Hoppa till innehåll
  • Statsrådet
    • Statsrådets kansli
    • Försvars­ministeriet
    • Kommunikations­ministeriet
    • Utrikes­ministeriet
    • Finans­ministeriet
    • Arbets- och närings­ministeriet
    • Justitie­ministeriet
    • Under­visnings- och kultur­ministeriet
    • Social- och hälsovårds­ministeriet
    • Inrikes­ministeriet
    • Jord- och skogs­bruks­ministeriet
    • Miljö­ministeriet

Valitse kieli:

This page is in Finnish. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på finska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea suomagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта финский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en finnois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Finnisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on englanniksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

Choose language:

Den här sidan är på engelska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта английский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en anglais. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Englisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ruotsiksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Swedish. Go to the English site »

Or choose language:

Välj språk:

Язык этого сайта шведский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en suédois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Schwedisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on pohjois-saameksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in North Saami. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på nordsamiska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта северосаамский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Vállje giela:

Cette page est en same du Nord. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Nordsamisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on venäjäksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Russian. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på ryska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea ruoššagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

выберите язык:

Cette page est en russe. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Russisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ranskaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in French. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på franska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea fránskkagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта французский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Choisir la langue:

Diese Seite ist auf Französisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on saksaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in German. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på tyska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта немецкий. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en allemand. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Wählen Sie Ihre Sprache:

  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Media
Valtiovarainministeriö framsida
Meny
  • Framsida
  • Ansvarsområden
    • Finanspolitiken Budgeten, EU, internationellt
    • Ekonomiska utsikter Prognoser
    • Beskattning Skattesystemet och beredningen
    • Finansmarknaden Stabila och välfunktionerande marknader
    • Förvaltningspolitiken Förvaltningsutveckling och strukturer
    • Kommunärenden Ekonomi, strukturer och samarbete
    • Välfärdsområdena Uppgifter, verksamhet och ekonomi
    • Offentliga förvaltningens ICT Informationspolicy och styrning
    • Staten som arbetsgivare Personalen och arbetsgivarverksamheten
  • Aktuellt
  • Projekt och lagberedning
  • Publikationer
  • Ministeriet
  • Kontaktinformation
  • Pressmeddelanden och nyheter
  • Evenemang
  • Aktuella teman
  • Finansministeriet i sociala medier
  • Beställ material
suomi svenskaLäs artikeln på svenska EnglishRead article in English

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan talousarvioesitys vuodelle 2024

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 9.10.2023 15.22
Tyyppi:Tiedote 127/2023

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahoiksi esitetään vuodeksi 2024 noin 16,2 miljardia euroa. Määräraha on runsas 134 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Muutos aiheutuu tarvearvion muutoksista muun muassa eläkkeissä sekä hallitusohjelman mukaisten uudistusten toimeenpanosta.

Talousarvioesityksessä muun muassa työttömyysturvaan ja yleiseen asumistukeen kohdistuu muutoksia. Lisäksi lääkärin vastaanottopalkkioiden Kela-korvausta korotetaan ja turvakotien rahoitus turvataan. Myös lapsilisiin tehdään useita parannuksia. Lasten ja nuorten neuropsykologisten häiriöiden kuntoutusta ja kuntoutuspalveluja parannetaan Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kautta määräaikaisella ohjelmalla. 

Talousarvioesityksessä sosiaaliturvaan tehdään useita määrärahatarvetta pienentäviä uudistuksia. Kansaneläke- ja kuluttajahintaindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotukset jäädytetään pois lukien toimeentulotuki, eläkkeet, rintamalisät, vammaisetuudet, elatustuki ja lääkkeiden vuosiomavastuu.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin noin 33 prosenttia, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen sekä perustoimeentulotukeen noin 29 prosenttia sekä työttömyysturvaan noin 15 prosenttia. Sairausvakuutuksen osuus määrärahoista on noin 14 prosenttia, sosiaali- ja terveydenhuollon tukemisen osuus noin 2 prosenttia sekä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen avustusten osuus noin 2 prosenttia.

Työttömyysturvaan uudistuksia

Työttömyysturvaan esitetään 2,2 miljardia euroa. Se on 187 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2023. Vähennys johtuu pääasiassa hallitusohjelman mukaisten uudistusten vaikutuksista.

Työttömyysturvan omavastuupäivät muutetaan vuoden alusta siten, että nykyisen viiden sijaan niitä on seitsemän. Lomakorvausten jaksotus palautetaan 1.1.2024 lähtien. Huhtikuun alusta lähtien työttömyysturvan suojaosista luovutaan ja työttömyysturvan lapsikorotukset lakkautetaan. Työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen ja tuloperustainen työssäoloehto (euroistaminen) astuvat voimaan 1.1.2024, mutta niiden soveltaminen alkaa vasta 1.9.2024. Tuloperusteinen työssäoloehto tarkoittaa sitä, että työssäoloehto kertyisi viikkokohtaisen tuntirajan sijaan kuukausikohtaisesti tulorajan mukaan. Kaikki nämä vähentävät valtion menoja työttömyysturvassa yhteensä noin 160 miljoonaa euroa.

