euroa, ja palvelujen kysynnän kasvun aiheuttamalla korotuksella, joka on 289 miljoonaa euroa. Lisäksi 444 miljoonan euron määrärahalla korjataan kunnilta hyvinvointialueille siirtyvien tehtävien kustannusten ja tulojen erotusta vuodelta 2023. Ehdotuksessa ei kuitenkaan vielä ole huomioitu niin sanottujen sote-siirtolaskelmien lopullista tarkistusta, jota koskevat tiedot ovat talousarvio- ja kehysvalmistelussa käytettävissä vasta myöhemmin. Siirtolaskelman korjaus tulee vielä vaikuttamaan momentin määrärahatasoon.

Kehyskauden jälkipuoliskolla on mahdollista, että rahoituslain mukaiset jälkikäteistarkistukset lisäävät valtion rahoitustarvetta, huolimatta hallitusohjelmassa sovituista kustannusten sopeutustoimista. Jälkikäteistarkistuksia ja muita ennakoimattomia menotarpeita varten teknisessä julkisen talouden suunnitelmassa on tehty kehysvaraus, joka säilyy ennallaan.

Kuntatalous

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen osoitetaan 2,6 miljardia euroa vuodelle 2024, ja taso nousee TE-palvelu-uudistuksen myötä 3,6 miljardiin euroon vuonna 2027. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotukseen tehdään yhden prosenttiyksikön korotusta vastaava säästö, joka alentaa valtionosuutta vuoden 2024 tasossa 24 miljoonaa euroa ja nimellisesti noin 111 miljoonaa euroa vuoden 2027 tasolla. Valtionosuuden mitoituksessa on otettu huomioon vuodesta 2025 lähtien hallitusohjelman linjaukset kotoutumispalveluista ja työllisyysmäärärahojen alentamisesta. Peruspalvelujen valtionosuuden mitoitukseen vaikuttaa myös sote-uudistukseen liittyvien kustannusten ja tulojen siirtojen tarkistaminen vuoden 2022 lopullisten tietojen mukaisiksi. Siirrot tulevat vielä tarkentumaan syksyn valmistelun aikana. 

Maapohjan kiinteistöveroprosentin alarajan korottaminen vahvistaa kuntien taloutta vuodesta 2024 alkaen. 

Riskeistä huolimatta taloustilanne on lupaava

Talouden alkuvuosi 2023 on ollut odotettua myönteisempi. Venäjän hyökkäyssota sekä geopoliittiset riskit ja ympäristöriskit luovat kuitenkin epävarmuutta ja lisäävät taloudellisia häiriöitä. Korkojen nousun odotetaan olevan ohi, mutta korkeiden korkojen kasvua hidastava vaikutus näkyy vielä loppuvuonna. Vakavimmin tämä näkyy rakentamisen nopeana vähentymisenä viimevuosien korkealta tasolta. Taloustilanne on kuitenkin paranemassa, ja jo ensi vuonna tuotannon kasvun odotetaan nopeutuvan. 

Kotitalouksien ostovoiman kasvua tukevat palkankorotukset ja inflaation hidastuminen. Työmarkkinoiden tilanne on hieman heikentynyt kesän aikana, mutta työllisyys on edelleen hyvällä tasolla. Kotitalouksien kulutus kääntyykin kasvuun. 

Rakentamisen lasku jäänee väliaikaiseksi, sillä kysyntää uusille asunnoille on. Energiasiirtymään liittyviä investointiaikeita on ennätyksellisen paljon. Investoinnit voivatkin yllättää positiivisesti. Vienti on kehittynyt heikosti euroalueen kasvun pysähdyttyä. Kansainvälinen suhdannetilanne on kuitenkin paranemassa, mikä vauhdittaa myös Suomen vientiä.

