Valtiontalouden kehykset

Hallitus päättää vaalikauden alussa vaalikauden kehyksestä eli valtion budjetin menojen katosta, sekä kehysmenettelyn säännöistä koko nelivuotiselle vaalikaudelle. Kehyksen hallinnonaloittainen jako tarkistetaan vaalikauden kehyksen sisällä vuosittain maalis-huhtikuussa osana julkisen talouden suunnitelmaa. Päätökset tehdään ministeriöiden hallinnonalojensa menoja koskevien kehysehdotusten pohjalta. Julkisen talouden suunnitelma on seuraavan vuoden talousarvioehdotuksen valmisteluohje hallinnonaloille.

Kehys- ja budjettivalmistelun aikataulut -sivu

Kehysmenettely

Noin 4/5 valtion budjetin määrärahoista mitoitetaan koko vaalikautta sitovan kehyksen mukaisesti.

Vuosittaisessa julkisen talouden suunnitelmassa tarkistetaan valtiontalouden kehyksen jako hallinnonaloittain sekä päivitetään kehys vastaamaan hinta- ja kustannustason sekä kehysmenojen rakenteen muutoksia. Vuosittaisissa päätöksissä ei muuteta vaalikauden kehyksen perusteena olevaa menolinjaa, joka on määritelty hallitusohjelmassa ja vaalikauden ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassa.

Valtiontalouden kehysjärjestelmä on keskeinen hallituksen finanssipolitiikan ohjauksen väline ja uskottavan talouspolitiikan perusta. Pääministeri Petteri Orpon hallitus on sitoutunut ohjelmassaan valtiontalouden menoja koskevaan kehysmenettelyyn sekä siihen, että hallitusohjelmassa linjattujen pysyvien määrärahapäätösten johdosta vuonna 2027 kehyksen piiriin kuuluvat menot ovat 1,5 mrd. euroa pienemmät kuin 23.3.2023 päätetyssä valtiontalouden kehyksessä (vuoden 2024 hintatasossa). Hallitusohjelman kirjauksia ja muita toimenpiteitä toteutetaan vaalikauden kehyksen mahdollistamissa rajoissa.

Vaalikauden kehyksestä varataan vuosittain 400 milj. euroa lisätalousarvioita varten. Vuonna 2027 hallitus voi käyttää lisätalousarviovarauksesta korkeintaan 100 milj. euroa. Jos menojen taso lisätalousarvioiden jälkeen jää kehystason alle, voidaan erotus, kuitenkin enintään 200 milj. euroa, käyttää seuraavana vuonna kertaluonteisiin menoihin kehyksen estämättä.

Menosäännön tarkoitus on rajoittaa veronmaksajan maksettavaksi koituvien menojen kokonaismäärää. Kun talousarviossa tehdään tämän näkökulman kannalta neutraaleja muutoksia, vaalikauden kehykseen voidaan tehdä niitä vastaavat tarkistukset. Kehystarkistuksin varmistetaan tarvittaessa, että kehys ei rajoita esimerkiksi menojen uudelleenbudjetointeja ja menokokonaisuuksien ajoituksen muutoksia.

Hävittäjähankinnat on huomioitu kehyksessä. Hankintasopimuksen mukaiset indeksi- ja valuuttakurssimenot huomioidaan osana kehyksen hintakorjausta. Uudelleenkohdennukset ja ajoitusmuutokset kokonaisuuden sisällä ovat mahdollisia. Jos hävittäjähankinnoista aiheutuu kehyskaudella vähemmän menoja kuin mihin kehyksessä on varauduttu, erotusta ei käytetä muiden menojen lisäämiseen.

Kehyksen piiriin liitetään Valtion asuntorahaston ja Maatilatalouden kehittämisrahaston talous siltä osin, kuin talousarvion perusteluissa otetaan kantaa niiden menojen määriin. Tältä osin siirrot talousarviosta näihin rahastoihin jäävät vastaavasti kehyksen ulkopuolelle.