Muutosten on laskettu lisäävän työllisyyttä yli 20 000 henkilöllä, mikä vahvistaisi julkista taloutta noin 550 miljoonalla eurolla. Muutoksilla vaikutettaisiin myös suoraan työttömyysetuusmenoon, mikä niin ikään vahvistaisi julkista taloutta noin 250 miljoonalla eurolla. Yhteensä muutoksille on laskettu noin 800 miljoonan euron julkista taloutta vahvistava vaikutus.

Asumisen tukiin muutoksia

Yleiseen asumistukeen toteutetaan muutoskokonaisuus. Muutokset koskisivat tuen korvausprosentin alentamista, tukeen vaikuttavien tulojen vaikutuksen kiristämistä, ansiotulovähennyksen poistoa sekä omistusasumisen tukemisen poistoa. Myös Helsinki yhdistettäisiin samaan kuntaryhmään muun pääkaupunkiseudun kanssa. Lisäksi perusomavastuun määräytymiseen vaikuttavia aikuisen ja lapsen kertoimia muutetaan niin, että lapsiperheiden perusomavastuu muodostuu hieman pienemmäksi ja perhe saa hieman suurempaa tukea. Muutoksella lievennetään esityksen muiden muutosten vaikutuksia lapsiperheisiin. 

Yleiseen asumistukeen esitettyjen muutosten tarkoitus on tasapainottaa valtion taloutta ja hillitä asumistukimenojen voimakasta kasvua. Esitettyjen muutosten on laskettu vähentävän asumistukimenoja ensi vuonna 193 miljoonalla eurolla ja vuoden 2027 tasossa 402 miljoonalla eurolla. Kun huomioidaan muiden etuuksien muutokset, on laskettu, että julkinen talous vahvistuisi 308 miljoonalla eurolla vuoden 2027 tasossa.

Lisäksi ensi vuonna toimeentulotukeen hyväksyttäviä asumismenoja selkeytetään ja tiukennetaan. Muutokset vahvistavat julkista taloutta vuoden 2027 tasossa arviolta noin 21,5–24,5 miljoonaa euroa vuodessa ja lisäävät arviolta työllisyyttä noin 1000 uudella työllisellä.

Etuuksien indeksikorotuksiin jäädytyksiä

Kansaneläkeindeksiin (KEL) ja kuluttajahintaindeksiin (KHI) sidottujen etuuksien indeksikorotukset jäädytetään vaalikaudeksi pois lukien toimeentulotuki, eläkkeet, rintamalisät, vammaisetuudet, elatustuki, lääkkeiden vuosiomavastuu, sotilasavustuksen perusavustus ja luopumistuen täydennysosa. 

Jäädytettävien etuuksien määrä säilyy vuoden 2023 tasossa. Jäädytys koskisi sairausvakuutuslain mukaista päivärahaetuuksien vähimmäismäärää; Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan ja nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärää; peruspäivärahan, peruspäivärahan korotusosan ja lapsikorotuksen määrää; lastenhoidon tukia; yleistä asumistukea; eläkkeensaajan asumistukea; opintorahan, opintorahan huoltajakorotuksen ja oppimateriaalilisän määrää; aikuiskoulutustuen perusosan määrää; sekä vastaanottorahaa ja käyttörahaa. 

Indeksijäädytys alentaa etuusmenoja noin 240 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 550 miljoonaa vuonna 2027. Vaikutukset valtion menoihin on 200 ja 433 miljoonaa euroa vuosina 2024 ja 2027. Jäädytyksen lopulliset vaikutukset riippuvat kuluttajahintojen tulevasta kehityksestä. Muutosten julkista taloutta nettona vahvistava vaikutus on vuoden 2027 tasossa enintään 383 miljoonaa ja työllisyysvaikutus 22 700 uutta työllistä.

Kela-korvausta korotetaan

Lääkärin vastaanottopalkkioiden Kela-korvausta korotetaan vuoden alusta lukien hoitojonojen purkamiseksi. Yleis- ja erikoislääkärin korvaustaksa nostetaan 8 eurosta 30 euroon läsnävastaanottojen osalta ja 25 euroon etävastaanottojen osalta. Ensi vuodelle korvaustaksojen korottamiseen varataan rahoitusta noin 100 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on 65,3 miljoonaa euroa. 

Lasten ja nuorten neuropsykologisten häiriöiden kuntoutusta ja kuntoutuspalveluja parannetaan Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kautta määräaikaisella ohjelmalla, johon ehdotetaan valtion lisärahoitusta 16,75 miljoonaa euroa. Vakuutettujen rahoitusosuus huomioiden korotusten kokonaisvaikutus on noin 25 miljoonaa euroa. Lisärahoitusta jatketaan, kunnes uusi vammaispalvelulaki on saatu voimaan.

