Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Julkiseen velkasuhteeseen vaikuttavat monet tekijät

Valtiovarainministeriö
18.3.2021 10.00
Tiedote

Keskustelu julkisen talouden velkaantumisesta on lisääntynyt koronapandemian myötä. Julkinen velka on noussut kaikkialla talouden taantuman ja mittavien koronaepidemiaan liittyvien tukitoimien myötä. Suomessa julkinen velkasuhde on nyt lähes 70 prosenttia ja jatkaa kasvuaan myös koronaepidemian jälkeen. 18. maaliskuuta julkaistussa keskustelualoitteessa kuvataan, miten perusjäämä, korkomenot ja talouskasvu vaikuttavat velkasuhteen kehitykseen.

Suomen julkiseen velkasuhteeseen eli julkisen velan määrään suhteessa bruttokansantuotteeseen vaikuttaneet tekijät ovat vaihdelleet eri ajanjaksoina. Talouskasvu ja vahva julkinen talous pienensivät velkasuhdetta 1990-luvun puolivälistä aina vuoden 2008 finanssikriisiin saakka. Tämän jälkeen talouskasvu ja talouden potentiaalinen kasvuvauhti ovat hidastuneet 2010-luvulla talouden rakennemuutoksen vuoksi. Lisäksi julkinen talous on hiljalleen muuttunut kroonisesti alijäämäiseksi. Näiden tekijöiden yhteisvaikutus on kasvattanut velkasuhdetta.

"Yleinen korkotaso on pitkään ollut matala ja velanhoitokustannukset ovat pienentyneet. Tämä hidastaa velan kasvua, mutta ei riitä pysäyttämään sitä. Talouden vaimeahkojen kasvunäkymien, korkotason ja jo valmiiksi suurien alijäämien yhteisvaikutus ylläpitää julkisen velkasuhteen kasvua myös tulevaisuudessa”, sanoo neuvotteleva virkamies Veliarvo Tamminen.

Talouskasvu pienentää velkasuhdetta, mutta kasvuun vaikuttaminen on vaikeaa 

Julkisen velkasuhteen pidemmän aikavälin kehitysarvioihin vaikuttavat oletukset talouskasvusta, koroista ja alijäämästä. Herkkyystarkasteluista havaitaan, että talouskasvu on hyvä lääke velkasuhteen hallintaan, mutta kasvun edellytyksiä vahvistavat politiikkatoimet ovat usein epävarmoja ja voivat toteutua hitaasti. Yleiseen korkotasoon Suomi ei voi suoraan vaikuttaa, mutta pitämällä julkinen taloudenpito vakaalla pohjalla voidaan varmistaa, että Suomen julkisen velan koron riskilisä pysyy matalana.

Julkisen velan koron ja talouskasvun suhteesta 

Julkisen velkasuhteen kehitykselle on oleellista julkisen velan koron ja talouskasvun erotus. Talouskasvu on ollut viime vuosina korkoa suurempi, mikä helpottaa julkisen velan hoitoa. Alhainen korko hidastaa velan kasvua, mutta ei pysäytä sitä, koska valtio ja paikallishallinto ovat niin syvästi alijäämäiset.

Keskustelualoitteessa tarkastellaan myös koron ja talouskasvun erotusta Suomessa pitkälle historiaan ulottuvien aikasarjojen avulla. Tarkastelun mukaan koron ja talouskasvun erotus on vaihdellut eikä voida olettaa kasvun olevan korkoa suurempi pysyvästi. Korkeampi velkasuhde lisää julkisen talouden altistusta sekä koron että talouskasvun muutoksille. 

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Veliarvo Tamminen, puh. 02955 30016, veliarvo.tamminen(at)vm.fi 
Finanssiasiantuntija Jukka Hytönen, puh. 02955 30014, jukka.hytonen(at)vm.fi 

Keskustelualoitteet ovat ministeriön henkilökunnan kirjoittamia soveltavia tutkimus- ja selvitysraportteja, jotka julkaistaan ministeriön julkaisusarjassa. Keskustelualoitteissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä vastaa valtiovarainministeriön näkemyksiä.