Vuoden 2024 talousarvioesityksen ja julkisen talouden suunnitelman valmistelu jatkuu

  • 28.8. Valtiovarainministeriön ehdotus vuoden 2024 talousarvioksi ja valtiontalouden kehyspäätökseksi julkaistaan verkossa, osoitteessa budjetti.vm.fi. 
  • 5.–6.9. Valtiovarainministeriön ja ministeriöiden kahdenväliset neuvottelut
  • 19.−20.9. Hallituksen budjettiriihi
  • 9.10. Talousarvioesityksen ja julkisen talouden suunnitelman käsittely valtioneuvostossa.

Talousarvioesitys julkaistaan osoitteessa budjetti.vm.fi ja julkisen talouden suunnitelma osoitteessa vm.fi/valtion-talouden-kehykset

Lisätietoja

Valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren, puh. 0295 530 514, jussi.lindgren(at)gov.fi

Hallitusohjelman liitteen B mukaiset määrärahasäästöt ja -lisäykset
Tiedotustilaisuuden esitysmateriaali
Talouspolitiikka
budjettitalous ehdotukset ehdotukset julkinen talous kansantalous talous talous talousarvioehdotukset talousarviot talouspolitiikka valtion talousarviot verotus

Se även

Budgetförslaget för finansministeriets förvaltningsområde 2026

VM
Typ:Pressmeddelande Utgivningsdatum:8.8.2025 11.26

Finansminister Riikka Purras budgetförslag stabiliserar skuldkvoten, budgetunderskottet minskar till mindre än 10 miljarder euro

VM
Typ:Pressmeddelande Utgivningsdatum:6.8.2025 18.24

Finansministeriet har inlett förhandlingarna om statsbudgeten för nästa år

VM
Typ:Pressmeddelande Utgivningsdatum:6.8.2025 12.03

IMF rekommenderar att Finland minskar skuldkvoten inom de offentliga finanserna

VM
Typ:Pressmeddelande Utgivningsdatum:21.1.2025 10.11

Internationella valutafonden stöder regeringens finanspolitiska linje

VM
Typ:Pressmeddelande Utgivningsdatum:8.11.2024 14.09

Finansminister Purra vid Centralhandelskammarens skattedagar: Inga nya skatteförhöjningar

VM
Typ:Pressmeddelande Utgivningsdatum:26.9.2024 9.10
Valtiovarainministeriö framsida Valtiovarainministeriö