Kuntoutusrahan määrä ammatillisen kuntoutuksen ajalta lasketaan samalle tasolle kuin kuntoutujalle myönnettävä sairausvakuutuslain mukainen sairauspäiväraha on. Lisäksi nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä lasketaan kuntoutusrahan vähimmäismäärän tasolle. Muutosten tavoitteena on yksinkertaistaa Kelan kuntoutusrahaetuusjärjestelmää sekä tasapainottaa julkista taloutta.

Sairausvakuutukseen kokonaisuudessaan kohdennetaan 2,3 miljardia euroa. Se on 23 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2023. Lisäys johtuu pääosin hallitusohjelman mukaisista uudistuksista.

Lapsiperheiden asemaa vahvistetaan perhepaketilla ja turvakotien rahoitus turvataan

Perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen, perustoimeentulotukeen ja eräisiin palveluihin varataan 4,8 miljardia euroa. Se on 105 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2023. Lisäys johtuu pääasiassa perustoimeentulotuen tarvearvion muutoksista, lapsilisien korotuksista sekä Kelan toimintakulujen lisäyksistä.

Lapsiperheiden aseman vahvistamiseksi toteutetaan perhepaketti, joka sisältää 26 euron korotuksen alle 3-vuotiaiden lasten lapsilisään 1.4.2024 lukien, vuoden alusta lukien lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen noston 10 eurolla sekä neljännen ja viidennen sekä sitä useamman lapsen lapsilisän korotuksen 10 eurolla. Yhteensä näistä uudistuksista kertyy kustannuksia 54 miljoonaa euroa.

Turvakotitoiminnan rahoitukseen varaan 26,6 miljoonaa euroa, jossa on lisäyksenä huomioitu kustannustason nousun johdosta 2 miljoonaa euroa. Lisärahoituksella turvataan turvakotitoiminnan jatkuminen. 

Eläkkeisiin lisää rahoitusta

Eläkkeisiin esitetään 5,5 miljardia euroa. Se on 259 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2023. Erityisesti kansaneläkkeiden, maatalousyrittäjien ja yrittäjien eläkkeiden menot kasvavat.

Veteraaneille ja lähiomaisille tukea

Veteraanien tukemiseen kohdennetaan 133,7 miljoonaa euroa. Se on noin 25 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2023. Määrärahojen lasku johtuu pääasiassa siitä, että veteraaneja on vuosi vuodelta vähemmän kuin aikaisemmin.

Määrärahoista suuntautuu 42,6 miljoonaa euroa sotilasvammakorvauksiin ja sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 3,9 miljoonaa euroa rintamalisiin ja 85 miljoonaa euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen ja kotona asumista tukeviin palveluihin. Sotilasinvalidien puolisoiden kuntoutukseen, eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen ja eräille ulkomaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille rintama-avustukseen kohdennetaan 1,5 miljoonaa euroa. Valtion korvaukseksi sodista kärsineiden huoltoon kohdennetaan 0,7 miljoonaa euroa.

Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitukseen tukea 

Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoimintaan varataan 129,3 miljoonaa euroa. Se on 2,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2023. Välitä viljelijästä -hanketta jatketaan vuonna 2024.

Lisärahoitusta lääkintähelikopteritukikohdille 

Lääkäri- ja lääkintähelikopterien lentotoiminnan tuottamiseen esitetään 47,5 miljoonan euron valtionavustusta FinnHEMS Oy:lle. Määräraha kasvaa 10,9 miljoonalla eurolla, josta 9,2 miljoonaa euroa aiheutuu Kouvolan ja Pirkkalan tukikohtien rakentamis- ja käyttöönottokustannuksista sekä 1,7 miljoonaa euroa inflaation vaikutuksesta kustannuksiin.

Lääkeasioiden tiekartan valmisteluun on varattu 2,0 miljoonan euron määrärahaa.

Rikos- ja eräiden riita-asioiden sovitteluun kohdennetaan 7,1 miljoonaa euroa ja sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan 2,3 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa tuetaan

Hyvinvointialueiden järjestämään sosiaali- ja terveydenhuollon tukemiseen kohdennetaan 361 miljoonaa euroa määrärahaa. Se on 67 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahan lasku johtuu suurimmaksi osin EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoituksen vähenemisestä.

Sote- ja pelastusalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi käynnistetään Hyvän työn ohjelma. Ohjelman toteuttamiseen varataan 3,5 miljoonaa euroa vuodelle 2024.

EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitukseen kohdennetaan 43 miljoonaa euroa. Se on 75 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2023. Määrärahasta 38 miljoonaa euroa kohdistuu sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkuun sekä hoitoon pääsyn nopeuttamiseen ja 5 miljoonaa euroa mielenterveyden ja työkyvyn vahvistamiseen.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toteuttamaan opiskeluterveydenhuoltoon kohdennetaan valtion rahoitusta 68,7 miljoonaa euroa. Määrärahassa on huomioitu 1,0 miljoonan euron kohdennus korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen ja 2,0 miljoonan euron lisäys kustannustason noususta johtuen.

