Arkkitehtuurit – tavoitteena yhteentoimivuus ja hyvät julkiset palvelut

Yhteentoimivuudella tarkoitetaan viranomaisten kykyä vaihtaa ja siirtää tietoa sujuvasti prosessien ja järjestelmien välillä. Kansalaiselle ja yritykselle viranomaisten yhteentoimivuus näyttäytyy jouhevina palveluketjuina ja kustannustehokkaana palvelutuotantona. Yhteentoimivuus on siis myös viranomaisten kykyä toimia yhteistyössä yhteisten päämäärien saavuttamiseksi ja hyvän hallinnon toteuttamiseksi.

Yhteentoimivuus ei kuitenkaan synny itsestään vaan se vaatii määrätietoista ja pitkäjänteistä suunnittelua. Arkkitehtuuri toimii tässä työssä keskeisenä kehittämisen, suunnittelun ja ylläpidon välineenä. Arkkitehtuuri tekee näkyväksi kokonaiskuvaa julkisen hallinnon toiminnasta.

Visio, strategia, nykytilan haasteet sekä toiminnan ja talouden suunnittelu ohjaavat julkisen hallinnon kehittämistä. Arkkitehtuurin avulla hallitaan tätä kokonaisuutta ja ohjataan muun muassa muutosta toteuttavien hankkeiden valintaa. Arkkitehtuurilla myös ohjataan yksittäisessä hankkeessa syntyviä toimintaprosesseja ja ratkaisuja, joiden kautta toiminnan tavoitetila muuttuu nykytilaksi. Kokonaisarkkitehtuuri on suunnittelutapa, jossa kuvataan, kuinka toimintaprosessit, tiedot ja järjestelmät toimivat kokonaisuutena. Arkkitehtuuri viittaa myös toiminnan, prosessien ja palvelujen, tietojen, tietojärjestelmien ja niiden tuottamien toimintojen muodostamaan kuvauskokonaisuuteen.

Kokonaisarkkitehtuuri on yksi kehittämisen ohjausvälineistä, ja siten osa organisaation ja laajemmin julkisen hallinnon suunnittelu- ja päätöksentekorakenteita. Arkkitehtuuripäätökset ovat osa toiminnan kehittämiseen liittyvää päätöksentekoa.

Sivustoa päivitetään tiedonhallintalain vaikutuksista julkisen hallinnon arkkitehtuurityöhön lähiaikoina. Lisätietoa tiedonhallintalaista voi lukea täältä.