Snellmansgatan 1 A, Helsingfors

PB 28, 00023 Statsrådet

Tfn 0295 16001

Information om webbplatsen

Dataskydd

Tillgänglighetsutlåtande

Sidkarta

Frågor och kommentarer

  • Framsida
  • Ansvarsområden
    • Finanspolitiken
      • Utgångslägena för finanspolitiken
        • Offentliga ekonomin
        • Ramarna för den ekonomiska politiken
        • Finanspolitik
        • Strukturpolitiken
      • Ramarna för statsfinanserna och budgeten
        • Ramarna för statsfinanserna
        • Statsbudgeten
          • Statistik
        • Berednings- och tillämpningsbestämmelserna
        • Sammandrag av statsbudgetarna
        • Regeringens årsberättelse och bokslut
        • Tidsplanen för ram- och budgetberedningen
      • EU och ekonomin
        • Ekofin och eurogruppen
        • Europeiska planeringsterminen
        • Finanspolitiska regler
        • Budget
          • Budgetram
          • Egna medel
          • Årlig budget
          • Nationell revision av EU-medel
          • Revision och ansvarsfrihet
          • Bedrägeri­bekämpning
      • Utvärdering av och tillsyn over statsfinanserna
        • Riksdagens revisionsutskott
        • Statens revisionsverk
        • Kreditbetyg
        • Finländska ekonomin i internationell granskning
      • Internationella finansiella frågor
        • Euroområdets stabilitet
          • Upprätthållande av stabiliteten
          • Eurokrisen
        • Världsbanken
        • Klimatkoalitionen
        • Internationella valutafonden (IMF)
        • Europeiska investeringsbanken (EIB)
        • Europeiska banken för återuppbyggnad och utveckling (EBRD)
        • Europarådets utvecklingsbank (CEB)
        • EU:s makroekonomiska stöd
        • Nordiska finansinstitut
        • Parisklubben
      • Statsunderstöd
        • Materialbank
        • Parlamentarisk delegation
        • Samarbetsgrupp
    • Ekonomiska utsikter
      • Ekonomiska prognoser
        • Byggbranschens konjukturer
        • Inkomstarbetsgruppen
      • Metodbeskrivningarna
      • Ekonomiska analyser
    • Beskattning
      • Skattesystemet
      • Personbeskattning
        • Beskattning av förvärvsinkomst
        • Beskattning av kapitalinkomst
        • Källskatt på ränteinkomst
        • Arvs- och gåvoskatt
        • Överlåtelsebeskattning
      • Näringsbeskattningen
        • Beskattning av enskilda företagare och jordbruksidkare
        • Beskattning av delägare i näringssammanslutning
        • Beskattning av samfund
        • Beskattning av utdelning som erhålls av fysiska personer eller dödsbon
      • Internationella inkomstbeskattningen
        • Samarbetet inom internationell inkomstbeskattning
        • Skatteavtal
      • Fastighetsskatten
      • Mervärdesbeskattningen
        • Mervärdesskatten som en del av EU:s inkomster
        • Skatt på försäkringspremier
      • Punktbeskattningen
        • Alkoholbeskattningen
        • Tobaksaccisen
        • Beskattningen av läskedrycker
        • Energibeskattningen
        • Miljöskatter
        • Gruvmineralbeskattningen
      • Vägtrafikbeskattningen
        • Bilskatten
        • Fordonsskatten
        • Bränsleavgiften
      • Tullväsendet
      • Skattesubvention
    • Finansmarknaden
      • Finansiella regelverket
        • Kund- och investerarskydd
        • Kapitalmarknaderna
        • Värdepappers­marknaderna
        • Betalning
        • Nya finansteknologier
      • Stabiliteten och tillsynen
        • Bankernas soliditet och likviditet
        • Finanstillsynen och den gemensamma tillsynsmekanismen
        • Makrostabilitet
        • Resolutionen
        • Beredskap och försörjningsberedskap
      • Statens finansieringspolitik
        • Statsskulden och bemyndigande för upplåning
        • Statsborgen och statsgaranti
        • Statens pensionsfond
        • Grundränta
      • Bekämpning av penningtvätt och finansiering av terrorism
        • Förebyggande arbete
        • Lagstiftning
    • Förvaltningspolitiken
      • Öppenhet, förtroende och etik
      • Utgångspunkter och utsikter för förvaltningspolitiken
        • Framtidsarbete
        • Internationell verksamhet
        • Föregripande statlig styrning
      • Offentligt ledarskap