Lisäksi määrärahassa on huomioitu 1,1 miljoonan euron vähennys, joka johtuu siitä, että YTHS:n terveydenhoitopalvelut luetaan koordinaatioasetuksen piiriin kuuluvaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkinto-opiskelijat EU- ja ETA-valtioista, Sveitsistä tai Isosta-Britanniasta ja Pohjois-Irlannin yhdistyneestä kuningaskunnasta (EU-tutkinto-opiskelija) vapautettaisiin opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitomaksun maksamisesta EU-koordinaatioasetuksen mukaisesti. Näiden EU-tutkinto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta aiheutuneista kustannuksista perittäisiin korvaus opiskelijan sairaanhoidon kustannuksista vastaavalta valtiolta rajalain mukaisesti.

Pohjanmaan hyvinvointialueen potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskukselle valtionavustuksia on huomioitu 1,1 miljoonalla eurolla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän vaikuttavuuden kehittämiseen kohdennetaan 8 miljoonaa euroa ja itsemurhien ehkäisyohjelman jatkamiseen 0,3 miljoonaa euroa.

Rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevan lain muutokseen kohdennetaan 10 miljoonaa euroa.

Terveyttä ja toimintakykyä edistetään

Terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen kohdennetaan 58,7 miljoonaa euroa määrärahoja. Se on 18,8 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2023. Määrärahaa laskee 35 miljoonalla eurolla Covid-19-rokotteen lisähankinnan vähennyksestä. Rokotteiden osalta on huomioitu yhteensä 4,4 miljoonaa euroa rokotteiden hintojen nousuun. Kuntien terveyden edistämisen määrärahaan tulee lisäystä 9,7 miljoonalla eurolla, jota kohdennetaan ikäihmisten toimintakyvyn, kotona pärjäämisen ja omaishoitajien tukemiseen sekä nuoriin kohdistuvaan erityiseen huolenpitoon.

Kansalliselle terveys- ja hyvinvointiohjelmalle kohdennetaan 2,0 miljoonaa euroa määrärahaa, jolla vahvistetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaikuttavuutta ja otetaan käyttöön vaikuttaviksi arvioituja käytäntöjä sekä kehitetään uusia ratkaisuja.

Tiedontuotantoa uudistetaan ja laaditaan digitalisaatio-ohjelma 

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliseen tiedonhallintaan kohdennetaan 31,8 miljoonaa euroa, josta 4,0 miljoonaa euroa kohdentuu sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio-ohjelmaan. 
Järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien kautta tehtävän ruoka-aputyön tuen vakinaistamiseen osoitetaan 3,0 miljoonaa euroa.

Hallinnonalan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta lisätään 5,0 miljoonalla eurolla, joka kohdistuu valtion rahoitukseen terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen sekä sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen.

Terveys‐ ja hyvinvointialan kasvua ja uudistumista vauhdittavaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmaan kohdennetaan yhteensä 10 miljoonaa euroa, josta 5 miljoonaa euroa on vuodelle 2024.

Avustukset yhteisöille ja säätiöille 

Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen kasvavat 383,6 miljoonaan euroon. Määräraha on noin 10 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2023. Sosiaali- ja terveysministeriön taseen Raha-automaattiyhdistyksen aikaisista jakamattomista voittovaroista puretaan vuosittain 25,8 miljoonaa euroa vuosina 2024–2026

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määrärahat

Hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintaan varataan lisää määrärahoja muun muassa palkkausten tarkistuksiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle kohdennetaan 0,1 miljoonaa euroa Käypä hoito -suositusten ruotsinnoksiin, lintuinfluenssaepidemian torjuntaan 0,4 miljoonaa euroa sekä kansainvälisten diagnoosiluokituksen ja terminologian käyttöönottoon 0,6 miljoonaa euroa.

Säteilyturvakeskuksen ja Kelan määrärahat ja kulut

Säteilyturvakeskuksen määrärahassa on huomioitu lisäykset ydinenergialain kokonaisuudistuksen valmisteluun sekä pienydinvoimaloiden (SMR) turvalliseen käyttöönottoon valmistautumiseen yhteensä 1,65 miljoonaa euroa.

Kelan toiminnan kuluihin kohdennetaan yhteensä 519,8 miljoonaa euroa. Se on 6,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2023. Toimintakuluissa on huomioitu eläkekulujen kasvun ja ansiotason muutokset sekä etuus- ja asiointipalvelun kehittämisen kustannuksia.


