FI SV EN

Valtiontalouden kehykset

Hallitus päättää vaalikauden alussa vaalikauden kehyksestä eli valtion budjetin menojen katosta, sekä kehysmenettelyn säännöistä koko nelivuotiselle vaalikaudelle. Kehyksen hallinnonaloittainen jako tarkistetaan vaalikauden kehyksen sisällä vuosittain maalis-huhtikuussa osana julkisen talouden suunnitelmaa. Päätökset tehdään ministeriöiden hallinnonalojensa menoja koskevien kehysehdotusten pohjalta. Julkisen talouden suunnitelma on seuraavan vuoden talousarvioehdotuksen valmisteluohje hallinnonaloille.

Kehysmenettely

Noin 4/5 valtion budjetin määrärahoista mitoitetaan koko vaalikautta sitovan kehyksen mukaisesti.

Vuosittaisessa julkisen talouden suunnitelmassa tarkistetaan valtiontalouden kehyksen jako hallinnonaloittain sekä päivitetään kehys vastaamaan hinta- ja kustannustason sekä kehysmenojen rakenteen muutoksia. Vuosittaisissa päätöksissä ei muuteta vaalikauden kehyksen perusteena olevaa menolinjaa, joka on määritelty hallitusohjelmassa ja vaalikauden ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassa.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti kehyksen piiriin kuuluvat valtion menot ovat vuonna 2019 1,2 mrd. euroa pienemmät kuin 2.4.2015 päätetyssä valtiontalouden teknisessä kehyksessä (vuoden 2016 hintatasossa).

Kokonaiskehyksestä varataan vuosittain 300 miljoonaa euroa mahdollisia lisätalousarvioesityksiä varten.

Hallitus sitoutuu noudattamaan asettamaansa menosääntöä ja siihen perustuvaa vaalikauden ensimmäiseen julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvää valtiontalouden kehyspäätöstä.

Hallitus sitoutuu koko 10 miljardin euron kestävyysvajeen kattamiseen tarvittavien säästöjen ja päätösten toimeenpanoon hallituskauden aikana. Säästöjen ja rakenteellisten uudistusten vaikuttavuutta seurataan vuosittain kehysriihen yhteydessä.

Menosäännön tarkoitus on rajoittaa veronmaksajan maksettavaksi koituvien menojen kokonaismäärää. Kun talousarviossa tehdään tämän näkökulman kannalta neutraaleja muutoksia, vaalikauden kehykseen voidaan tehdä niitä vastaavat tarkistukset.

Jos menot lisätalousarvioiden jälkeen jäävät kehystason alle, voidaan erotuksesta enintään 200 miljoonaa euroa käyttää seuraavana vuonna kertaluonteisiin menoihin kehyksen estämättä.

Kehyksen ulkopuoliset menot

Kehyksen ulkopuolelle jäävät suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot eli

  • työttömyysturvamenot, toimeentulotukimenot, palkkaturva ja asumistuki. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehykseen, jos niiden perusteisiin on tehty muutoksia, joilla on menovaikutuksia
  • valtionvelan korkomenot
  • valtion päättämien veromuutosten (mukaan lukien sosiaalivakuutusmaksujen) mahdolliset hyvitykset muille veronsaajille
  • teknisesti välitettyjä suorituksia ja ulkopuolisilta saatavia rahoitusosuuksia määrältään vastaavat menot
  • veikkausvoittovaroja, totopeleistä saatavia tuloja ja Raha-automaattiyhdistyksen tuloutusta vastaavat menot
  • finanssisijoitusmenot
  • arvonlisäveromenot.

Mikäli talouskasvu osoittautuu arvioitua nopeammaksi, käytetään kasvun myötä kasvaneet tulot ja pienentyneet menot hallituksen päättämässä suhteessa velkaantumisen vähentämiseen, työn tekemisen ja yrittämisen verotuksen keventämiseen ja kertaluonteisiin kasvua vauhdittaviin toimiin.

Budjettitalouden menot ja vaalikauden kehys

Kehysjärjestelmän kehittäminen ja kehyspäätökset

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2017-2020

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 (28.9.2015)

Valtiontalouden kehysjärjestelmän kehittäminen vaalikaudelle 2015-2019

Kehyksen puitteissa - Finanssipolitiikan säännöt ja kehysmenettelyn uudistaminen

Kehysjärjestelmän kehittäminen

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019
Katsaus valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin 2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2015-2018

Valtiontalouden kehykset vuosille 2014-2017

Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

Valtiontalouden tarkistetut kehykset vuosille 2012-2015

Valtiontalouden kehykset vuosille 2012-2015

Valtiontalouden kehykset vuosille 2011-2014

Valtiontalouden kehykset vuosille 2010-2013

Valtiontalouden kehykset vuosille 2009-2012

Valtiontalouden tarkistetut kehykset vuosille 2008-2011
Valtiontalouden tarkistetut kehykset vuosille 2008-2011, perustelumuistio

Valtiontalouden kehykset vuosille 2008-2011
Valtiontalouden kehykset vuosille 2008-2011, perustelumuistio

Valtiontalouden kehykset vuosille 2007-2011
Valtiontalouden kehykset vuosille 2007-2011, perustelumuistio

Valtiontalouden kehykset vuosille 2006-2009
Valtiontalouden kehykset vuosille 2006-2009, perustelumuistio

Valtiontalouden kehykset vuosille 2005-2008
Valtiontalouden kehykset vuosille 2005-2008, perustelumuistio

Valtiontalouden kehykset vuosille 2004-2007
Valtiontalouden kehykset vuosille 2004-2007, perustelumuistio

Kehyskäsikirja

Kehyskäsikirjaan on koottu olennainen tieto valtiontalouden kehysjärjestelmästä. Kehyskäsikirjassa kuvataan vaalikauden 2016−2019 budjettikehyksen laadinta, ylläpito, seuranta ja raportointi.

Kehyskäsikirja

Toiminta- ja taloussuunnittelu

Valtion toimintaa ja taloutta suunnitellaan useaksi vuodeksi eteenpäin Tarkoituksena on varmistaa, että ministeriöt ottavat toimialoillaan huomioon hallituksen valtion talouden ja toimintapolitiikan linjaukset. Suunnittelussa huomioidaan tavoitteiden lisäksi analyysit toteutuneista kuluista sekä määräajoin tehdyt arvioinnit taloudenpidon kehityksestä.

Ministeriö suunnittelee toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta usean vuoden jaksoissa. Toimintaa ja taloutta suunnitellaan pääsääntöisesti nelivuotiskauden ajaksi.  Suunnitteluun sisältyvät muun muassa yleiset toimintalinjaukset ja painopisteet sekä tärkeimmät yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden tavoitteet.

Toiminnan ja talouden suunnittelu on pohjana valtiontalouden kehysten ja valtion vuotuisen talousarvion laadinnalle.  Kunkin ministeriön kehysehdotus sisältää peruslaskelman, joka kertoo jo päätettyjen määrärahojen tason. Lisäksi ministeriö voi esittää kehittämisehdotuksia sekä arvion kehysten ulkopuolelle jäävistä hallinnonalan määrärahoista ja tuloista.

Yhteystiedot

Neuvotteleva virkamies
Johanna von Knorring
Puh. 02955 30232
johanna.vonknorring@vm.fi

Uusimmat asiakirjat