        • Värdegrund och principer för offentligt ledarskap
        • Gemensam utveckling och evenemang
        • Ledningens ställning och anställningsförhållanden
        • Rekrytering av chefer och karriär
        • Högsta ledningens bindningar
        • Förutsättningar för framgång
        • Kunskapsbaserad ledning
        • Stöd för statsförvaltningens ledning
      • Förvaltningens strukturer och styrningen
        • Statsförvaltningen
        • Kommunförvaltningen
        • Styrsystemen
        • Regionaliseringen
        • Ämbetsverksutvärderingar
      • Offentliga upphandlingarna
        • Standardavtalsvillkor för upphandling
      • Skötseln och styrningen av statsfinanserna
        • Statens ekonomiförvaltning
        • Revisionsnämnden för den offentliga förvaltningen och ekonomin
      • Intern kontroll och riskhantering
        • Koordinering av intern kontroll och riskhantering
        • Intern granskning
        • Riskhantering
        • Utvärdering av intern kontroll
      • Statens gemensamma tjänster
        • Statens fastigheter
        • Statens upphandlingar
        • Ekonomi- och personalförvaltningens tjänster
        • Utbildningsservice
      • Innovationer inom den offentliga förvaltningen
    • Kommunärenden
      • Kommunallagstiftningen
        • Kommunernas självstyrelse och beslutsfattande
        • Kommunstrukturen
          • Ändring av kommunindelning
          • Beslutsfattandet
          • Inledande och beredning
            • Sammanslagningprocess
            • Partiella sammanslagningar
            • Särskild kommunindelningsutredning
          • Understöd för sammanslagningsutredningar
          • Sammanslagningsunderstöd
        • Kommunernas personal
      • Kommunernas uppgifter och verksamhet
        • Kommunernas produktivitet och digitalisering
        • Incitamentsystem för digitalisering i kommunerna
          • Stöd för planeringen av digitaliseringsprojektet
          • Kommunernas digitaliseringsunderstöd 2022
          • Kommunernas digitaliseringsunderstöd 2021
          • Kommunernas digitaliseringsunderstöd 2020
          • Kommunernas digitaliseringsunderstöd 2019
        • Samarbetet mellan staten och kommunerna
          • Delegationer för kommunal ekonomi och kommunal förvaltning
        • Internationellt samarbete
      • Kommunalekonomin
        • Ekonomiska rapportering
          • Samarbetsgruppen
          • Anvisningar för ekonomisk rapportering
        • Uppföljningen och utvärderingen av kommunalekonomin
          • Kommunernas bokslutsuppgifter och bokslutskort
          • Budgetar och ekonomiplaner samt planeringsram för ekonomi
          • Kommuner som befinner sig i ett särskilt svårt ekonomiskt läge
        • Kommunekonomiprogrammet
        • Statsandelarna och hemkommunersättningarna
          • Statsandel för kommunal basservice
            • Frågor och svar om kommunernas statsandelar och om överföringskalkylen för social- och hälsovården
          • Kalkyler över statsandelarna
          • Hemkommunersättningarna för förskoleundervisning och grundläggande utbildning
          • Prövningsberoende höjning av statsandelar
        • Utvärderingen av lagberedningens konsekvenser för kommunerna
        • Förlängning av tiden för täckande av underskott
        • Coronastöd till kommunerna
        • Bokföringsnämndens sektion för välfärdsområdena och kommunerna
        • Ersättning till kommunerna för kostnader för egendomsarrangemang
    • Välfärdsområdena
      • Uppgifter och verksamhet
        • Välfärds- och samarbetsområdena
        • Samarbetet mellan kommunerna och välfärdsområdena
        • Beslutsfattande
        • Styrningen
        • Välfärdsområdesdelegationen
        • Invånarnas deltagande
      • Välfärdsområdenas ekonomi
        • Finansiering
          • Finansieringskalkylerna
        • Tilläggsfinansiering
        • Budget och ekonomiplan
        • Investeringar
        • Ekonomiska rapportering
          • Samarbetsgruppen för ekonomirapportering
          • Anvisningar om välfärdsområdenas ekonomirapportering
      • Välfärdsområdesförhandlingarna
    • Offentliga förvaltningens ICT
      • Digitalisering
        • Offentliga tjänster digitaliseras
        • Digitaliseringen av processer
        • Servicemodellen med ett enda serviceställe
        • Tillgänglighet
        • Digi i vardagen -delegationen
          • Digi i vardagen verksamhetsberättelse
            • Digitaliseringen får inte marginalisera
            • Digitala färdigheter nya medborgarfärdigheter
            • Alla gynnas av tillgänglighet
            • Problem med identifiering
            • Hur påverkar digitaliseringen människors vardag?
        • Myndigheternas förpliktelse att tillhandahålla e-tjänster
        • E-tjänster
          • Tjänster för medborgare och företag
          • Infrastrukturtjänster för förvaltningen
        • Ett människocentrerat och föregripande samhälle
          • Genomförandet av nationella AI-programmet AuroraAI
        • Artificiell intelligens och robotisering
          • Robotiseringsansökan
            • Roboansökan 2020
          • Anvisningar om utnyttjande av generativ artificiell intelligens som stöd och hjälpmedel i arbetet inom den offentliga förvaltningen
        • Lagen om digitala tjänster
        • Prioritering av digital myndighetskommunikation
          • Svar på vanliga frågor om prioriteringen av digital myndighetskommunikation
      • Livshändelsebaserad digitalisering
        • Programmet för främjande av livshändelsebaserad digitalisering
          • Frågor och svar om livshändelsebaserad digitalisering
        • Enkelt sätt av en avliden anhörigs ärender
          • Frågor och svar om underlättandet av smidig skötsel av en avliden anhörigs angelägenheter
      • Informationspolitik och styrning
        • Informationshanteringskarta för den offentliga förvaltningen
        • Informationshanteringslagen
        • Informationspolitisk redogörelse
        • Remissförfarandet i informationshanteringslagen
        • Öppen data
        • Arkitekturerna
        • Projektet för att förnya personbeteckningen
        • Projekt enligt regeringsprogrammet
          • Utnyttja och öppna information
        • Etiska rekommendationer för artificiell intelligens
        • Styrningen av informationshanteringen inom den offentliga förvaltningen
          • Samarbetsgrupperna inom informationshanteringen
        • Interoperabelt Europa
          • Vanliga frågor om interoperabelt Europa
      • EU och internationella samarbetet
      • Styrningen av tjänster och säkerhet
        • VAHTI-verksamheten
        • Den offentliga förvaltningens säkerhetsnätsverksamhet
        • Utveckling
        • Statens gemensamma informations- och kommunikationstekniska tjänster
          • Skyldighet att använda gemensamma tjänster och styrning av tjänsterna
          • Statens center för informations- och kommunikationsteknik Valtori och resultatstyrningen av Valtori
        • Utnyttjande av molntjänster inom den offentliga förvaltningen
      • Informationshanteringsnämnden
    • Staten som arbetsgivare
      • Avtalsverksamheten
        • Arbetsfred
        • Lokal avtalsverksamhet
        • Förtroendemannaverksamhet
        • Arbetarskydd
        • Samarbetet
        • Statistiksamarbetet
      • Statens tjänste- och arbetskollektivavtal
        • Avtal
      • Tjänste- och arbetsvillkor
        • Löner, incitamentsystem
          • Statens lönesystem
          • Resultatlön
          • Personalfonder
        • Arbetstid
        • Semestrar
        • Tjänsteresor
        • Frånvaron
        • Naturaförmåner
        • Företagshälsovården
        • Personalförvaltnings-dokument
      • Anvisningar, föreskrifter och rekommendationer
        • Övriga personalförvaltningens dokument
      • Tjänstemannarätt
        • Ledning av förändringar
        • Rättsfall
        • Besvär över beslut som gäller tjänsteman
      • Värdegrund och etik
        • Statens tjänstemannaetiska delegation
      • Stöd för personalledning
        • Statens personalstrategi
        • Personalplanering
        • Multilokalt arbete inom staten
        • Rekrytering
        • Prestations- och resultatledning
        • Kompetensutveckling
        • Personalrotation och tjänstemannautbyte
        • Jämställdhet och likabehandling
        • Verktyg och metoder
        • Statens tjänsteutmärkelsetecken
      • Statistik om statens personal