Lisätietoja 

kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi, p. 0295 163 425 (yleiset kysymykset)  
osastopäällikkö Taneli Puumalainen, p. 0295 163 280 (lääkehuolto, rokotteiden hankinta, ympäristöterveys)
osastopäällikkö Kari Hakari, p. 0295 163 642 (hyvinvointialueet ja palvelujärjestelmä) 
osastopäällikkö Anna Cantell-Forsbom, p. 0295 163 351 (asiakkaan ja potilaan asema, sosiaali- ja terveyspalvelut)
osastopäällikkö Liisa Siika-aho, p. 0295 163 085 (eläkkeet, sosiaalivakuutusasiat, perhe-etuudet, asumistuki, työttömyysetuudet ja sairausvakuutus)
osastopäällikkö Anna-Kaisa Iivari, p. 0295 163 371 (lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut, toimintakyvyn ja terveyden edistäminen, STEA)
johtaja Essi Rentola, p. 0295 163 155 (sosiaalivakuutusasiat, perhe-etuudet, asumistuki, työttömyysetuudet ja sairausvakuutus)
johtaja Taru Koivisto, p. 0295 163 323 (terveyden edistämisen määrärahat)
talousjohtaja Mikko Staff, p. 0295 163 214 (talousarvio) 
johtaja Tanja Auvinen, p. 0295 163 715 (tasa-arvoasiat)
johtaja Minna Saario, p. 0295 163 146 (hyvinvointialueiden palveluiden digitalisointi)
erityisavustaja Nuutti Hyttinen, p. 0295 163 073 (yleiset kysymykset)
erityisavustaja Hannu Peurasaari, p. 0295 163 662 (yleiset kysymykset)
valtiosihteeri Laura Rissanen, p. 0295 163 632 (yleiset kysymykset)
erityisavustaja Sakari Rokkanen, p. 0295 163 109 (yleiset kysymykset)
erityisavustaja Niilo Heinonen, p. 0295 163 603 (yleiset kysymykset)
erityisavustaja Veera Svahn, p. 0295 047 321 (työttömyysturva, aikuiskoulutusetuus, vuorotteluvapaajärjestelmä, Työllisyysrahasto ja työttömyysetuuksien rahoitus)

sähköpostit ovat muotoa [email protected]

Talousarvioesitys 2024 (Budjetti.vm.fi)
Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2024–2027
Esitys valtion vuoden 2024 budjetiksi annettiin eduskunnalle
Toimiva ja kestävä hyvinvointiyhteiskunta
arvot edut hallitusohjelmat hyvinvointi ohjelmat palvelut palvelut päätökset sosiaalipalvelut tasa-arvo terveys terveyspalvelut toimeentulo tuet vakuutus

Se även

Personliga besök tryggas tack vare statens gemensamma kundserviceverksamhet

VM
Typ:Pressmeddelande Utgivningsdatum:25.9.2025 14.06

Regeringens svar på interpellationen om regeringens rekordhöga skuldsättning

VM
Typ:Interpellationssvar Utgivningsdatum:4.6.2025 14.22

Skogsavdragets maximibelopp höjs

VM
Typ:Pressmeddelande Utgivningsdatum:8.5.2025 14.10

Föreslagna lagändringar utvidgar ansvarsområdet för Enheten för utredning av grå ekonomi

VM
Typ:Pressmeddelande Utgivningsdatum:7.2.2025 13.42

Utredarna Arto Sulonen och Eero Laesterä överlämnade sin rapport om reformen av statsandelssystemet till kommun- och regionminister Anna-Kaisa Ikonen 

VM
Typ:Pressmeddelande Utgivningsdatum:16.12.2024 12.00

Lagändringar effektiviserar informationsutbytet för att förhindra penningtvätt och finansiering av terrorism

VM
Typ:Pressmeddelande Utgivningsdatum:10.10.2024 14.04
Valtiovarainministeriö framsida Valtiovarainministeriö

Snellmansgatan 1 A, Helsingfors

PB 28, 00023 Statsrådet

Tfn 0295 16001

Information om webbplatsen

Dataskydd

Tillgänglighetsutlåtande

Sidkarta

Frågor och kommentarer

  • Framsida
  • Ansvarsområden
    • Finanspolitiken
      • Utgångslägena för finanspolitiken
        • Offentliga ekonomin
        • Ramarna för den ekonomiska politiken
        • Finanspolitik
        • Strukturpolitiken
      • Ramarna för statsfinanserna och budgeten
        • Ramarna för statsfinanserna
        • Statsbudgeten
          • Statistik
        • Berednings- och tillämpningsbestämmelserna
        • Sammandrag av statsbudgetarna
        • Regeringens årsberättelse och bokslut
        • Tidsplanen för ram- och budgetberedningen
      • EU och ekonomin
        • Ekofin och eurogruppen
        • Europeiska planeringsterminen
        • Finanspolitiska regler
        • Budget
          • Budgetram
          • Egna medel
          • Årlig budget
          • Nationell revision av EU-medel
          • Revision och ansvarsfrihet
          • Bedrägeri­bekämpning
      • Utvärdering av och tillsyn over statsfinanserna
        • Riksdagens revisionsutskott
        • Statens revisionsverk
        • Kreditbetyg
        • Finländska ekonomin i internationell granskning
      • Internationella finansiella frågor
        • Euroområdets stabilitet
          • Upprätthållande av stabiliteten
          • Eurokrisen
        • Världsbanken
        • Klimatkoalitionen
        • Internationella valutafonden (IMF)
        • Europeiska investeringsbanken (EIB)
        • Europeiska banken för återuppbyggnad och utveckling (EBRD)
        • Europarådets utvecklingsbank (CEB)
        • EU:s makroekonomiska stöd
        • Nordiska finansinstitut
        • Parisklubben
      • Statsunderstöd
        • Materialbank
        • Parlamentarisk delegation
        • Samarbetsgrupp
    • Ekonomiska utsikter
      • Ekonomiska prognoser
        • Byggbranschens konjukturer
        • Inkomstarbetsgruppen
      • Metodbeskrivningarna
      • Ekonomiska analyser
    • Beskattning
      • Skattesystemet
      • Personbeskattning
        • Beskattning av förvärvsinkomst
        • Beskattning av kapitalinkomst
        • Källskatt på ränteinkomst
        • Arvs- och gåvoskatt
        • Överlåtelsebeskattning
      • Näringsbeskattningen
        • Beskattning av enskilda företagare och jordbruksidkare
        • Beskattning av delägare i näringssammanslutning
        • Beskattning av samfund
        • Beskattning av utdelning som erhålls av fysiska personer eller dödsbon
      • Internationella inkomstbeskattningen
        • Samarbetet inom internationell inkomstbeskattning
        • Skatteavtal
      • Fastighetsskatten
      • Mervärdesbeskattningen
        • Mervärdesskatten som en del av EU:s inkomster
        • Skatt på försäkringspremier
      • Punktbeskattningen
        • Alkoholbeskattningen
        • Tobaksaccisen
        • Beskattningen av läskedrycker
        • Energibeskattningen
        • Miljöskatter
        • Gruvmineralbeskattningen
      • Vägtrafikbeskattningen
        • Bilskatten
        • Fordonsskatten
        • Bränsleavgiften
      • Tullväsendet
      • Skattesubvention
    • Finansmarknaden
      • Finansiella regelverket
        • Kund- och investerarskydd
        • Kapitalmarknaderna
        • Värdepappers­marknaderna
        • Betalning
        • Nya finansteknologier
      • Stabiliteten och tillsynen
        • Bankernas soliditet och likviditet
        • Finanstillsynen och den gemensamma tillsynsmekanismen
        • Makrostabilitet
        • Resolutionen
        • Beredskap och försörjningsberedskap
      • Statens finansieringspolitik
        • Statsskulden och bemyndigande för upplåning
        • Statsborgen och statsgaranti
        • Statens pensionsfond
        • Grundränta
      • Bekämpning av penningtvätt och finansiering av terrorism
        • Förebyggande arbete
        • Lagstiftning
    • Förvaltningspolitiken
      • Öppenhet, förtroende och etik
      • Utgångspunkter och utsikter för förvaltningspolitiken
        • Framtidsarbete
        • Internationell verksamhet
        • Föregripande statlig styrning
      • Offentligt ledarskap
        • Värdegrund och principer för offentligt ledarskap
        • Gemensam utveckling och evenemang
        • Ledningens ställning och anställningsförhållanden
        • Rekrytering av chefer och karriär
        • Högsta ledningens bindningar
        • Förutsättningar för framgång
        • Kunskapsbaserad ledning
        • Stöd för statsförvaltningens ledning
      • Förvaltningens strukturer och styrningen
        • Statsförvaltningen
        • Kommunförvaltningen
        • Styrsystemen
        • Regionaliseringen
        • Ämbetsverksutvärderingar
      • Offentliga upphandlingarna
        • Standardavtalsvillkor för upphandling
      • Skötseln och styrningen av statsfinanserna
        • Statens ekonomiförvaltning
        • Revisionsnämnden för den offentliga förvaltningen och ekonomin
      • Intern kontroll och riskhantering
        • Koordinering av intern kontroll och riskhantering
        • Intern granskning
        • Riskhantering
        • Utvärdering av intern kontroll
      • Statens gemensamma tjänster
        • Statens fastigheter
        • Statens upphandlingar
        • Ekonomi- och personalförvaltningens tjänster
        • Utbildningsservice
      • Innovationer inom den offentliga förvaltningen
    • Kommunärenden
      • Kommunallagstiftningen
        • Kommunernas självstyrelse och beslutsfattande
        • Kommunstrukturen
          • Ändring av kommunindelning
          • Beslutsfattandet
          • Inledande och beredning
            • Sammanslagningprocess
            • Partiella sammanslagningar
            • Särskild kommunindelningsutredning
          • Understöd för sammanslagningsutredningar
          • Sammanslagningsunderstöd
        • Kommunernas personal
      • Kommunernas uppgifter och verksamhet
        • Kommunernas produktivitet och digitalisering
        • Incitamentsystem för digitalisering i kommunerna
          • Stöd för planeringen av digitaliseringsprojektet
          • Kommunernas digitaliseringsunderstöd 2022
          • Kommunernas digitaliseringsunderstöd 2021
          • Kommunernas digitaliseringsunderstöd 2020
          • Kommunernas digitaliseringsunderstöd 2019
        • Samarbetet mellan staten och kommunerna
          • Delegationer för kommunal ekonomi och kommunal förvaltning
        • Internationellt samarbete
      • Kommunalekonomin
        • Ekonomiska rapportering
          • Samarbetsgruppen
          • Anvisningar för ekonomisk rapportering
        • Uppföljningen och utvärderingen av kommunalekonomin
          • Kommunernas bokslutsuppgifter och bokslutskort
          • Budgetar och ekonomiplaner samt planeringsram för ekonomi
          • Kommuner som befinner sig i ett särskilt svårt ekonomiskt läge
        • Kommunekonomiprogrammet
        • Statsandelarna och hemkommunersättningarna
          • Statsandel för kommunal basservice
            • Frågor och svar om kommunernas statsandelar och om överföringskalkylen för social- och hälsovården
          • Kalkyler över statsandelarna
          • Hemkommunersättningarna för förskoleundervisning och grundläggande utbildning
          • Prövningsberoende höjning av statsandelar
        • Utvärderingen av lagberedningens konsekvenser för kommunerna
        • Förlängning av tiden för täckande av underskott
        • Coronastöd till kommunerna
        • Bokföringsnämndens sektion för välfärdsområdena och kommunerna
        • Ersättning till kommunerna för kostnader för egendomsarrangemang
    • Välfärdsområdena
      • Uppgifter och verksamhet
        • Välfärds- och samarbetsområdena
        • Samarbetet mellan kommunerna och välfärdsområdena
        • Beslutsfattande
        • Styrningen
        • Välfärdsområdesdelegationen
        • Invånarnas deltagande
      • Välfärdsområdenas ekonomi
        • Finansiering
          • Finansieringskalkylerna
        • Tilläggsfinansiering
        • Budget och ekonomiplan
        • Investeringar
        • Ekonomiska rapportering
          • Samarbetsgruppen för ekonomirapportering
          • Anvisningar om välfärdsområdenas ekonomirapportering
      • Välfärdsområdesförhandlingarna
    • Offentliga förvaltningens ICT
      • Digitalisering
        • Offentliga tjänster digitaliseras
        • Digitaliseringen av processer
        • Servicemodellen med ett enda serviceställe
        • Tillgänglighet
        • Myndigheternas förpliktelse att tillhandahålla e-tjänster
        • E-tjänster
          • Tjänster för medborgare och företag
          • Infrastrukturtjänster för förvaltningen
        • Ett människocentrerat och föregripande samhälle
          • Genomförandet av nationella AI-programmet AuroraAI
        • Artificiell intelligens och robotisering
          • Robotiseringsansökan
            • Roboansökan 2020
          • Anvisningar om utnyttjande av generativ artificiell intelligens som stöd och hjälpmedel i arbetet inom den offentliga förvaltningen
        • Lagen om digitala tjänster
        • Prioritering av digital myndighetskommunikation
          • Svar på vanliga frågor om prioriteringen av digital myndighetskommunikation
      • Livshändelsebaserad digitalisering
        • Programmet för främjande av livshändelsebaserad digitalisering
          • Frågor och svar om livshändelsebaserad digitalisering
        • Enkelt sätt av en avliden anhörigs ärender
          • Frågor och svar om underlättandet av smidig skötsel av en avliden anhörigs angelägenheter
      • Informationspolitik och styrning
        • Informationshanteringskarta för den offentliga förvaltningen
        • Informationshanteringslagen
        • Informationspolitisk redogörelse
        • Remissförfarandet i informationshanteringslagen
        • Öppen data
        • Arkitekturerna
        • Projektet för att förnya personbeteckningen
        • Projekt enligt regeringsprogrammet
          • Utnyttja och öppna information
        • Etiska rekommendationer för artificiell intelligens
        • Styrningen av informationshanteringen inom den offentliga förvaltningen
          • Samarbetsgrupperna inom informationshanteringen
        • Interoperabelt Europa
          • Vanliga frågor om interoperabelt Europa
      • EU och internationella samarbetet
      • Styrningen av tjänster och säkerhet
        • VAHTI-verksamheten
        • Den offentliga förvaltningens säkerhetsnätsverksamhet
        • Utveckling
        • Statens gemensamma informations- och kommunikationstekniska tjänster
          • Skyldighet att använda gemensamma tjänster och styrning av tjänsterna
          • Statens center för informations- och kommunikationsteknik Valtori och resultatstyrningen av Valtori
        • Utnyttjande av molntjänster inom den offentliga förvaltningen
      • Informationshanteringsnämnden
    • Staten som arbetsgivare
      • Avtalsverksamheten
        • Arbetsfred
        • Lokal avtalsverksamhet