Hallitus ei käytä veronhuojennuksia tai verotukia kehyksen kiertämiseen. Hallitus ei myöskään käytä osakeluovutuksia, saatavien luovutuksia, rahastoja tai muita keinoja kehyksen kiertämiseen menokehyksen tarkoituksen vastaisesti. Tämän systemaattinen arviointi sisällytetään osaksi hallituksen päätöksentekoa.

Kehyksen ulkopuoliset menot

Kehyksen ulkopuolelle jäävät etenkin suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot eli

  • suhdanneluonteiset menot eli työttömyysturvamenot, toimeentulotukimenot, palkkaturva ja asumistuki. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehykseen, jos niiden perusteisiin on tehty muutoksia, joilla on menovaikutuksia
  • valtionvelan korkomenot
  • valtion päättämien veromuutosten (mukaan lukien sosiaalivakuutusmaksujen) kompensaatiot muille veronsaajille
  • teknisesti välitettyjä suorituksia ja ulkopuolisilta saatavia rahoitusosuuksia määrältään vastaavat menot (mm. EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen RRF:n rahoitusta vastaavat menot)
  • finanssisijoitukset (finanssisijoitus luetaan kuitenkin kehykseen kuuluvaksi menoksi, mikäli päätöksentekohetkellä sen katsotaan olevan lopullista menoa)
  • arvonlisäveromenot
  • Yleisradion rahoitus (”siirto valtion televisio- ja radiorahastoon”).

Lisäksi Venäjän hyökkäyssodan johdosta Ukrainan tukemiseksi tarkoitettu uusi ja tilapäinen puolustusmateriaali-, siviilimateriaali- ja humanitaarinen apu katetaan kehyksen ulkopuolisena. 

Poikkeusmekanismi

Kehyssääntöön sisältyy poikkeusmekanismi, jonka tarkoituksena on osaltaan turvata talouspolitiikan kykyä reagoida erittäin poikkeuksellisiin ja merkittäviin hallituksen vaikutuspiirin ulkopuolelta tuleviin kriisitilanteisiin tilanteen edellyttämällä tavalla ja rajata talouspoliittinen liikkumavara ainoastaan kriisin kannalta välttämättömiin määrärahalisäyksiin vaarantamatta talouspolitiikan uskottavuutta. Poikkeusmekanismin käytön voi laukaista vain sellainen epätavallinen tapahtuma, jonka syntyyn Suomi itse ei voi vaikuttaa, ja jolla on merkittävää vaikutusta julkisen talouden rahoitusasemaan (esim. pandemia tai sotaan tai laajamittaiseen terrorismiin liittyvä varautumisen tilanne). 

Talouspoliittinen ministerivaliokunta päättää poikkeusmekanismin käyttöönoton kriteerien täyttymisestä, käyttöönotettavan kehyspoikkeaman sisällöstä ja poikkeusmekanismin käyttöä koskevasta suosituksesta valtioneuvostolle valtiovarainministeriön esittelystä. Valtiovarainministeriö kuulee valmistelussa Suomen Pankkia sekä kriisin luonne huomioon ottaen muita keskeiseksi katsomiaan asiantuntijatahoja.
 

Budjettitalouden menot ja vaalikauden kehys.

Kehysjärjestelmän kehittäminen ja kehyspäätökset

Valtiovarainministeriön ehdotus valtiontalouden kehyspäätökseksi vuosille 2025-2028

Valtiovarainministeriön ehdotus valtiontalouden kehyspäätökseksi vuosille 2024-2027 (tarkistettu kehys)

Valtiovarainministeriön ehdotus valtiontalouden kehyspäätökseksi vuosille 2024-2027

