Sök
-
Virkamiesoikeus on valtion henkilöstöhallinnon kannalta keskeisin oikeudenala. Se sisältää ne säännökset, joilla on järjestetty virkamiesten yleinen oikeusasema eli virkamiesten oikeudet ja velvollisuudet.https://vm.fi/valtio-tyonantajana/virkamiesoikeus
-
Valtiolla avautuu koko ajan runsaasti uusia mielenkiintoisia työtehtäviä. Kukin valtion virasto rekrytoi itse tarvitsemansa henkilöstön, omaan henkilöstösuunnitelmaansa perustuen. Ylimmän johdon ja ministeriöiden johtavat virkamiehet nimittää virkoihin kuitenkin valtioneuvosto tai tasavallan presidentti.https://vm.fi/valtio-tyonantajana/henkilostojohtamisen-tuki/rekrytointi
-
Valtion virkamieseettinen neuvottelukunta on pysyvä etiikkatoimielin, joka on tällä hetkellä asetettu toimikaudelle 1.5.2021-30.4.2025.https://vm.fi/valtion-virkamieseettinen-neuvottelukunta
-
16.6.2026 | Hallitus esittää muutoksia virkamieslakiin ja turvallisuusselvityslakiin. Tavoitteena on parantaa valtion henkilöstöturvallisuutta.https://vm.fi/-/valtion-henkilostoturvallisuutta-vahvistetaan-virkamies-ja-turvallisuusselvityslain-muutoksilla
-
Sivustolle on koottu hallinnonaloittain valtion ylimmän virkamiesjohdon ilmoitukset sidonnaisuuksista.https://vm.fi/julkinen-johtaminen/ylimman-johdon-sidonnaisuudet
-
Henkilöstörahastolla tarkoitetaan yrityksen, viraston tai kunnan henkilöstön omistamaa ja hallitsemaa rahastoa, jonka tarkoituksena on yrityksen, viraston tai kunnan sille suorittamien tulos- tai voittopalkkioerien ja muiden henkilöstörahastolain mukaisten varojen hallinta.https://vm.fi/henkilostorahastot
-
Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on, että organisaatiossa työskentelee aina oikea määrä sopivia henkilöitä oikeissa tehtävissä.https://vm.fi/valtio-tyonantajana/henkilostojohtamisen-tuki/henkilostosuunnittelu
-
Virkasuhteen ehtojen sääntelyjärjestelmästä säädetään virkaehtosopimuslaissa ja työsuhteen työehtosopimuslaissa. Virkaehtosopimuslainsäädäntöä täydentää valtion pääsopimus, jossa on sovittu valtion virkamiehiä koskevasta neuvottelumenettelystä.https://vm.fi/valtio-tyonantajana/virka-ja-tyoehdot
-
Valtion palkkapolitiikka on suurimmaksi osaksi yhtenäinen. Se perustuu osittain myös eri virastojen lähtökohtiin, tarpeisiin ja sovelluksiin.https://vm.fi/valtio-tyonantajana/virka-ja-tyoehdot-henkilostohallinnon-asiakirjat/palkkaus-kannustejarjestelmat
-
Tulospalkkaus on toiminnallista tuloksellisuutta ja yhteistyötä edistävä palkinnan osa. Se täydentää tehtävän vaativuuteen ja suoritukseen perustuvia valtion palkkausjärjestelmiä.https://vm.fi/valtio-tyonantajana/virka-ja-tyoehdot-henkilostohallinnon-asiakirjat/palkkaus-kannustejarjestelmat/tulospalkkaus
-
Valtioneuvoston piirissä on pitkään eri yhteyksissä kannustettu henkilöstöä liikkuvuuteen paitsi oman organisaation myös valtioneuvoston sisällä ja sen ulkopuolella.https://vm.fi/valtio-tyonantajana/henkilostojohtamisen-tuki/henkilokierto-ja-virkamiesvaihto
-
Työterveyshuolto edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työyhteisön toimintaa sekä työntekijöiden terveyttä ja työkykyä.https://vm.fi/valtio-tyonantajana/virka-ja-tyoehdot-henkilostohallinnon-asiakirjat/tyoterveyshuolto
-
Valtion virkamieslain pääsääntönä on virkamiehen oikeus valittaa häntä koskevasta päätöksestä. Erillisissä säännöksissä luetellaan päätökset, joista ei ole mahdollista valittaa.https://vm.fi/valtio-tyonantajana/virkamiesoikeus/valittaminen-virkamiesta-koskevasta-paatoksesto
-
Oppiminen on osa jokaisen virkamiehen työnkuvaa ja tapahtuu yhä enemmän työn ohessa. Työssä oppiminen tehdään kaikille mahdolliseksi hyödyntämällä uusia toimintatapoja, -rakenteita ja oppimisympäristöjä.https://vm.fi/valtio-tyonantajana/henkilostojohtamisen-tuki/osaamisen-kehittaminen
-
Valtion virka-ansiomerkki annetaan tunnustukseksi valtion virassa suoritetusta pitkäaikaisesta palveluksesta.https://vm.fi/valtio-tyonantajana/henkilostojohtamisen-tuki/valtion-virka-ansiomerkit
-
Palkkaus on keskeisin palvelussuhteen ehto. Se muodostaa pääosan valtiotyönantajan työvoimakustannuksista ja suuren osan toimintamenoista.https://vm.fi/valtio-tyonantajana/virka-ja-tyoehdot-henkilostohallinnon-asiakirjat/palkkaus-kannustejarjestelmat/172
-
Henkilöstön tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu on työnantajan lakisääteinen velvollisuus ja osa hyvää johtamista ja työelämää. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen työssä parantaa henkilöstön työhyvinvointia ja tukee organisaation tuloksellisuutta ja työnantajakuvaa.https://vm.fi/valtio-tyonantajana/henkilostojohtamisen-tuki/tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuus
-
Valtion henkilöstön vuosilomista on sovittu valtion virka- ja työehtosopimuksella. Virkamiesten ja työntekijöiden lomiin sovelletaan myös vuosilomalakia.https://vm.fi/valtio-tyonantajana/virka-ja-tyoehdot-henkilostohallinnon-asiakirjat/vuosilomat
-
Henkilöstöjohtaminen toteuttaa toimintastrategiaa varmistamalla valtion eri yksiköiden tuloksellisen toiminnan edellyttämän osaamisen hankinnan, kehittämisen ja johtamisen.https://vm.fi/valtio-tyonantajana/henkilostojohtamisen-tuki
-
Valtiovarainministeriö ja Palkeet-palvelukeskus tarjoavat virastoille ja laitoksille tietoa ja työkaluja viraston henkilöstövoimavarojen johtamiseen.https://vm.fi/valtio-tyonantajana/henkilostojohtamisen-tuki/tyokalut-ja-menetelmat