        • Förtroendemannaverksamhet
        • Arbetarskydd
        • Samarbetet
        • Statistiksamarbetet
      • Statens tjänste- och arbetskollektivavtal
        • Avtal
      • Tjänste- och arbetsvillkor
        • Löner, incitamentsystem
          • Statens lönesystem
          • Resultatlön
          • Personalfonder
        • Arbetstid
        • Semestrar
        • Tjänsteresor
        • Frånvaron
        • Naturaförmåner
        • Företagshälsovården
        • Personalförvaltnings-dokument
      • Anvisningar, föreskrifter och rekommendationer
        • Övriga personalförvaltningens dokument
      • Tjänstemannarätt
        • Ledning av förändringar
        • Rättsfall
        • Besvär över beslut som gäller tjänsteman
      • Värdegrund och etik
        • Statens tjänstemannaetiska delegation
      • Stöd för personalledning
        • Statens personalstrategi
        • Personalplanering
        • Multilokalt arbete inom staten
        • Rekrytering
        • Prestations- och resultatledning
        • Kompetensutveckling
        • Personalrotation och tjänstemannautbyte
        • Jämställdhet och likabehandling
        • Verktyg och metoder
        • Statens tjänsteutmärkelsetecken
      • Statistik om statens personal
  • Aktuellt
    • Pressmeddelanden och nyheter
    • Evenemang
    • Aktuella teman
      • Regeringsförhandlingarna 2023
      • Tjänstemannainlägg 
      • Kartläggning av utgifter och strukturer samt av skatter
      • Rysslands attack mot Ukraina
      • Det nordiska samarbetet
        • Ministerrådet för digitalisering MR-Digital
      • Finlands program för hållbar tillväxt
        • EU:s återhämtningsinstrument
          • Faciliteten för återhämtning och resiliens
          • Övriga program
        • Finlands plan för återhämtning och resiliens
          • Grön övergång
          • Digitalisering
          • Sysselsättning och kompetens
          • Social- och hälsovårdstjänster
          • REPowerEU
        • Beredningen
        • Centrala begrepp
      • Fördjupandet av kapitalmarknadsunionen
      • Fördjupandet av bankunionen
      • Digitala euron
      • Säkerställande av dagliga betalningar
    • Finansministeriet i sociala medier
    • Beställ material
  • Projekt och lagberedning
    • Digitaliseringsbyrån
      • Samarbetsgrupper
      • EU:s bestämmelser om digitalisering
    • Fastighetsskattereformen
    • Försök och avveckling av normer i kommunerna
      • Förslag till normavveckling
    • Kompetenscentret för kostnadseffektivitet
    • Programmet Offentliga lokaler i Finland
    • Projektet för genomförande av reformen av penningspelssystemet
    • Projekt för nationellt genomförande av den reviderade eIDAS-förordningen
      • Europeiska plånboksapplikationen
        • Europeiska e-identitetsplånboken – frågor och svar
        • Pilotförsök med europeisk e-identitetsplånbok
    • Reformen av statens regionförvaltning
      • Tillstånds-, styrnings- och tillsynsverkets genomförandeprojekt
    • Reformering av statens service- och lokalnät på 2020-talet
      • Frågor och svar om reformering av statens service- och lokalnät
      • Reformen i regionerna
    • Samarbetsforum för offentlig upphandling
      • Aktuellt om programmet
        • Årets upphandlande enhet
      • Verktyg, handböcker och utredningar
      • Möten och sammankomster
        • Nätverk för upphandlande enheter
        • IKT-Kohtaamo
        • Nätverket av upphandlingsforskare
      • Programperioden 2019-2023
        • Strategisk ledning
        • Utveckling av upphandlingskompetensen
        • Kunskapbaserad ledning och verkningsfullhet
        • Fungerande upphandlingar
        • Innovationer
        • Ekonomisk hållbarhet
        • Social hållbarhet
        • Ekologisk hållbarhet
        • Temagrupper
      • Nationella informationsresursen för offentlig upphandling
    • Statsförvaltningens produktivitetsprogram
    • Tillgång till bank­tjänster
    • Undanröjande av digitala hinder
    • Uppföljning av sysselsättningsmålen
    • Utnyttja och öppna information
    • Utveckling av den interna kontrollen och riskhanteringen
    • Utvecklingen av välfärdsområdenas finansieringsmodell
  • Publikationer
    • Webpublikationer
      • Statens resereglemente 2024
      • Statens resereglemente
      • Ekonomisk översikt, hösten 2025
  • Ministeriet
    • Uppdrag och målsättningar
    • Ledningen och organisationen
      • Ministrarna
        • Finansminister
        • Kommun- och regionminister
        • Näringsminister
      • Högsta ledningen
      • Avdelningarna
    • Nämnder
      • Informationshanteringsnämnden
        • Informationshanteringsnämdens sammansättning
        • Sektioner som informationshanteringsnämden tillsatt
        • Frågor och svar om informationshanteringslagen
      • Produktivitetsnämnden
        • Nämdens medlemmar
    • Förvaltningsområdet
      • Ämbetsverken
      • Fonder
      • Styrningen av förvaltningsområdet
      • Utmärkelsetecken
    • Beredskapsärenden
      • Beredskapslag
      • Säkerhetsstrategi för samhället
      • Strategi för cybersäkerhet
    • Visselblåsarskyd
    • Ministeriet som arbetsplats
      • Finansministeriet som arbetsplats
      • Lediga arbetsplatser
      • Bekanta dig med anställda
      • Praktikplats på finansministeriet
    • Historia
    • Kontaktuppgifter och ärendehantering
  • Kontaktinformation
    • Personsökning
    • FM:s kommunikation
    • Beskrivning av handlingars offentlighet

Kontaktinformation