Julkisen talouden ohjauksen kehittäminen

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2022-2025

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2021-2024

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2020-2023, lokakuu 2019

Kehysjärjestelmän kehittäminen vaalikaudelle 2019-2023

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2020-2023

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2019-2022

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2018-2021

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2017-2020

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 (28.9.2015)

Valtiontalouden kehysjärjestelmän kehittäminen vaalikaudelle 2015-2019

Kehyksen puitteissa - Finanssipolitiikan säännöt ja kehysmenettelyn uudistaminen

Kehysjärjestelmän kehittäminen

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019
Katsaus valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin 2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2015-2018

Valtiontalouden kehykset vuosille 2014-2017

Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

Valtiontalouden tarkistetut kehykset vuosille 2012-2015

Valtiontalouden kehykset vuosille 2012-2015

Valtiontalouden kehykset vuosille 2011-2014

Valtiontalouden kehykset vuosille 2010-2013

Valtiontalouden kehykset vuosille 2009-2012

Valtiontalouden tarkistetut kehykset vuosille 2008-2011
Valtiontalouden tarkistetut kehykset vuosille 2008-2011, perustelumuistio

Valtiontalouden kehykset vuosille 2008-2011
Valtiontalouden kehykset vuosille 2008-2011, perustelumuistio

Valtiontalouden kehykset vuosille 2007-2011
Valtiontalouden kehykset vuosille 2007-2011, perustelumuistio

Valtiontalouden kehykset vuosille 2006-2009
Valtiontalouden kehykset vuosille 2006-2009, perustelumuistio

Valtiontalouden kehykset vuosille 2005-2008
Valtiontalouden kehykset vuosille 2005-2008, perustelumuistio

Valtiontalouden kehykset vuosille 2004-2007
Valtiontalouden kehykset vuosille 2004-2007, perustelumuistio

Kehyskäsikirja

Kehyskäsikirjaan on koottu olennainen tieto valtiontalouden kehysjärjestelmästä. Kehyskäsikirjassa kuvataan vaalikauden budjettikehyksen laadinta, ylläpito, seuranta ja raportointi.

Kehyskäsikirja − Kuvaus vaalikauden kehyksen 2024−2027 laadinnasta ja ylläpidosta

Kehyskäsikirja − Kuvaus vaalikauden kehyksen 2020 −2023 laadinnasta ja ylläpidosta

Kehyskäsikirja − Kuvaus vaalikauden kehyksen 2016 −2019 laadinnasta ja ylläpidosta

Toiminta- ja taloussuunnittelu

Valtion toimintaa ja taloutta suunnitellaan useaksi vuodeksi eteenpäin Tarkoituksena on varmistaa, että ministeriöt ottavat toimialoillaan huomioon hallituksen valtion talouden ja toimintapolitiikan linjaukset. Suunnittelussa huomioidaan tavoitteiden lisäksi analyysit toteutuneista kuluista sekä määräajoin tehdyt arvioinnit taloudenpidon kehityksestä.

Ministeriö suunnittelee toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta usean vuoden jaksoissa. Toimintaa ja taloutta suunnitellaan pääsääntöisesti nelivuotiskauden ajaksi. Suunnitteluun sisältyvät muun muassa yleiset toimintalinjaukset ja painopisteet sekä tärkeimmät yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden tavoitteet.

Toiminnan ja talouden suunnittelu on pohjana valtiontalouden kehysten ja valtion vuotuisen talousarvion laadinnalle. Kunkin ministeriön kehysehdotus sisältää peruslaskelman, joka kertoo jo päätettyjen määrärahojen tason. Lisäksi ministeriö voi esittää kehittämisehdotuksia sekä arvion kehysten ulkopuolelle jäävistä hallinnonalan määrärahoista ja tuloista.

Yhteystiedot

Annika Klimenko, apulaisbudjettipäällikkö, yksikön päällikkö 
valtiovarainministeriö, BO/Budjettiosasto, Finanssipolitiikan yksikkö / FIPOY Puhelin:0295530180   Sähköpostiosoite: