Tekijänoikeuslaki muuttuu
Hallitus esitti muutoksia tekijänoikeuslakiin sekä sähköisen viestinnän palveluista annettuun lakiin huhtikuussa 2022. Hallituksen esitystä täydennettiin perustuslakivaliokunnan vaatimuksesta joulukuussa 2022. Eduskunta hyväksyi hallituksen esittämät lainmuutokset pienin muutoksin. Tasavallan presidentin on määrä vahvistaa lainmuutokset huomenna perjantaina. Lainmuutokset ehdotetaan tulemaan voimaan 3.4.2023.
Lainmuutoksilla EU:n tekijänoikeusdirektiivin ja verkkolähetysdirektiivin säännökset sisällytetään Suomen lainsäädäntöön. Direktiivien toimeenpano on merkittävin tekijänoikeuslainsäädännön uudistus 20 vuoteen.
Eduskunnan valiokunnat kuulivat käsittelyn aikana lukuisia asiantuntijoita. Näkemykset direktiivien edellyttämistä muutoksista olivat ristiriitaisia. Sivistysvaliokunta päätti kuitenkin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta esittää lainmuutosten hyväksymistä hallituksen esityksissä esitetyssä muodossa. Valiokunnan tekemät muutokset koskivat hyvän tavan mukaisuutta koskevan edellytyksen poistamista parodiasäännöksestä (23 a §), suoran sopimisen mahdollisuuden lisäämistä uuteen suoran siirron menetelmää koskevaan sopimuslisenssipykälään (25 m §) sekä tekijän hyvitysvelvollisuuden (55 j §) poistamista
Mietintöön sisältyi vastalause liittyen radio- ja televisiolähetysten edelleenlähettämistä koskevaan pykälään sekä kolme lausumaa lainmuutosten monipuolisesta vaikutusten seurannasta sekä tekijänoikeuslakia koskevan kokonaisuudistuksen tarpeellisuudesta.
Lainmuutokset modernisoivat tekijänoikeuslakia monella eri tavalla. Merkittävimmillä muutoksilla edistetään digitaalisten teknologioiden käyttöä, teosten rajat ylittävää käyttöä, teosten laajempaa saatavuutta ja toimivia tekijänoikeusmarkkinoita sekä säädetään uusista vastuusäännöksistä verkkosisällönjakopalveluiden osalta. Sähköisen viestinnän palveluista annettua lakia muutettiin siten, että eräitä palveluntarjoajia koskevien vastuusäännösten sijasta verkkosisällönjakopalveluihin sovelletaan tekijänoikeuslain uuden 6 a luvun säännöksiä. Sivistysvaliokunta kiinnitti huomiota tekijänoikeusinfrastruktuurin kehittämisen tarpeeseen.
Eduskunnassa kiinnitettiin huomiota perusoikeuksien tasapainoon ja uuden 6 a luvun sääntelyn osalta erityisesti sanan- ja ilmaisunvapauden toteutumiseen. Ehdotettuja säännöksiä muutettiin täydentävällä hallituksen esityksellä sen selventämiseksi, etteivät mekanismin mukaiset oikeudenhaltijan ja palveluntarjoajan käytännöt ja menettelyt saa estää palvelun käyttäjän laillista käyttöä. Laillista on käyttö, joka perustuu laissa olevaan rajoitussäännökseen, oikeudenhaltijalta saatuun lupaan tai siihen, että aineisto ei ole tekijänoikeudella suojattua.
Tekijänoikeusdirektiivillä muodostettu yhdenmukainen lainsäädäntökehys vähentää digitaalisten sisämarkkinoiden pirstoutumista sekä edistää innovointia, luovuutta, investointeja ja uuden sisällön tuotantoa.
Direktiivi tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla (ns. DSM-direktiivi) ja direktiivi verkkolähetyksistä ja televisio- ja radio-ohjelmien edelleen lähettämisestä tulivat voimaan kesäkuussa 2019. Muutokset tuli sisällyttää osaksi jäsenmaiden lainsäädäntöä kesäkuuhun 2021 mennessä.
Säännösten pikainen vahvistaminen on tärkeää, sillä komissio on ilmoittanut nostavansa Suomea vastaan kanteen direktiivien voimaansaattamisen viivästyksestä lähiaikoina.
Teosten käyttöä digitaalisessa ympäristössä helpotetaan
Tekijänoikeuslain muutokset helpottavat teosten käyttöä digitaalisessa ympäristössä rajoitussäännösten perusteella sekä oikeuksien hankkimista tietyissä erityisissä rajat ylittävissä tilanteissa. Lakiin sisältyy uusia tekijänoikeuden rajoituksia tekstin- ja tiedonlouhintaan sekä sananvapauden edistämiseksi, esimerkiksi meemien tekemiseksi.
Kulttuuriperintölaitokset saavat käyttää kaupallisesta jakelusta poistuneita teoksia sopimuslisenssin nojalla ja tietyin edellytyksin tekijänoikeuden rajoituksen nojalla, jos edustavaa sopimuslisenssiorganisaatiota ei ole. Uudet säännökset edellyttävät sidosryhmäkeskusteluita ja tekijänoikeusinfrastruktuurin kehittämistä mm. sen varmistamiseksi, että tieto tekijän kuolinvuodesta on saatavilla.
Muutokset opetuskäyttöä koskeviin säännöksiin on rajattu direktiivin edellyttämiin muutoksiin, jotka koskevat erityisesti etäopetuksen tarpeita ja digitaalisia käyttömuotoja rajat ylittävissä tilanteissa. Sääntely perustuu sopimuslisenssijärjestelmään, jota täydentää rajoitussäännös siltä osin kuin saatavilla ei ole opetuksen havainnollistamiseksi tarvittavia lupia. Eduskunta edellyttää lausumassaan, että lainsäädännön toimivuutta arvioidaan opetus- ja tutkimuskäytön osalta oikeudenhaltijoiden, oppilaitosten ja oppilaitosten näkökulmasta ja että ministeriö valmistelee tarvittavat lainmuutokset, mikäli säännösten soveltamisessa havaitaan puutteita.
Tekijän ja esittävän taiteilijan sekä lehtikustantajan asemaan parannuksia
Tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden asemaa sopimussuhteessa vahvistetaan. Mainituilla oikeudenhaltijoilla on oikeus saada asianmukainen ja oikeasuhtainen korvaus teoksen käyttämisestä sekä selvitys teosten kaupallisesta ja myös ei-kaupallisesta hyödyntämisestä. Jos teosta ei ole hyödynnetty kohtuullisessa ajassa, tekijällä ja esittävällä taiteilijalla on oikeus peruuttaa tekijänoikeuden luovutus.
Lisäämällä läpinäkyvyyttä teosten käytössä ja korvausten maksamisessa vahvistetaan alkuperäisten tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden asemaa suhteessa käyttäjiin. Säännösten tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että hyviä käytäntöjä saadaan muodostettua kunkin alan piirissä järjestettävissä sidosryhmäkeskusteluissa.
Esittävien taiteilijoiden, eli näyttelijöiden ja tanssijoiden oikeuksia kuvatallenteelle tallennettuihin esityksiin laajennetaan vastaamaan äänitallenteelle tallennettujen esitysten oikeuksia.
Uutena yksinoikeutena lakiin lisätään lehtikustantajien lähioikeus.
Verkkolähetysdirektiivin edellyttämät keskeiset muutokset
Lainmuutoksilla edistetään myös televisio- ja radio-ohjelmien lähetystoiminnan edellyttämien lupien hankintaa edelleenlähettämistä ja suoran siirron menetelmää varten. Lisäksi säädetään radio- ja televisioyritysten oheispalveluiden alkuperämaaperiaatteesta. Liikenne- ja viestintävaliokunta oli edellyttänyt, että edelleenlähettämisen käsitteitä selvennettäisiin direktiivin voimaansaattamisen yhteydessä. Sivistysvaliokunnan hallituspuolueet katsoivat kuitenkin, ettei tämä ole mahdollista, sillä ehdotettu määritelmä olisi direktiivin vastainen.
Verkkosisällönjakopalvelun tarjoajalle velvollisuus hankkia lupa tekijänoikeudella suojattuun sisältöön
Verkkosisällönjakopalvelun tarjoajien eli sosiaalisen median alustojen vastuuta palveluun tallennetuista aineistoista selvennetään säätämällä velvollisuus hankkia lupa käyttäjien palveluun lataamaan aineistoon. Verkkosisällönjakopalvelun tarjoajan on varmistettava, että palvelussa ei ole tarjolla tekijänoikeutta loukkaavaa aineistoa.
Palveluntarjoajan tulee hankkia tekijältä lupa tai estää tekijän pyynnöstä pääsy tekijänoikeutta loukkaavaan aineistoon myös ennakkoon. Mikäli lupaa ei ole, palveluntarjoaja voisi vapautua vastuusta laissa säädetyin edellytyksin. Palveluntarjoaja ei voisi vedota sähköisen viestinnän palveluista annetun lain vastuuvapaussääntelyyn.
Ehdotettavat lainmuutokset edistävät sisämarkkinoiden toimintaa ja vahvistavat oikeudenhaltijoiden asemaa suhteessa sellaisiin palveluihin, joihin palvelun käyttäjät ovat ladanneet tekijänoikeudella suojattua sisältöä.
Direktiivi edellyttää, että palveluntarjoajien vastuu ei johda siihen, että palvelun käyttäjien oikeutettu palveluun ladatun sisällön käyttö estetään. Teoksen käyttäminen verkkosisällönjakopalvelussa voi olla sallittua rajoitussäännöksen nojalla tai sen vuoksi, että aineisto on tekijänoikeussuojan ulkopuolella tai sen käyttöön on hankittu lupa oikeudenhaltijalta.
Perustuslakivaliokunnan esittämiä tiukennuksia ennakkoseulonnan käytölle ei direktiivin säännökset ja niiden tavoite sekä niitä koskeva tuomioistuimen nk. Puolan tuomio huomioon ottaen ollut mahdollista tehdä. Sivistysvaliokunta esitti myös, että tekijöiden hyvitysvelvollisuus poistettaisiin direktiiviin liittymättömänä. Säännös oli säädetty sen varalta, että myöhemmin osoittautuisi, että tekijän esittämä koskeva vaatimus ei perustuisikaan tekijänoikeuteen.
Sääntely tarjoaa myös useampia oikeussuojakeinoja. Mikäli tekijä tai palvelun käyttäjä ei ole tyytyväinen direktiivin edellyttämän palveluntarjoajan valitus- ja oikaisumenettelyssä annettuun ratkaisuun, asia on mahdollista viedä puolueettomaan opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämään ei-sitovaan erimielisyyksien ratkaisumenettelyyn. Tällöin puolueeton tekijänoikeuden asiantuntija arvioi, tuleeko teoksen pääsy palveluun estää vai tuleeko teos poistaa palvelusta ja antaa asiasta suosituksen.
Kolme lausumaa
Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen sisältää kolme lausumaa.
1. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto arvioi tekijänoikeuslain toimivuutta ja vaikutuksia eri tahojen ja toimijoiden näkökulmista. Arvioinnissa tulee lisäksi huomioida perusoikeusvaikutusten punninta suhteessa sääntelyn tulkinta- ja soveltamiskäytäntöihin ja määrittelytarpeet erityisesti alkuperäisen ja edelleen lähettämisen suhteen. Arvioinnissa mahdollisesti havaittuihin epäkohtiin tulee puuttua valmistelemalla tarvittavat lainsäädäntömuutokset EU-oikeuden ja kansallisen liikkumavaran mahdollistamissa puitteissa.
2. Eduskunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa ja arvioi ehdotetun sääntelyn toimivuutta opetus- ja tutkimuskäytännössä oikeudenhaltijoiden, opettajien ja oppilaitosten näkökulmista ja sen perusteella valmistelee tarvittavat säädösmuutosesitykset.
3. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto arvioi tekijänoikeuslainsäädännön kokonaisuudistuksen tarpeen tekijänoikeusjärjestelmän läpinäkyvyyden sekä lainsäädännön selkeyden ja ymmärrettävyyden vahvistamiseksi kansallinen liikkumavara huomioon ottaen.
Myöhemmin valmisteltavat tekijänoikeuslain muutokset
Myöhempänä ajankohtana annettavassa nk. kakkospaketissa käsitellään muita kuin direktiivin edellyttämiä lainmuutoksia, kuten teosten käyttöä opetus- ja tutkimustoiminnassa ml. rinnakkaistallentaminen sekä radio- ja televisiolähetyksiä koskevista kysymyksistä ennen kaikkea ratkaisu koskien SVT Play –palvelun saatavuudesta Ahvenanmaalla.
Lisätietoja:
hallitusneuvos Anna Vuopala, p. 0295 330 331
johtaja Jorma Waldén, p. 0295 330 338
Muualla verkossa
Valtioneuvoston istunto 2.3.2023: tekijänoikeuslain muutokset