  • Aktuellt
    • Pressmeddelanden och nyheter
    • Evenemang
    • Aktuella teman
      • Regeringsförhandlingarna 2023
      • Tjänstemannainlägg 
      • Kartläggning av utgifter och strukturer samt av skatter
      • Rysslands attack mot Ukraina
      • Det nordiska samarbetet
        • Ministerrådet för digitalisering MR-Digital
      • Finlands program för hållbar tillväxt
        • EU:s återhämtningsinstrument
          • Faciliteten för återhämtning och resiliens
          • Övriga program
        • Finlands plan för återhämtning och resiliens
          • Grön övergång
          • Digitalisering
          • Sysselsättning och kompetens
          • Social- och hälsovårdstjänster
          • REPowerEU
        • Beredningen
        • Centrala begrepp
      • Fördjupandet av kapitalmarknadsunionen
      • Fördjupandet av bankunionen
      • Digitala euron
      • Säkerställande av dagliga betalningar
    • Finansministeriet i sociala medier
    • Beställ material
  • Projekt och lagberedning
    • Digitaliseringsbyrån
      • Samarbetsgrupper
      • EU:s bestämmelser om digitalisering
    • Fastighetsskattereformen
    • Försök och avveckling av normer i kommunerna
      • Förslag till normavveckling
    • Kompetenscentret för kostnadseffektivitet
    • Programmet Offentliga lokaler i Finland
    • Projektet för genomförande av reformen av penningspelssystemet
    • Projekt för nationellt genomförande av den reviderade eIDAS-förordningen
      • Europeiska plånboksapplikationen
        • Europeiska e-identitetsplånboken – frågor och svar
        • Pilotförsök med europeisk e-identitetsplånbok
    • Reformen av statens regionförvaltning
      • Tillstånds-, styrnings- och tillsynsverkets genomförandeprojekt
    • Reformering av statens service- och lokalnät på 2020-talet
      • Frågor och svar om reformering av statens service- och lokalnät
      • Reformen i regionerna
    • Samarbetsforum för offentlig upphandling
      • Aktuellt om programmet
        • Årets upphandlande enhet
      • Verktyg, handböcker och utredningar
      • Möten och sammankomster
        • Nätverk för upphandlande enheter
        • IKT-Kohtaamo
        • Nätverket av upphandlingsforskare
      • Programperioden 2019-2023
        • Strategisk ledning
        • Utveckling av upphandlingskompetensen
        • Kunskapbaserad ledning och verkningsfullhet
        • Fungerande upphandlingar
        • Innovationer
        • Ekonomisk hållbarhet
        • Social hållbarhet
        • Ekologisk hållbarhet
        • Temagrupper
      • Nationella informationsresursen för offentlig upphandling
    • Statsförvaltningens produktivitetsprogram
    • Tillgång till bank­tjänster
    • Undanröjande av digitala hinder
    • Uppföljning av sysselsättningsmålen
    • Utnyttja och öppna information
    • Utveckling av den interna kontrollen och riskhanteringen
    • Utvecklingen av välfärdsområdenas finansieringsmodell
  • Publikationer
    • Webpublikationer
      • Statens resereglemente 2024
      • Statens resereglemente
  • Ministeriet
    • Uppdrag och målsättningar
    • Ledningen och organisationen
      • Ministrarna
        • Finansminister
        • Kommun- och regionminister
        • Näringsminister
      • Högsta ledningen
      • Avdelningarna
    • Nämnder
      • Informationshanteringsnämnden
        • Informationshanteringsnämdens sammansättning
        • Sektioner som informationshanteringsnämden tillsatt
        • Frågor och svar om informationshanteringslagen
      • Produktivitetsnämnden
        • Nämdens medlemmar
    • Förvaltningsområdet
      • Ämbetsverken
      • Fonder
      • Styrningen av förvaltningsområdet
      • Utmärkelsetecken
    • Beredskapsärenden
      • Beredskapslag
      • Säkerhetsstrategi för samhället
      • Strategi för cybersäkerhet
    • Visselblåsarskyd
    • Ministeriet som arbetsplats
      • Finansministeriet som arbetsplats
      • Lediga arbetsplatser
      • Bekanta dig med anställda
      • Praktikplats på finansministeriet
    • Historia
    • Kontaktuppgifter och ärendehantering
  • Kontaktinformation
    • Personsökning
    • FM:s kommunikation
    • Beskrivning av handlingars offentlighet

Kontaktinformation